perjantai 24. heinäkuuta 2015

2x esineruutu

Keskiviikkona Mikonsaarentie. Ruutu n. 50x40 m ja kaksi esinettä. Puukontuppi (nahka) ja neulehansikas.
Hanska vasemmassa kulmassa ja puukontuppi n. 10 m syvyydessä ruudun oikessa reunassa.
Oli oikeen hyvässä vireessä ruutuun mennessä. Meinasi jopa karata! Aloitin lähetyksen vasemmasta sivusta. Irtosi hyvin ekalle pistolle. Itse lähetin huonosti ja Sinko ajautui ruudusta ulos, mutta korjasi välittömästi itsensä ruudun sisään. Kulmassa pyöri hetken ja nosti hanskan. Taas jäi vähän ketselemaan minua, mutta tuli sieltä sitten reippaasti. Uuusi lähetyspaikka ja lähetys. Reagoi heti puukontuuppeen ja nosti sen varmasti (ihan uusi esine) ja lähti sitä empimättä mulle tuomaan. Oikein hienoa!!

Ennen metsäänmenoa kävästiin tekeen koulun kentällä seuraamista (paljon temmonmuutoksia), liikkeestä maahanmenoa ja luoksetulo sekä eteenmenoa. Alkaa tottisasenne löytyä, eteenmenot 2x ja meni suoraan (vieraampi kenttä).

Perjantaina Ahonperä. Ruutu n. 50x 50 m. Ville vei ruutuun kolme esinettä, joiden sijaintia en tiennyt. Villahanska, puinen avaimenperä ja muovinen puukontuppi.
Aloitin lähetyksen oikeasta laidasta. Sinko lähti salamana ja n. 5m edettyään veti tiukan uukkarin, nosti puisen avaimenperän ja kiikutti sen mulle. Uusi lähetyspaikka ja lähetys. Irtosi alueen takaosaan heti ja jäi pyörimään sitten kivikkoiseen kohtaan häntä huiskien. Ei mennyt kauaa, kun kivien välistä nousi hanska ja sen kanssa tultiin minun luo. Superpalkka, hiillosmakkara oli ansaittu. :)

Jäynäkin kävi esineruutuileen. Se haki 15 m etäisyydeltä Villen näyttämän hanskan 2 kertaa ja lähempää puukontupen kerrran. Tuppi oli vaikea ja sitten meinasi jo keskittyminen herpaantua, kun vasta kolmannella kerralla malttoi sen verran, että esine nousi. Tavarat pysyy suussa hyvin ja vauhtia molemmin suunnin on.
Loppu makkaroilla tehtiin yksi hakupisto. Ville meni 20 m päähän kiven taakse Jäynän katsellessa. Nostin vielä syliin, että näki piilon minne Ville meni. Lähti salama ja eteni sen 15 m, kunnes pysähty. Tuumaili hetken ja jatkoi reippaasti matkaa ja löysi Villen. Ei voi koiranpennulla häntä heilua niin paljon!! Voi kun siitä tulis niin pätevä hakumies...

tiistai 21. heinäkuuta 2015

Pääasiana haku

Hikistä hikistä on. Vaan ei auta, loppuu tuo aika. 1.8 se päivä, johon mennessä pitää olla päätös PK-mestiksiin osallistumisesta tehtynä.

Hakua käytiin tänään taas huikean kolmen hengen voimin renaileen Kohmelontiellä.

Sinkolle 4 pistoa ilmaisuineen + 1 suorapalkka. Tuomarina toimi Saaga 5 vee, hyvn meni ilmottautuminen, eikä tuomarin kikkalointi keskilinjalla häirinnyt. :)
1. Oikean etukulmassa haamu, siihen kauheaan sadeviittaan pukeutuneena. Ei ongemlmaa. Vähän oli rullasta huonon otteen saanut, mutta urhoollisesti toi sen keskilinjalle saakka. Näyttö ok.
2. Kevythäkkiumppari. Maali näyttäytin ja meni piilon sisään. Ei ongelmaa. Nyt rullastakin saatu parempi ote. Näyttö ok. Juomatauko.
3. Taas sadeviittatyyppi haamuili. En kyllä oo ihan varma näkikö tätä, mutta uppos kuin veitsi sulaan voihin ja kiikkutti rullan mulle. Näyttö ok.
4. Raisa haamuili ilman rekvisiittaa. Taisi taas olla vähän huonosti nähty, mtta hyvin irtosi. Vähän kaarsi vasemman kautta ja kiersi kalliota, mutta ilmaisu oli jälleen moitteeton. Näyttö ok. Jätin Sinko näytöllä piilolle.
5. Yliheitolla pakenevan ukon perään ja suorapalkka. Ja lisää vettä.

Maaston jälkeen ajelin itsekseni tekemään pikatottikset molemmille: Sinkolle vain vietinnostatusta ja se oli ihanan hullu! Huomasin, että se odottelu meillä on jäänyt kokonaan treenisuunnitelmasta pois. Sehän rupes jähjään mulle, että mitä tässä napotellaan. Lopuksi eteenmeno..onnistu kolmannella kerralla hyvin. Meni vähän idea koko treenistä, kun ei onnistunu kerrasta VAIKKA SE PALKKA OLI ÄMPÄRIN PÄÄLLÄ JA KOIRA NÄKI, KUN VEIN PALKAN. Ne opastevalot.... Mutta ollaan tässä paljon menty eteenpäin!

Jäynä teki iskunoutoa. Kuulostaapa se nyt niin isolta ja taitavalta.. Mutta mahtavaa, että se nyt oivalsi oikeasti, että irti-käskyllä saa irrottaa siellä kaukana vauhdista ja juosta palkalle. Hammastilanteesta huolimata se nostaa kapulan mielellään maasta, mutta edessä istuen se selvästi varoo enemmän. Kilttinä poikana kyllä tarttuu kapulaan.
Imutusta kiemurrellen ja kaarrellen sekä luoksetulon loppuasentoa ja siitä perusasentoon siirtymistä. Joka on muuten hyvä! Vaikka itse sanonkin. :)

Viikonloppuna ja eilen tehtiin jälkeä, jossa ei mitään suurta muutosta aiempaa. Eilen jäljellä vastaan tuli siili! Joten muutama tyhjä taisi, ainakin vauhdista päätellen tulla, tämän toisen ahmatin takia. Hyvin pysyi nenä maassa, eikä siilin hajuihin reagoitu mitenkään.

Pipan ja Aavan rallyt jatkui myös eilen ja on ne päteviä. Kokeisiin vaan! Kokonaisia ratoja siellä vedetään. Käännöksiä kehuttiin ja tosi hyvin Pipa palkkautuu pelkistä kehuista. Aava kyllä osaa ohjata sitä tosi hyvin. Ite en kyllä kykenis kaikkien niiden kylttien seassa toimimaan.

lauantai 18. heinäkuuta 2015

Metsästä kehään ja kaikkea siltä väliltä

Ilmat on suosineet meitä ihan kivasti tämän viikon ja ollaan saatu jotain aikaankin.
Jäynä on kasvanut ja vaihdellut hampaita. Lisäksi korviaan pistää ihan uuteen uskoon, vaan ehkäpä niille innostun jotakin tekemäänkin. Kukapa tietää, jos kehiinkin joskus erehdytään..

Pipan rallyt jäi väliin, kun ohjaaja läks mummolaan ja äiti nukkui töiden jälkeen pommiin. :P

Sinko väläytti hienon metrisen kera noudon ja mulla alkaa usko koiraan olla kohdillaan (typerä minä, miksen uskoisi)Suurin pelko mulla on, että vieraalla esteellä sillä tulis joku aivopieru ja loukkais ittensä... Eteenmeno sujuu tutussa paikassa valmiille palkalle, vieraissa pitää koiran vielä nähdä palkan vieminen.

Esineruutu on ihan hyvällä mallilla, sitä on tehty vaikeammilla esineillä: kännykkää, kynsiharjaa ja puista avaimenperää on etsiskelty. Huomaa, että selvästi välillä yrittää jättää tympeämmät esineet huomaamatta, mutta kun muuta ei eteen tule niin antaa periksi. Treenimaastoa vaihdettiin ja ruutua on tehty vähän huonommalla näkyvyydellä varustettuun paikkaan ja se on Sinkolle vähän tuottanu ongelmaa. Löydettyään esineen se saattaa jäädä seiskoskelemaan se suussaan, kun suora yhteys minuun katkeaa.

Haun suhteen koettiin ei niin kivoja ja jänniä hetkiä toissapäivänä, kun Sinko päätti haukkua sadeviitan alla kyykkivän Raisan metsään.... ounou. Nämä pitäs vaan olla itsestäänselviä ja aina treeneissä mukana oleva monumentti. Varmaan tälle kesää eka tämmönen ukko. Umppari sujui sitten taas hyvin ( kesän eka sekin..) ja seuraavalla löydöllä Raisa ja viitta ilmaistiin ilman ongelmaa. Mitäs nyt pysähdyttiin vesikuoppaa vilvotteleen, mutta rulla pysy suussa!!

Perjantaina pääsimme vierailemaan Raaheen ja kokeilemaan, että onko mitään toivoa tälle kesää mennä kokeisiin. :P


Sinkolle tehtiin mökkikylä, neljällä täysin vieraalla maalilla+ hallinat ja tuomarille ilmottautuminen keskilinjalla.
1. Oikeaan etukulmaan. Hyvin upposi, suoraan. Pikkusen kaarsi kaatuneen puunrungon kohdalla, mutta hyppäsi kuitenkin yli ja oikaisi linjansa.
2. Yliheitolla vasempaan etukulmaan ja oli hieno! Vähän joutui jopa etsimään, kun maasto oli niin mukavan kuoppasta ja pientä kumpua täynnä, niin silmillä ei voinu hakea.
3. N. 30m keskilinjaa eteenpäin edettyämme. Hyvä.
4. Samaten oikein hyvä, syvä ja suora pisto, jolla joutui myös kääntymään aluetta eteenpäin, kun ihan tieten tahtoen lähetin niin ettei maali ole suoraan piston päässä.
5. Juoski vielä metsää ja sitä etsitään sitten seuraavalla kerralla. :D

Kaikki maalimiehet oli pressujen tms. alla ja Sinko ei ollut yhtään epävarma/haukkunut/pöhissyt, joten keskiviikon homma unohdetaan ja nyt muistetaan pressut metsään mukaan joka treeneissä!

Tottiksissa maaston jälkeen käytiin leikkimässä vieraala kentällä ja jännitteen kautta (maassa odottaen) seuruuseen kutsua ja leikkiä taas. Pikkuhiljaa aletaan tokomoodista päästä pois ja sähinä ja röyhkeys tekemiseen löytyä. Mutta ensin mielentila, sitten muut jutut.

Jäynä on kunnostautunut huutamalla treeneissä, kuin sika. Ei voi pennulla olla noin huono maltti... Tämä on nyt tärkeimpänä vikalistalla, ehdottomasti. Pahin on jos se näkee minun tallovan sille jäljen ja sitten otan Sinkolla tottista, kuten terkkakoulun pihassa totesin. Ihan järkyttävää... :O Jäljestys on siis herran mieleen. Se on hyvä se.
Tottis on semmosta kivaa höpsöttelyä tottakai edelleen. Maahanmenossa ollaan makupalahoukuttelusta alettu opetteleen pois ja pelkällä käsimerkillä alkaa olla hallussa. Myös paikkamakuu on otettu työnalle ja hyvin malttaa olla, kun käyn parin metrin päässä tai kierrän pennun ympäri. Luoksetulon loppuasennosta osataan "sivu" käskyllä kiertää ja tulla perusasentoon. Kun noutokapulaan tarttuminen edessä istuen, varmaankin heiluvien hampaiden ja jo irronneiden jäljiltä arkoina olevien ikenien takia ei oikeen maistu, vauhtinoudot on olleet kuitenkin kivoja.
"Ota"- käskyllä se nostaa reippaasti parin-kolmen metrin päähän heitetyn kapulan ja "irti"- käskyllä pudottaa ja saa juosta palkalle.

Perjantain Raahen reissulla Jäynä pääsi myös valvovan silmän alle ja lisäksi vieraalle kentälle. Mitäs se moisesta välitti, oikeen mallikasta hommaa näytteli. Tehtiin vain edestä sivulle siirtymisiä, jotka kelpuutettiin valvovan silmän toimesta ja te tehtiin takapäätyöskentelyä erinlaisin kiemuroin sivulla ja jalkojen välissä ollen.

Lauantain pyhittettiin sitten vuoden ainoille kehäjuoksuille.

Ylivieska kv 18.7.2015 Elena Kuleshova

Arvostelu koki vesivahingon, mutta muistaakseni siinä oli jotain tähän suuntaan vapaasti suomennettuna:

Keskikokoinen narttu. Feminiininen pää. Hyvä pigmentti. Mukava kokonaisuus.
Juuri riittävästi karvaa päässä. Runko ei hyvässä kunnossa (moitti hänkin liian hoikaksi).
Tarvisee lisää yleensäkin kaikkea. Hieman suora edestä. Kannukset ok.
Tarvitsee lisää rakennetta/massaa?, mutta korrekti rakenne. Riittävät liikkeet.
(kehui myön hampaita ja purentaa)

AVO EH

Semmosta siis tälläkertaa. :)

keskiviikko 8. heinäkuuta 2015

Jäynän hommia

Jälki: Muurahaistilanteen ollessa ihan mahdoton ja muutenkin tässävaiheessa koko jäljestystä, tekniikkaa opetellaan nurmella. Tiinalta saatiin viikonloppuna neuvoja (kiitos!!) ja niitä onkin jo kokeiltu. Jäynä on varsin rauhallinen jäljestäjä ja se on mulle passannu hyvin, koska eihän mulla mitään jälkikokemusta oikeasti ole. Tiina rohkaisi kuitenkin innostamaan pentua rohkeasti tässävaiheessa ja niin me sitten tehdään. Ja kun tuolla nyt ei pahasti rönsyile tuo homma niin sehän kestääkin sen. Yhtä kulmaa on tehty ja ikää 5-30 min.

Tottis: Imutusta, imutusta. Kauheesti pyöritään ja takapäänkäyttöön panostetaan, odotettavissa on ehkäpä isohko koira. Saksalainen täyskäännös otettu opin alle. Nouto on siinävaiheessa, että ota- käskyllä nostaa kapulan maasta (ja siitä vapautus palkalle) tai ottaa sen minun edessä istuen välillä oikeenkin topakasti ja irrottaa käskystä. Luoksetulon loppuasentoon liki- käskyllä tulee pienellä käsiohjauksella, mutta osaa olla siinä vaikka kädet sivuille lasken. Istumiset ja maahanmenot sujuu, niinkuin tuonikäseltä voi odottaa.





Muuten Jäynä harjottelee normi arkijuttuja, ja eilen oltiin parin muun pennun kanssa kylälenkillä. Kuljettiin portaita ja mentiin hissillä. Metalliritilöitä kiivettiin portaiden ja ramppien muodossa. Mikään ei aiheuttanut mitään suurta ongelmaa. On se mutkaton veikko! Siltatyömaan paalutus oli tosi kovaänistä touhua, mutta me ei moisesta jaksettu stressata myöskään.
Sisäsiisteys on hyvällä mallilla ja yöt sujuu tosiaan jo niin hyvin, että J on saanut liittyä isojen koirien seuraan öiksi. :D Aineelliset tuhot on olleet vähäisiä, eikä alussa ilmennyttä äänihaittakaan enää esiinny. Järsisihän tuo varmasti kaikkea mitä hampaisiinsa saisi, mutta kuri on kova ja sanktiot sen mukaiset, jos hölmöilee. Suurin ongelma tällähetkellä on varmasti tuo viehtymys sormia kohtaan...

maanantai 6. heinäkuuta 2015

Briardimainen viikonloppu

Niin hurahti vauhdikas viikonloppu Uuraisilla Briardierkkarin ja sunnuntaina vielä rotumestistokojen merkeissä Jyväskylässä.
Itse erkkareissa oli meidän perhe edustamassa talkooriveissä. Tero lämmitteli saunaa jne. ja minä urakoi köökin puolella, toivottavasti kenelläkään ei jäänyt nälkä. :)

Jäynän kannalta reissu oli loistava mahdollisuus tavata vieraita koiria ja ihmisiä. Pientä alkupöhinää lukuunotamatta poika oli oikein mallikkaasti.

Sinkon kanssa sunnuntaina yritettiin ottaa ryhtiliike väsymyksestä huolimatta. Ihan kelvollista, yhdessäpä siellä hoopoiltiin. :)

5.7.2015 Jyväskylä
tuomari Tuire Marjamäki

Paikkamakuu 9... oli kuulema haistellu tms.
Seuraaminen 9... hyyty pahasti mielestäni kaavion puolivälissä, eikä kyllä oikeen meinannu tehä istumisia perusasenossa.(!)
Istuminen 0
Luoksetulo 0... ei reagoinut ekaan seis-käskyyn, mutta toisella pysähty. Maahan meni hyvin.
Ruutu 8... oli minusta hyvä, mutta tuomari rokotti varmaa liian nopeasta seis-maahan käskytyksestä.
Hyppynouto 9... vino luovutus.
Metalli 9
Tunnari 7...pisteitä lähti kapulan pudotuksesta minun eteen. Sino nosti sen kuitenkin ilman lisäkäskyä- tämä oli työvoitto!
Kaukot 6,5... vajaat istumiset, muuten minusta hyvät.
Kokonaisvaikutus 7... mitään perusteluja pisteidenvähennykselle tai kokonaisvaikutuspisteille ei tuomari antanut, eli vähän hämärän peittoon jäi linja hänen kohdalla.


voi3, 199 pistettä, luokkavoitto ja RM3

Kuvia ei ole taaskaan. Se kamera nyt siellä majapaikassa ei auta. :D

Aava ja Pipa aloittivat tänään ohjatut rallytoko-treenit niin laitetaas sitten kuvia pätevistä tytöistä!







Ja loppuun Teron ja Jäynän hellä hetki.