lauantai 16. huhtikuuta 2016

Kyllä se kesää tekee

Auringonvalo saa kyllä ihmisen niin reippaaksi tai ainakin luulemaan niin. :) Koirista ja muista eläimistä puhumattakaan.

Viimeviikolla meiltä katosivat lumet, niin oman pihan pikku treenikentältä, kuin koulujen urheilukentiltäkin. Suuntamme on siis tällä viikolla ollut kolme(?!) kertaa treenailemaan erinnäisiä juttuja. Vaihtelevin menestyksin on nämä tuokiot sujuneet, mutta pääajatus positiivinen. Sain Sinkolle koepaikankin. Sillä ei kyllä ole taitotason kanssa mitään tekemistä!!

Jäynä: Seuraamiseen on saatu kestoa ja täyskäännökset eivät aiheuta enään niin suurta hämäännystä. Olen vahvistellut palkkaamalla aina täykkäristä ja hyvin näyttäis ajatus tuossa selkeytyvän J:llä. Pieniä kokeiluja oikealle ja vasemmalle ja heti käännöksestä palkka, jos vain sinnepäinkään menee. Vähän juoksuaskelkokeilujakin. Testejä siis testien perään ja kaiki saavat kovasti hautua ja toistoja vaaditaan.
Pienestä seuraamisesta maahanmenoa ja istumista. Istuessa meinaa peppu hyppiä ihan minne sattuu ja vasen jalkani on saanut jäädä ohjaamaan asennon suoraan. Muuten yllättävänkin hyvä. Maahanmenossa tarvii käsiavun, muuten jatkaisi vain seuraamista.
Luoksetuon loppuasento on ihan itsekseen kypsynyt nuorenmiehen päässä- yllättävää. Lelupalkka tähänkin uskallettu ottaa mukaan.
Noutu sujuu melkolailla samaan tapaa, kuin viimeksi. Kummasti ei treenaamatta etene kovin vauhdikkaasti. Mutta koska luoksetulo on sisäistetty kohtuudella, näkyy se kapulan luovusasennossa. Olen tyytyväinen. Patukkapalkalla ei mäklää.
Eteenmeno on hyvä ruokapalkalla. Jotenkin tuo kuollut saalis kaukana ei sytytä.
Henkilöryhmää on tehty ihan ekaa kertaa 4 henkilöllä. Pysähtyä ei vielä kestänyt. Pää pyöri niin perkuleesti. Mutta kun otettiin vauhtia, niin seurasi kivasti ryhmän läpi.
Ja vaikka se leikkiminen tuntui noissa henkilöryhmätreeneissä ihan kauhean kaaottiselta, niin seuraavalla kerralla meni taas paaaljon paremmin. Ja eiliseen  15.4 leikkiin ja irrotuksiin olen todella tyytyväinen.
Kaikenkaikkiaan tuo yhteistyöosuus menee pienenpienin askelin eteenpäin ja yritämme muodostua toimivaksi koirakoksi. Motivaatio Jäynällä on onneksi hyvä, että siinä suhteessa se on kiitollinen treenikaveri.

Niin ja näyttelytreeneissäkin käytiin. :) Huh-huh. Tulee Posion keikasta hikinen paikka- mulle.
Nätistihän se sitten juoksi loppuviimein ja pönöttääkin sievästi, kunhan ei liika leperrellä siellä kehän laidalla. ;)






Kaikki kuvat (c) Minna Saarimaa

Sinko: Merkitöntä merkkiä on väännetty ja väännetty. Ilmi on käynyt semmoinen käsittämätön juttu, kuin hallinta..! Sinko aikansa yrittää kaartaa ruudun suuntaan niin voimakkaasti ettei mene läheltäkään ympyrää. Ja kun karehdun sille niin johan menee suoraan. Hyvähän se on että ruutu vetää noin voimakkaasti, sitä ei tarvi vahvistaa pahemmin. Eilen laitoin ihan autoon asti jäähylle ja sitten mentiin niin iloisesti suoraan ja melkein keskelle ympyrää. Melkoinen liike tuo pylpyräinen. :)
Kaukoissa meinasi jumitella maasta istumaan nousun, sitä tehokuureillaan nyt.
Luoksari on kunnossa.
Z istuminen tökkii, oli se missä vaiheessa liikettä vain. Varmin se on ehkä ekana asentona.
Ohjattua voisi tehdä vieraissa paikoissa liikkuroituna. Nyt kotona itse kapulat vieden toimii hienosti ja kapulan luovutuskin on kohtuu suora ja siisti. Ehkä hieman tiukemmin saisi kiertää merkin... ainahan sitä jotain on...
Tunnari testattiin treenien loppuun ja Sinko oli sopivasti väsähtänyt niin ei tehnyt mitään ylimääräistä ja toi oman.
Kierto-ohjattu-hyppy on jäänyt kyllä ihan paitsioon, kun puuttuu se avoeste... Tilauksessa on. Saakohan KEPO se tälle kesälle valmiiksi. :) ;)

Pipalla on vielä tälle keväälle kaksi kirjastokeikkaa edessä ja Aavan kanssa rally-tokotreenit alkavat jossain vaiheessa.
Itse olen lupautunut pitämään pennuille/nuorille koirille kurssin heti alkukesästä ja näytti tuo muu perhe vihreää valoa erkkarimatkan suhteenkin. On myös oman kylän koirakerhon kanssa puuhattu yhteistyössä jälkileiriä tänne pohjoisempaan suomeen, Pohjoisen Briardeilla ei ole leiriä ollut vuosiin.