tiistai 4. heinäkuuta 2017

Kaikenlaista

Kesän alku on ollut meilkoisen myllerryksen ja touhun aikaa. Töitä on riittänyt, melkein ylitarjonnan puolelle. Vihdoin pääsin lomalle!

Toukokuun aikana treeneissä ei tapahtunut mitään suuria:
Jäynä totutteli edelleen uusiin treeniympäristöihin, ottaen niistä melkoisesti häiriötä. Ja ottaa edelleen, mutta kehitystä tapahtuu. Kyllä tämä tästä!
Sinkoa hoidettiin Moilasen Katan toimesta kuntoon edelleen ja liikunta oli rajoitettua, pääasiassa hihnassa.

Kesäkuussa päästiin jo "valon puolelle".
Sinko kuntoutui ja pääsimme hakuleirille, jossa Sinko oli tosi pätevänä! En avaa treenejä ym. vielä tämän enempää, koska Briardistit saavat paneutua asiaan lehteä lukemalla. ;)
Molemmat tekivät jokusen esineruudun ja olin positiisesti yllättynyt, kuinka hyvällä mallilla se se olikaan.
Sinkon kanssa treenailtiin evl-juttuja sen mitä töiltä ja sisikon häähumulta ehdittiin. Vaihtelevasti onnistumisia, lähes joka liikkeessä joku liike oli täysin tärviöllä. Pahimpina ruudun merkitön merkki, hässäkän ja ohjatun kapuloiden palvojan vaikeus suorittaa kierto/merkki ja suorittaa vielä käskyn mukaan oikean kapulan nouto...
Metristä pompattiin myös jokunen kerta ja kun saatiin isompi kapula niin tasamaanoutoa.
Jäynä harrasteli metristä ja noutoa, häiriötreenien lomassa. Metri menee kevyesti, kapula kuumentaa tunteet ja jonnekkin on kadonnut se hieno kapulan pito... Nouto vaatii vauhtia ja oikeastaan vähän kaikkea lisää ollakseen sellainen mitä haluan.
A-esteen valloitus sai Jäynän haaveilemaan lentäjän urasta... Oli melkoinen tapaus. Palaamme asiaan hihnan ja ehkä apparikin kera.

Heinäkuu startattiin Sinkon kanssa kokeella! Mikäs sen mukavampaa ensimmäisenä lomapäivänä.
Suunta Sieviin, mukavien ihmisten järjestämään kokeseen. Maksullinen treenihän oli odotettavissa, mutta hyödyksi oli.

Paikalla istuminen 0 Tässä tapahtui joku mystinen juttu. Nollakoirien ohjaajatkin ihmettelevät. Sinko oli ihan rennon oloinen, mutta meinasi lähteä minun mukaan rivistä. Palautin sen paikoilleen ja istui hyvin.
Paikalla makaaminen 0 Ei mennyt maahan. Ei tehny elettäkään. Tässä näkyi viime kokeen tapahtumien luoma ahdistus. Nyt nollakoirina oli bortsu ja collie, joiden takia ainakaan mulla ei jännittänyt yhtää. Tunsin ja tiesin koirat varmoiksi suorittajiksi ja kerroin meidän ongelma ko. liikkeessä etukäteen. Tuomarikin muisti mitä viimeksi tapahtui.
Seuraaminen 9,5 Kaavio tuntui jotenki tosi vaikealta ja oma liikkuminen oli tosi tökeröä. Sinko päässyt esittämään parastaan.
Zeta 7 Istuminen jäi tekemättä ja minun käsi heilui tahattomasti seisomisessa, tulkitaan avuksi toki.
Luoksetulo 6 Vaikka tätä on tehty takapalkalla vahdin vähentämiseksi niin ei. Ekalle stopille ihan mahdoton saada pysähtymään, kun yks kiihdyttelee kauheat vauhdit.
Ruutu 0 Sinko lähti eteenmenoon hyvin, jäi aavistuksen kehästä yli. Ei totellut lisäohjausta vaan juoksi kehänauhan päällä olleita kiviä kiviä kohti. Treenin vuoksi liike uusiksi, eteenmeno ok, ruutua haki kehänauhan ja niiden kivien luota, mutta löysi ruutuunkin lopulta.
Ohjattu 0 Syöksyi vain oikealle kapulalle päin. Toisella yrityksellä teki tosi nätin merkin ja nouti sen vasemman kapulan mikä pitikin.
Hässäkkä 0 Kartiona oli se vaikea keltainen... ja Sinko kaksi kertaa vain karkasi umpiesteelle ja kapulalle, kunnes uskoi että kieto tulee ensin..
Tunnari 9 Wauuu! Piste lähti vinosta luovutuksesta.
Kaukot 6,5 I-S-M-S-I-M Ekaan istumiseen kaks käskyä ja oli liikkunmista vähän joka suuntaan.

Pisteitä kasaan sen vaatimattomat 126.5.
Loppusanoissa tuomari Henna Hautakoski kaikesta huolimatta sanoi, että kokonaisvaikutelmaksi hän antaisi 10, jos sellaisen voisi antaa. On meitä niin mukava katsoa ja vaikka lähes kaikissa liikkeissä Sinko vaati hirveän paljon lisäkäskyjä se teki aina täysillä. Illan loppukevennys, joilla ei vauhti ja hymy hyydy ja mulla loistava asenne. Oltiin taas ainoa evl-koirakko, että kiittelin kyllä hyvästä treenistä. Harjoitusta meille ja liikurille, joka liikkuroi luokan ensimmäistä kertaa. Kiva ns. kotikokeita kannattaa, Sievi on lähempänä, kuin Oulu.


keskiviikko 12. huhtikuuta 2017

Valoa päin

Pitkääkin pidemmältä tuntunut talvi on taittumassa hyvää vauhtia kevääksi. On aurinkoa, vesisadetta ja ennenkaikkea valoisat aamut ja illat. Kyllä tässä pakostakin piristyy!
Talven kuukausina ei kummemmin olla treenailtu mitään, lähinnä otsalampun valossa potkuteltu ja talsittu pitkin järven jäätä. Hallilla on käyty kerta kuukauteen, jos sitäkään. Jääkiekko vie meidän perheen viikonloput talviaikaan todella tehokkaasti. Niin ja maanatain hallitreenit meinasin unohtaa täysin! Sinne on päästy melkeen joka kerta Jäynän kansaa.

Se mitä talven aikana on sitten tehty:
Jäynä
- paikkamakuuta kohtuullisin häiriöin; lentäviä dameja ja niitä noutava koira, normi tottisteleva häirikkökaveri ja välillä on joku vahingossa yrittäny lällytellä että tuutkos tänne.. aina on pysyny.
- käännöksiä, käännöksiä;oikee, vasen, täyskäännös, 360 astetta ja tietty pakitteluja
- kapulanpitoa; saaliin kautta hyvä vietti, koira istumaan hyvästä otteesta vapautus patukkaan
- iskunoutoja; edelleen Jäynä arpoo vapautuksella voiko vaihtaa leluun
- paljon, paljon luoksetulon loppuasentoa, alkaa sujua ja tulee hyvällä "pompulla" eteen suoraan ilman käsiapuja
- jääviä pakitellen ja näihin erottelua erityisesti, seisominen on vaikea
- vähän koukukäskyjä...

Olen tyytyväinen pääpiirteittäin nuoren kossin tekemiseen ja keskittyminen on kehittynyt hallitreenien ansiosta. Sinko juoksuihin ei reagoinut suuresti, mutta nyt Pipa oli suurempi rakkaus. Kuitenkin treeneissä on kyennyt tekemään tasollaan. :)

Sinko on saikkuillut lähes koko hallikauden. Sitkeät jumit ja liukastelut aiheuttivat myös lisäksi nivelien virheasentoja lannerangan alueella. Rankahoitaja- hierojalla on käyty 2 kertaa kuukauden sisään ja ensi maanantaina vielä uusi käynti. Toivotaan että saadaan lupa edes lenkkeillä reippaammasti, koska vasemman puolen lihaksisto oli jo huvennut tilanteen johdosta...
Jännittää, kuin se tulee silmille, kun päästään sorvin ääreen. :O

Talven aikana on senverran tehty että;
- kaukokäskyjä on pidetty yllä
- tunnarin luovutusta on treenitty
- venytelty
- tehty malttia perusasennossa odottamiseen liikkurin käskyttäessä: eli mitää liikettä ei ole tehty

Kauhavan ryhmiksessä käytiin helmikuun lopulla pyörähtämäss ja tuloksenä käy H :D
Sinko liikkui jo huonosti ja arvostelun "takakorkea" avasi omatkin silmät, ettei ole kaikki kaverilla kunnossa. Että jotain hyvääkin siitä reissusta.

Itse olen käynyt parit tokokoulutukset kuuntelemassa, viimeisin oli Sari Jokisen pitämä Haapavedellä. Ihanan positiivinen kouluttaja, joka sai kyllä koirista hyvät puolet esiin. Tykkäsin ja toivottavasti päästäisiin Sinkon kanssa joskus hänen oppiin.

Leirijuttuja olis parikin tälle kesälle luvassa haun osalta. Jää nähtäväksi kumpi sinne mukaan pääsee.
Sinkon kanssa olis tosi kiva päästä PK-rotumestiksiin, mutta en ala hyppyjä tekemään, ellei selkä ole tosi priima. Tokokokeita on katseltu. Ja Jäynä on päässy Vepe-ryhmään. Jos ei muuta hyötyä, niin uimaan sen pitää ensi kesänä oppia!!

Pipa on täysin mummoutunut, kohtahan se täyttää 8 vuotta. Voiko olla onnellisempaa koiraa, kun saa vain rallatella vailla korvia ja syödä luita omalla sohvalla. Ehkä se pitää rallyileen raahata kesällä, ettei ihan muutu fossiiliksi.

Niin ja:  Seinäjoella 1.4 minut on koulutettu Kennelliiton lukukoiraohjaaksi ja Sinko antamiensa näyttöjen perusteella on täten Kennelliiton Lukukoira.

Henkilön Outi Puotiniemi kuva.

sunnuntai 25. joulukuuta 2016

Loppuis jo!

Tämä vuosi saa siis todellakin loppua. Ei harmita yhtään. :)

Syksy ja alkutalvi on räpiköity töiden, perheen ja harastusyritelmien väliä ihan tarpeeksi ja nyt on onneksi pikkuinen joulukoma, joka tuli ihan viimehetkeen!

Treeneissä on pyritty käymään kerran viikossa, hallimahdollisuuden auettua tässä omalla kylällä ja lisäksi kerran kuussa on käyty Dogantilla.

Sinko on tehnyt vieraiden koirien treenatessa paikalla istumista ja maahanmenoja. Jännitys alkaisi olevan helpottumaan päin. Omalla porukalla Dogantilla tehtiin ihan kokonainen ryhmäliike, minun piilossakäymisineen päivineen ja maahanmeno oli nopsa ja koiran ilme muutoinkin rento.
Ohjattuun noutoon on tehty kuuntelu/malttitreeniä liikkuroituna ja kaikenmaailman säpsyminet ja muut ennakoinnit viime treenin perusteella olisi kohtuudella hallinnassa.
Tunnarin ja noutokapulan pitoja on tehty myös kohtuu paljon. Viimeisin meni erityisen hyvin ja treenin jälkeen huomasin, että kaksi etuhammasta oli lohjennut...!
Seuraavana aamuna ne poistetettin ja Sinko on nyt saikulla, koska lelukielto. Ihan vähän korventaa molempia. Koekalenteria oli jo suunnitetu ensi vuodelle. Kyllä, me jatkamme tokoa vielä. ;)

Jäynä taas on päässyt tekemään ihanan paljon viikottaisissa treeneissä häiriötreenejä, kokeneiden aikuisten koirien toimiessa häirikköinä. Kyllä ensimmäinen treeni meni ihan harakoille ja kotimatkalla olin ihan valmis lopettamaan... kotona koiraa syynätessä löysin lohjenneen kannuskynnen.. ja tuumasin kekskittymiskyvyttömyyden johtuneen siitä. Melko kitsas kynsi oli paranemaan, mutta onneksi tuo vaiva on nyt kunnossa.
Seuraava treeni saikkutauon jälkeen olikin tosi kiva ja J täpäkkä oma itsensä. Vieraan pikkukoiran rallytokot ja aksailut ei pahemmin häirinneet. J on tehnyt koko syksyn ja alkutalven paikkamakuuta, luoksetuloa (jossa eteenistuminen alkaa olemaan itseäni miellyttävä) ja jääviä. Aika varovasti olen seuraamisen yhteydessä noita tehnyt, lähinnä itse pakitellen asentoja vahvistellut. Seisominenkin on parantunut paljon. Luoksetuloon on tarvittu kahta käskyä, koska pakkamakuuta on tehty niin paljon. :D

Eli on ollut kynsi- ja hammasvaivaa. Ja tämmöiset pienet liitettynä kiireiseen arkeen riittää sekoittamaan treenisuunnitelmat kivasti. No kevät tulee jo!

Ennen lomia Jäynä kävi luustokuvissa ja lausunnot lonkista ja kyynäristä  A/A ja 0/0 olivat niin huojentavat uutiset! Ell arvioi lonkat B/C.
Selän osalta jännitys jatkui tähän aamun, kun sain koneen auki ja kotsoin s-postin läpi. No ei uutiset sielläkään huonoja olleet ja olinhan kuvat ell:n kanssa katsonut ja tiesin mistä voisi sanomisia tulla.
Välimuotoinen lanne-ristinikama:  LTV1, tästä ell sanoi kuvia katsoessamme ja kyllähän tuo ihan paikkansapitävä lausunto on. Nikamien epämuotoisuus: VA0 .








Nyt me lepäillään ja ulkoillaan paljon. Työt jatkuu 2.1 ja loppiaisen jälkeen pääsen Jessica Ristimäen toko/tottis-semmaan kuuntelemaan ja katsomaan lukuisia koirakkoja. Josko se siitä sitten taas lähtis uusi vuosi pöhinällä käyntiin.


tiistai 4. lokakuuta 2016

Arkista aherrusta

Syksy on, kuin varkain vilistänyt pimeän lokakuun puolelle. Onneksi kelit suosivat ja auringosta on saatu nauttia lähes päivittäin. Auttamatta illat ovat kuitenkin luhentyneet ja valita täytyy treenit tai lenkki. Valo ja aika arki-iltoina ei riitä molempiin.

Edellisen kokeen jälkeen Sinko pääsi tokokoulutukseen, jossa paneuduttiin paikkaistumisen mielentilaan ja etenki aktiiviisuuteen sen jälkeen, kun tulen piilolta pois. Fokus saatiin kuntoon ja johan alkoi maahanmenot runsaimmissakin häiriöissä sujua. Katsotaan kantavatko treenit koetilanteeseen saakka, suunta on oikea kuitenkin.

Jäynän kanssa käytiin hakuleiri pari viikkoa sitten ja viime vkl:na jatkettiin siitä mihin jäätiin. Hajuhauilla tehdään nyt nenä tarkaksi ja maalimieskäytös on kummasti siistimpää jo. Ilmaisutreenikin tehtiin tänään. Pätevä miehenalku oli!

Aavan sain videoimaan treenejä alkuviikosta ja noihin tallentuisikin jääkin tämä postaus. Ne kertovat viimeaikojen treenien teeman molempien kohdalla ja niistä näkyy, missä mennään.
Sinko1

Jäynä1

Sinko2

Jäynä2










sunnuntai 4. syyskuuta 2016

Tulos se on 3-tuloskin!

EVL- harjoittelu on jatkunut ja 24.8 käytiin Kokkolassa iltakokeessa katselemassa missä mennään. Huono idea tuo arki-illan koe meille.. väsynyttä ohjaajaa ei sitten voita mikään. ;)
Olisi siellä onnistumisia onneksi: ruutu, ohjattu ja merkin kierto+hyppynouto onnistuivat pisteiden arvoisesti.
Yllättäviä nollia tuli tunnarista ja luoksetulosta... ja tuo paikkaistumisen jälkeinen maahanmeno on Sinkolle vaikea/ahdistava liike.

No eilen 4.9 ajeltiin Nivalaan vähän enemmän levänneinä, tavoitteena reippaampi suoritus, eli hyvää mieltä meille.
Sinko oli ihan fiiliksissä, eikä sitä pahemmin tarvinnut herätellä hommiin.
Korkea vire toi mukanaan myös virheet:
Ensimmäisenä liikkeenä ollut merkin kierto+ hyppynouto meni nollille, kun Sinko syöksyi kapuloille vuoron perään...sain sen siit transsista pois ja liike onneksi saatiin tehtyä.
Sitten meni hienosti loppu kehä: ruutu 9, seuraaminen 10 ja tunnari 8.
Toisessa kehäss meinasi ohjatun kapuloille varastaa,kun nousi seisomaan liikkurin viedessä kapuloita. Pisteitä 7,5.
Z oli viireeltään hyvä, siihen ollaan panostettu, en vain luottanut koiran istuvan hyvin, joten siinä tuli turhan voimakas vartaloapu. Pisteitä 7.
Luoksetulossa tuli turhia säätöjä. Toisella käskyllä vasta maaha ja tuli kylki eellä eteen istumaan. :D Stopit ok. Pojoja 5.
Kaukoihin Sinko keräsi ittensä hienosti ja pisteitä 9. Liikku ihan vähän eteenpäin.
Paikkaistuminen 10, maahanmenoa ei nähty, jousilla oleva koira..luoksetulo hieno silti.
EVL3 pisteillä 209,5 eli suunta ylöspäin kokoajan!

perjantai 5. elokuuta 2016

Viimeisiä vapaapäiviä vietellen

Niin se on heinäkuu mennyt ja helteinen sellainen tulikin vietettyä. Kovasti ihan yritettiin treennailla myös, mutta aina tuo iltayö ei ajankohtana oikein nappaillut.. Jotakin kuitenkin.

Heinäkuun helteillä saimme kuningasidean (auringonpistoksen??)vepeillä turrikoiden kanssa. Mukaan lähti Jäynä uimakouluun, Sinko sekä beussikaverit Juti ja Kiti.
Jäynä ei uimaan menny. Piste ja lyhyestä virsi kaunis. :P
Sinko reippaana hati emännän pois merihädästä. :)
Kyyti pienen briardityttösen vetämänä oli muutes ihan eriluokkaa, kun ison beussiuroksen- ja nartun vetämänä.

Juu en tuu! Ajelehd vaan ja vaikka hukukki!!

Kerpele noita tukkajeesuksia...

joudutaan hoitaan aina niitten hommat....!


Noh jotta ihan ei haukkumiseksi mene, niin Sinko on yrittellyt opetella EVL-liikkeitä vähän varmemmiksi, mitä helatorstaina nähtiin... vaikeaa on ja koutsille pitäisi päästä ja onneksi päästäänkin.
Pieniä ongelia on ollut ohjatun kanssa. Merkille mennään hyvin, välillä jo liikkurin käskyillä nykien. Suunnat on vain olleet todella vaikeita, mutta niitä on hiottu erikseen paljon, hyvin tuloksin.



Kiertonoudon kanssa samat suuntavaikeudet olivat tapetilla, mutta sinnillä niistäkin selvittiin. Jopa keltainen merkki nähdään tällähetkellä paremmin, kuin aluksi. Pientä ennakointia vain valitettavastituossa pysähdyksessä on havaittavissa, mutta sen luulisi olevan helppo korjata.

 Ruudun kanssa ei ole muita vaikeuksia ollut kuin eteenmeno... huoh. ja ne vain jatkuvat. Paljon toistoja ja nyt mulla alkaa olla onneksi jo ajatus miten tästä jatketaan.








Tunnarin luovutuksen kanssa ei todellakaan enään laiskotella! Kahdet treenit on nyt tehty tiistain kokeen jälkeen ja nyt asialle oikeasti tehdään jotain.


Jäynän kanssa on puuhailtu tottiksessa vähän sitä sun tätä. Kiva tekemisen meininki jätkällä on, joten tästä on hyvä jatkaa lisäillen haasteita hiljakseen.
Jälkileirillä olimme 16.-17.7 opettelemassa janan salat ja tekemässä ensimmäiset vieraan tallomat jäljet, keppien kera. Jäynä ajoi myös vanhimmat jäljet ikinä ja hyvin selvisi niistäkin. Ainoa vaikeus oli mukana kulkeva iiihana kouluttaja ja liinan kanssa soheltava ohjaaja. :)








Laukaa ja tokon SM-kisat olivat turistimatka ja äidin ja tyttären yhteinen päiväretki. Mukava reissu, valitettavasti kisajärjestelyt eivät olleet niin hyvän, kuin viime vuonna Ylöjärvellä. Vaan emme anna sen häiritä enempää! Briardi- joukkueen loppullinen sijoitus 27/43. Josko ensi vuonna päästäisiin mukaan tuonne.





Sunnuntaina Jäynä pääsi vielä leikkimään, kun Vaasan vieraat olivat saapuneet treeniviikonloppua Ouluun viettämään.

Kuva: Minna Saarimaa




Ja tuossa yllä näkyykin hyvin viimeisen kokeemme teema hyvin! :D :D :D

Eli Oulussa 2.8. järjestettiin tokon PM-kokeet, joihin oli pakko sitten mennä, kun paikka saatiin ja kun olimme vielä varakoirakkona hälytetty joukkueeseen niin minkäs teet.

Kaikkihan meni just niin kuin pitääkin, oltiin myöhässä väärän informaation takia: meidän nro oli 8 ja nro 6 oli jo kehässä, kun saavuimme paikalle. Kun olimme menossa kehään ja otin Sinkon hihnan pois, Sinkon pyörähtely ärsytti ilmeisesti edellisenä suorittanutta koiraa niin, että se kävi räjähtämässä Sinkolle... No ei auta kun kasata tilanne jotenkin ja mennä kehään, kun tuomari jo huuteli.

Ensimmäisenä liikkeenä oli z- hyvä. Tätä on treenattu ja mulla selvät jutut mitä tehdään. Sinko teki kaikki asennot oikein, mutta taisi olla maahanmeno etenkin hidas. 7,5 p.

Toisena liikkeenä ohjattu jasiitä ansaitusti, vain luovutusoli  hiukka vino. 9,5p.

Kolmantena seuraaminen ja tässä meillä meni pasmat molemmilla ihan sekaisin... juoksuosuudella S alkoi katselemaan kehän reunalla seisovaa Aavaa ja jäin varmaan puoli metriä matkasta ja ekalla peruutusosiolla Sinko ei kuunnellu ja seurannu kyllä yhtään ja sitten minä pyörin siellä väärin. Huomasin onneksi virheeni ja toinen peruutus oli sitten sitä mitä Sinko oikeasti tekee. 8,5 p.

Luoksetulossa kuiskailin ekan käskyn niin hiljaa, että S valui tosi paljon ja maahan ei menny kunnolla.. 0p.

Ruudussa olis ollu pisteet jaossa, mutta Sinko ennakoi ja pysähtyi just ennen ympyrää eikä millään hievahtanut enään. Olisi vain ruutuun karannut. 0p.

Paikalla istuminen 10p.
Paikalla makaaminen ja luoksetulo- ei menny maahan ei. Rähjänny vieruskaveri(ko) syynä, koska treeneissä on menny kyllä viimeistään toisella maahan. Luoksetulo oli onneksi hyvä. 0p.

Merkin kierto, hyppynouto hässäkkä. Hyvin kiersi merkin, mutta jäi heti sen viereen tollistelemaan. Nosti oikean kapulan, mutta meinasi kiertää esteen ja siihen tuplakäsky ja tosi vino luovutus. 5p.

Tunnari. Minun sähläys ja hosuminen luovutuksessa (kapula putosi maahan) vei pisteitä. 7p.

Kaukot. Suuri katastrofi. En mennyt Sinko maahan.. mutta sanoin, että tää tehdään ja kun maahan koiran sai, se teki hienot kaukot s-i-m-s-i-m. Tuomari kehui tekniikkaa. 0p.

Ei siis tuloksen suhteen mitään mahdollisuuksia. Pisteitä Päivi Kivelältä 137,5 (saatesanoin "ihan ite mokailit tjsp), joka on kuitenkin 7 enemmän, kuin viimeksi! Meidän joukkueelle kuitenkin PM-joukkue hopeaa! :D


Eikait me sitten muuta. Erkkarit ja RM-tokot jäi väliin, kun kävin polttareita viettelemässä ihan Tampereella asti ja työtkin alkaa tulevana tiistaina.

Niin ja Pipalla alko juoksu, sen kunniaksi piti vähän isotella Sinkolle, mutta turpaan saikin Pipa. Ei pahasti onneksi. Kotihoidolla menee.







maanantai 20. kesäkuuta 2016

Ihan parasta aikaa

Kesä nimittäin! Minäkin olen päässyt nyt lomille ja todellakin otetaan siitä kaikki irti. Pari viime viikkoa on ollut melko hyshys -hommia, mutta piristymään päin näyttäis olevan.

Aloitetaan Sinkon kuulumisista: Seuraavaa koepaikkaa saadaan jännitellä, kun nopeus ei ollutkaan valtti. Paikat arvotaan kaikkien ilmottautuneiden kesken. Tykkään tuosta tyylistä!
Viime aikoina ollaan lähinnä treenattu kaukoja, ja niihin erityisesti mielentilaa paremmaksi. No nyt nousee treeneissä heti ekalla istumaan, mutta pieni liikkuminenhan tuohon saatiin kylkiäisenä. Kuria vähän kaivataan.
Ala-Temmeksessä käytiin tekemässä ruutuun juoksuja suorapalkalle ja vähän ilmankin sekä merkinkiertoja. Jälkimmäinen olikin aiheellinen, kun jo onnistuneiden kiertojen jälkeen S ei muka nähnytkään lähetyspaikan vaihduttua vierasta tötsää ollenkaan... hohhoijaa. No sokeutuminen oli hetkellinen juttu ja saatiin loppuun onnistumisia. Aika laajalla kaarella kiertää, mutta ihan sama. :p
Zetaa ollaan kovasti puuhattu myös. Liikkurin kera ja painotus ollut hyvissä liikkeellelähdöissä ja koitettu ehdollistaa koiraa herämään liikkurin alkusanoihin "liike alkaa" ja olemaan tollottamatta niitä penteleen tötsiä. Alkaisi vaikuttaa lupaavalta. On tehty ihan jääviäkin tähän ja istumiseen on löydetty rytmi nyt.
Merkittömässä merkissä vauhtia on tullut tauon aikana liikaa+ hirmu loikka= vähän hankala kesken ilmalennon pysähtyä ja niin ollaan takajalat ympyrästä ulkona... Pienellä muistuttelulla saatiin kasaan tuo, ainakin toistaiseksi.
Ohjatun noudon suunnat on sananmukaisesti huudettu ja kiroiltu kuntoon. Kuri uupui ihan täysin ja S meni ihan just niinkuin sitä huvitti... Toivotaan sen muistavan kuri myös kokeessa.
Hakutreeneissäkin käytiin tänään ja iloksemme norski oli selvä juttu ja takaisin vaihto oli onnistunut. Sinko oli aivan onnellinen metsään pääsystä ja se teki hyvät suorat pistot ja yhdellä pistolla joutui tekemään todella laajan laatikon. Näytti komeelta. <3 Ja hyppäsi suoran linjan säilyttääkseen kaatuneen puun yli, eikä kiertänyt kuten aiemmin olisi tehnyt.
Esineruutuakin ollaan tehty ja se niin sähäkkä 3 esineen toimitus, että asiaan voidaan olla palaamatta ihan heti.
Harmitus vain oli suuri, kun erkkari ja mestistoko jää tänä vuonna väliin. Mutta hyvähän se on normaalia ihmiseloakin harrastaa ja bilettää polttareita koko vkl sillointällöin. :)

Jäynä taas on osoittanut kehitystä tasaiseen tahtiin niin häiriönkeston, kun ihan liikkeidenkin kanssa.
Seuraamiseen ollaan tehty henkilöryhmää ja sinne voi jo pysähtyä! Samoin tuomarille ilmottautuminen alkaa sujumaan.

Kuva Minna Saarimaa

Eteenmenoon on alettu tekemään maahanmenoa, niin että J on täyden matkan etäisyydellä palkasta ja minä lähempänä palkkaa. Hyvin käskyllä painelee kohti palkkaa ja käskyllä menee maahaan. Nyt vaan metri metriltä lähdetään kasvattamaan minun etäisyyttä palkkaan.
Nouto on kyllä niin mielenkiintoisessa vaiheessa, että kannattaakohan siitä edes kirjoittaa... välillä menee niin hienosti ja välillä ei osata edes pitää kapulaa kunnolla suussa.. taidetaan laittaa pitotreenit tauolle ja vauhti- ja iskunoutoja vaan. Josko se vauhti korjaa virheet?
Liikkestä istumisen kanssa meillä syttyi lamppu ja pääsen jo palkkamaankin ilman et huomaan J: n pyörähtäneen perusasentoon, kun sen pitäis olla istumassa minua vastapäätä. Kiva on nopsa koira, ei niin kiva on hidas koiranohjaaja.
Esineruudussa irtoaa hyvin ruudun takarajaan saakka, eikä reagoi tallauksiin niinkuin kesän ensimmäisessä ruudussa. Luovutus vaati vielä töitä, mutta ilme on hyvä.
Jälki sujuu, ikiä puolisen tuntia-vajaa tunteroinen. Kauhean laiska oon odotteleen vanhenemista. Just sen esineruudun verran. Kulmatyöskentely on parantunut, ojan ylityksiä, soista maastoa on nyt tullut uutena juttuna. Ruoka vähentynyt, vauhtia se ei ole lisännyt. Päinvastoin alkaa olla mukavaa menoa, kun ei ole kädet ihan hapoilla.
Keppitreenit nurmella aloitettu, 2×6 keppiä ja kaikkiin reagoidaan kivasti ja tuodaan mulle paria poikkeusta lukuunottamatta. Olis jatkanu vaan jäljestämistä...
Hakuakin treenattu kaksi kertaa: ensin Hummastilla ukot 50 m ja ääniavun jälkeen peto irti. Virhe! Kyllä sille pitää kertoa miten siellä ollaan, metsässä. Muuten oli oikein kelpo hakukoiran elkeet, mutta rasialla possuilu ihan luokatonta ja viimeinen piilo oli vaikea: suolortakon takana pursujen keskellä. Vähän meinasi vesileikit viedä mennessään ja ajatuksen katkettua/ haastavan tehtävän edessä piti auttaa enemmän.
Tänään Siikajoella J oli hyvätapainen nuorimies, matkat maalille 2×5, 2×10, 2×10 metriä. Ensi kerralla lisätään matkaa ja maalimiehiä.
Niin ja kun hakuakin piti päästä treenaan, aattelin Jäynän mielivän ek-koiraksi. Siispä tarkkuusruututreenit on aloitettu. Lupaavalta näyttää.

Menneellä viikolla meillä oli sukukokous kahteen otteeseen, kun Tea ja Tälli-täti sekä pikkusisko-Tikru stoppasivat lomareissullaan Oulussa meno- ja paluumatkalla. Pikkusisko on todella sympaattisen näköinen ja oloinen. Tällikki vauhdikas kohta 7 -vuotias agilitykoira, josta leivomme toko-tähden. Ruutu ja merkinkierto on jo hallussa. :)
Ihan uutena juttuna pääsimme seuraamaan Minniksen tyttösakin mondioring-treenejä. Mielenkiintoista seurattavaa oli.