maanantai 30. heinäkuuta 2018

Pm-tokot

Helteinen lauantai sattui Sinkon kisatauon lopettamispäivälle. Mutta jälkikäteen mietittynä, tämä oli kyllä ehein evl-koesuoritus kaikista tähänastisista, vaikkakin seuraamisen löysyys itseä harmittaa. Ei jaksanut Sinko enään rutistaa sitä parastaan.

Tuomarina kokeessa toimi Minna Mäki-Asiala, josta kyllä tykkäsin kovasti.

Paikalla istuminen 10

Paikalla makaaminen ja luoksetulo 0
Nyt oltiin jo tosi lähellä onnistua! Sinko meni nopeasti maahaan, mutta niin vain alkoi sieltä nykiä ylöspäin, ollen taas lähes istuma-asennossa. Sitten siihen tuli joku pörriäinen ja Sinko unohti minut ja meni takaisin. Luoksetulo hyvä.

Tunnari 8
Voi kuinka hienoa! Pisteitä lähti tuomarin silmään aavistuksen levottomasta työskentelystä kapuloilla. Luovutus oli siisi ja varma, ei pureskelua. Hieno Sinko.

Kauko-ohjaus 7,5
Tähän olen todella tyytyväinen, koska ennen koetta Sinko teki tosi epäpuhtaita m-i vaihtoja ja nyt tuo oli eka asennonvaihto. Ja oli ryhdikäs. Minun ohjaus oli aavistuksen epäselvää, koska yksi lisäkäsky tarvittiin johonkin väliin ja liikuminen vei myös pisteitä.

Z 9
Piste lähti minun käsiavusta istumisessa. Hyi minua, teippaan nuo ulokkeet kohta. Liikejärjestys istu-seiso-maahan.

Tässä kohtaan tauko ja tuomarin ja kisaajien yhteisellä sopimuksella vauhtiliikkeet suoritettiin yksi liike kerrallaan.

Ohjattu noutaminen 8,5
Vire hyvä, harmittavasti paini kapulan kanssa hetken. Ilmeisesti kapulan taaksen mennessä astui sen päälle, kun oli laipallaankin. Tästä touhuilusta ja kapulan mälväämisestä pisteiden vähennykset.

Luoksetulo ja stopit 7,5
Tässä vaiheessa oli ohjaajan pää pehmenny helteessä. Annoin väärän käskyn ensin ja uudella, sillä oikealla, Sinko taisi vain kävästä maassa. Kun käännyin koiraa kohti, kyynärät oli jo ilmassa. Pysäytykset hyvät Sinkon tekemiksi.

Seuraaminen 8,5
Taisi olla kuumuuden lisäksi huono virittelykin syynä, mutta Sinko ei ollut tässä ihan samalla taajuudella minun kanssa. Perusasennot oli hitaita, peruutus niin vetelää ja vinoa, ettei tosikaan.

Tyhjään lähetys ja ruutu 0
Tämän mokasin ihan ite. Sinko juoksi luotisuoraan ja sitä ihastellessani unohdin pysäyttää sen ympyrään. Eihän se tahtonut sieltä ympyrän takaa ohjautua. Kahdella käskyllä saatiin korjattua. Ruutuun löysi.ja istui sinne pysäytyskäskyllä, meni huonosti maahaan ja varasti seuruuseen.

Hässäkkä 7,5
Ekaa kertaa saatiin pisteitä!!!Wuhuu!
Sinko kiersi hyvin tötsän, teki väärän asennon. ( istui, piti mennä maahan) nosti oikean kapulan ja hyppäsi vielä esteenkin.
Pureskeli kapulaa, vino perusasentokin taisi olla.


Pisteitä 212 ja 3-tulos, sijoitus 4/6
Ja meidän kerhon joukkue voitti piirin joukkuekisan. Oltiin tosin ainoa joukkue, mutta saatiin tarvittavat tulokset kasaan.

keskiviikko 11. heinäkuuta 2018

Jäynälle alo 1-tulos

Ihan turha ei Kuusamon reissu ollu, vaan sieltä kotiuduttiin hyvän tuloksen ja palkintojen kera.
Ihan tyytyväinen en silti ollut koesuoritukseen, Jäynä otti kohtuuttoman paljon häiriötä lähes kaikesta ja esim. paikkamakuun alkaessa sillä meinasi mennä homma ihan maisemien ja vieruskaverin katteluksi. Ei ollut yhtään se varma oma itsensä. Noh eipä ole koekäyntejä vierailla kentillä ennen ollutkaan!

Liikejärjestys ja pisteet sekä selittelyjä

Paikkamakuu 8, vaati 2 käskyä ennenkun tipahti maahan ja oli kyllä pöllönä siellä pään pyöriessä. Kunnes huomasi, että tuojottelen tuimasti takasin. :)

Liikkeestä maahanmeno 10, tässä oli pieni kupla, maahan meni minusta aavistuksen löysästi.

Luoksetulo 10, tuli kyllä semmosta siksakkia. Mietti ihan selvästi, että meniskö liikkurille, tuomarille.. eiku Outille.

Kaukokäskyt 7, no tämä meni niinkuin aavistelin. Kaksi käskyä jätössä ja kaksi ensimmäisen asenonvaihtoon. Useampi ihminen kehän laidalla, selän takana oli vielä liikaa.

Kapulan pito 9, ihan luokaton suoritus. Ehti jopa vähän varastaa kapulalle, häntä heiluen sitä aavistuksen kalisutteli, eikä meinannu irrottaa heti ensimmäisellä käskyllä..

Seuraaminen 10, J oli lähdössä tötsän kiertoon, kun pongasi kehän laidalta sopivan kohteen. Hyvin kuitenkin kuunteli
ja seuraaminen saatiin tehtyä. Ei ihan omalla tasolla, mutta ok.

Hyppy 9, törmäsi. Muuten hyvä.

Kokonaisvaikutelma 10

Tuomarina Allan Aula
Sij. 2/6, 184 pistettä ja KP.

maanantai 9. heinäkuuta 2018

Täällä ollaan ja hyvin voidaan!

Muutto on saatu kohtuullisen kunniakkaasta läpi, lapsille on kouluhommat järjestetty, Terokin yrittää kotoutua takaisin toimistolle työkavereiden sekaan ja itsekkin kävin työhaastattelussa ennen juhannusta ja taisipa se poikia sitten jotain ensi lukukaudelle. Ja treenit rullaa: tokoa, hakua, jälkeä jne.

Sitten niistä treeneistä.
Sinko: Haun osalta on pitäydytty suorapalkoissa edelleen, painotus risteilyssä ja on huomattu oikealla puolella etenemisen olevan haastavaa. Vasemmalla etenee helposti jopa 50 metriä aluetta eteenpäin, mutta oikealla puolella ei.. Pahimmillaan palaa jopa samoja jälkeä takaisin L:n päästä..!  Sisäänmenokuuri tähän ensialkuun lääkkeeksi ja maalimiehet reilusti edessäpäin. Muuten rennonoloinen tyyppii metsässä, tyhjillä pistoissa ei havaittu epävarmuuttaa/pysähtelyä/rullan nappailuyrityksiä. Rulla on vielä kursittuna kireälle, ettei pääsisi tapahtumaan näitä, mutta kohta se täytyy löysäillä alemmaksi.

Esineruutu koki pienen motivaatiokriisin kesäkuussa, mutta palkkausmietinnällä siitä päästiin. Ruoka vaihdettiin leluun. Kaistaleilla mennään ja yksi esine kerrallaa sieltä haetaan 3-4 toistoa per treeni on menty. Tämä helppo toteuttaa pienellä kateuslisällä, kun Jäynän kanssa vuorottelevat.

Tokoa on treenattu pienesti PM-tokot mielessä, mutta voipi olla että sinne ei ainakaan tulos mielessä lähdetä. Hyviä paikkistreenejä on saatu aikaan, merkittömään merkkiin paljon toistoja eri kentillä suorapalkoilla ja alkaa ajatus löytyä. Suoraan juoksemisen vaikeuden syyt a)palkka liian matalalla, joku teline täytyy hommata, pää ylempämä pysyy fokus suuntaan paremmin b)jumit, hieronta huomenna.
Tunnari kokeiltu kerran oli hyvä! luovutusta myöten.
Luoksetulon asentojen napakkuudessa sanomista ja maahanmenot on melko luokattomia rehellisesti sanottuna.
Ruutuun on tehty kilpajuoksuja ja juoksutettu ruudun läpi lentävän pallon perään, Sinko on alkanut ennakoimaan pysähdystä/ himmaa vauhtia.
Merkittömän korjaksia, eli siirtymisiä samaan linjaan minun kanssa käskyillä oi ja vas. Rima tai lankut on tässä apuina vielä. Näistä Sinko jopa tykkää, kun on uutta välillä ohjelmistossa.


Jäynä: Jäljellä on käyty kesäkuussa 2 kertaa, kun kelit oli mukavia ja öttiäisistä ei ollu vaivaa. Keppejä viljeltiin reipas tunnin vanhoille jäljille, joilla pituutta 500-700 metriä 6 kpl. Ihan kiitettävästi ne sieltä nousee/ niihin reigoidaan ja nähdään vaivaakin, että keppi löytyy. Janat on ihan surkeita ja niitä pitää tehdä paljon, kunhan kelit viilenee. Jos tässä johonki kokeeseen mielitään. Joskin itse jälkien suhteen olen syyllistynyt liian helppoihin jälkiin ja se kyllä näkyy Jäynästä. on vähän tylsistyneen oloinen, kun ei ole haastetta.

Esineruudun suhteen oli todellinen kuoppa alkukesässä, Jäynänkin palkka vaihtui leluun ja tämä tuntuisi tehoavan. Kastaleita on tehty ja välillä on ollu puussa kiinni katsomassa Sinkon menoa. Kynnyskysymyshän Jäynällä on se toinen esine, ensimmäinen haetaan hirveää kyytiä ja sitten lopettettasiin hommat siihen. Oon oikeasti tosi huono opettamaan esineruutua... :/

Tokon suhteen on tehty oikeastaan kaikki, mitä on tehtävissä. Ensimmäinen koe on huomenna ja kaukokäskyjen suhteen olen sormi suussa. Olisi ehkä kannattanut jo pikkupennulle jumpata asentoja..
Muuten uskon meidän selviävän hengissä kehästä. Jäynä on saanut osakseen hyvää häiriötreeniä, kehäänmenotreenejä ja paikkamakuuta vieraissa paikoissa, vieraan koiran vieressä.

Muuttotressittä ei toki aivan vältytty, Pipalla otti todennäköisesti paikanvaihdos senverta koville, että meidän mökkijuhannus loppui lyhyeen Pipan riehuttua. Ensin se ärähti Jäynälle ja nuorimies pakeni paikalta asap, mutta Sinko sai sitten tuta mummon vitutuksen. Menin tuota turpakäräjää lopettamaan sitten sillä seurauksella, että Pipa puri minua molempiin käsiin ja päivystysreissuhan siitä tuli... Sinko sentään säilyi vammoitta kun sain sen pukattua lampeen turvaan.

perjantai 13. huhtikuuta 2018

Tokotellen

Sillai rauhallisen varmasti, ajatuksella "laatu korvaa määrän" olemme Sinkon ja Jäynä kanssa treenanneet.

Nettivalmennuksen antia on käytetty erityisesti Sinkoon, jonka uusia treenikuvioita ovat:
Seinään juoksu, joka toimii jo tutussa hallissa koko hallin mitalta. Malttia ja kestoa seinän kosketukseen vielä toivoisin, mutta S on aika hektinen vielä tässä tehtävässä ja kestoa tehdään minun seisoessa ihan vieressä. Tuntuu tyhjäänlähetys järkevöityneen ajatuksena niin minun, kuin koirankin mielessä. Sinkolle tämä on loogisempi aikaisempaan tapaan, kun on joku "oikea" tehtävä juoksemisen tavoitteena.
Tunnari, hajuerotteluun haastetta lisää. Kapuloiden seassa on merkkitötsää, leluja jne. Matka on koiralla täysi, itse olen esineiden lähellä a) rauhoittamassa b) klikkaamassa oikea-aikaisesti c) heittämässä palkan poispäin ja siirtämässä oman kapulan uuteen kohtaan. Näissä on lähestulkoon tullut vain onnistumisia ja Sinko ei mene kapuloille enää "takki auki" rallatellen.
Jäävissä on lisätty häiriöitä kuuntelun ja tarkkuuden lisäämiseksi. Lemppari on sellainen versio, jossa aloitan liikkeen ihan normaalisti ja siinä vaiheessa kun käyn koiran takana vaihdetaan ohjaajaa, joka yrittää saada Sinkon "seuraa"- käskyllä mukaan. Luonnollisesti Sinko ei hievahdakkaan. :D
Paikallaoloon on saatu rentoutta lisää pitkin talven ja viimeksi maahanmenokin oli nopea ja siellä myös pysyttiin kyynärpäät matossa.

Jäynä sitten: Tunnarissa ekat kapulan nostot on tehty. En tiedä, olikohan liian aikaista vielä. Että jatkamme verkko-versiolla ja vahvistetaan hajuerottelua aikamme.
Haasteita on ruudun ja kierron erottelussa. Vihjesanan vahvistelua on nyt kuuri luvassa, ruutu ja kierto samaan aikaan kentällä. Jäynähän alkoi menemään ruutuun tässä pari viikkoa sitten vasemman reunan kautta, eli kiersi ruudun kulmamerkkiä ja vastaavasti merkinkierrossa tarjoili seisomista tötsän oikealla puolella. Täytyy itsellä kiinnittää huomioita koiran hyvään ohjaamiseen ja vihjesanoihin. Ihan kuin Sinkollakin. Onpa jännä, että molemilla koirilla on samoja ongelmia aina jossakin vaiheessa. "Ohjaaja katsoo peiliin".
Paikkamakuu on ihan super! Eilen tehtiin liikkuroituna, kokeenomaisesti ensi kertaa. Jäynä malttoi  ja kuunteli ja toimi vain omalla vuorolla. Erityisesti olen tyytyväinen lopun perusasentoon: ei yhtään ennakointia. Lisähäiriönä Maarit heitteli jotain lintuja siellä ja hihtui ja hillui. Jäynä tyytyi vähän häntää heiluttelemaan aluksi, sitten skarppasi ja keskittyi täysin tehtävään.
Jäynälläkin on jäävissä tehty huutelu- häiriöitä, ei se paljon välitä, kun on töissä. Muutenhan se kyllä rakastaisi kaikki, jos saisi.
Mielentila-asiassa sellainen mielenkiintoinen huomio, että kun on muita hallissa, niin tekee nousee siitä yleisöstä kovasti. Ei onneksi liikaa, mutta ero on selkeä siihen verraten mitä yksinään treenatessa. Harmittaa, kun Kokkolan koe meni ihan ohitte, koitetaan ehtiä käydä jossakin testaan kuin se oikeasti osaa nuo ALO-jutut.




Muuttotohinat on kovassa vauhdissa jo. Ensimmäisiä tavaroita on viety, remonttiakin tehty. Ei enään montaa viikkoa! Täynee blogi nimetä uudelleen...

tiistai 6. helmikuuta 2018

Vähän laiskotellen

Tauko tekee kaikille välistä hyvää ja varsinkin jos treenaaminen alkaa tuntua ylitsepääsemättömän raskaalta: Pää on työpäivien jälkeen niin höttöä, että lenkkeily on sopivin vaihtoehto yhteiselle puuhailulle. Hyvä että olen saanut torstain koulutukset pidettyä ja sielläkin olen välillä puhunu ja tehny mitä sattuu. Onneksi olen koutsannut eräänkin niin hyvin, että hän osaa pukea sanoiksi sen, mitä yritän selittää.

Kuitenkin olen jo nenä eteenpäin, koska helmikuun 1. päivä alkoi Sporttirakin tokovalmennus, johon ostin kuuntelupaikan. Luennolla aloitettiin ja heti sieltä pulpahteli moniakin asioita:

Selkeän tavoitteen nimeäminen
- pidemmän tähtäimen (EVL1 )
- yksittäinen (ruutuliike kokonaisuudessaan)

Tasontarkistukset on unohtuneet täysin

Treenien monipuolisuus ei toteudu
- erityisesti haasteet joita koetilanteessa tulee ja ovat sitten liikaa
- liikkeiden yleistäminen vaihtelevissa ympäristöissä

Se minkä näen toteutuneen tähänastisessa treenitavassa
- mielentila
- itsevarma ja rento (molemmat ollaan)


Helmikuu on siis taukoa molemmilla ja ohjaaja istuu opissa ja miettii kevään ja kesän treenit nyt kunnolla. Odotan jo innolla uusien treenivinkkien saamista!

Joulukuisen tokokoulutuksen jälkeen Sinkon kanssa on tehty oikeastaan kerran viikossa vain (!) ringin läpijuoksua kosketusalustalle ja tunnaria tositosi monella vieraalla kapulalla, vaihtelevin kapula-asetelmin sekä tunnarikapulan pitoa. Olin vähän kahden vaiheilla tuon tunnarin mielentilan kanssa, mutta koira malttaa tehdä hajutyöskentelyn nyt todella hyvin ja luovutus on ihan ok. Nostetaan kriteerejä (lisää vauhtia), kun näyttää siltä että liike ei mene siitä rikkki enää. Ja Sinkon tuntien se tekee vauhdin itsekkin, kun varmuutta tulee lisää.

Jäynäkin on tehnyt tunnarikapulan pitoa ja voi rakkaus, kun se on hyvä! Hajutyöskentelyä tunnarit verkon alla jatkamme edelleen. Seuraamisessa on tehty erinlaisia ihmis- ja koirahäiriöitä, kun niille nähtiin tarvetta olevan. Ryhmäpaikkista, joka sujuu vaikka vieruskaveri lähtee. Sosiaalista palkkaa enemmän kun ennen sekä liikkeiden ketjuttamista. Ajatus lähinnä PK-tottiksessa. Noutokapulan pitoa vahvisteltu ja vähän hypitty n.80 senttistä estettä.

Ja se päällimmäisin syy miksi aivokapasiteetti ei riitä oikeen mihinkään ylimääräiseen on seuraava: Talo myynti nytkähti niin vauhdilla käyntiin, että pelkoa myymättä jäämisestä ei ole. Enemmänkin se uuden kodin löytyminen taitaa olla suurempi haaste. :O Kuka vuokraa sen veneen, jonka alle me kesäkuussa muutetaan? Mielellään Rovaniemeltä. ;)



sunnuntai 31. joulukuuta 2017

Mennyttä muistellen, uutta odotellen

Taisipa vuosi 2017 olla laiskin vuosi koirarintamalla ikinä!

Sinkon EVL- räpistelyjen jälkeen jäätiin suosiolla kisatauolle tokosta, treenipuolelle panostaen. Kaksi hakukoekäyntiä ei jättäneet muuta, kun treenilistan jälkeensä. Vuoden kohokohta oli kyllä Sinkon kohdalla ne 98 tottispisteet. <3
Kasvattajan eläkepuheista huolimatta, Sinko ei semmoista sulattele vaan vuosi päätettiin 30.12 tokokoulutuksessa, jossa kouluttaja Sari Jokinen sanoi, ettei todellakaan vielä minnekkään eläkkeelle.
Sinkon treenilistalla oli ohjattu nouto: erityisesti merkin merkitystä piti vahvistaa ja saada siihen hyviä vinkkejä. Vaan mitäs tekee Sinko: tekee toisto toiston perään niin hienot merkit! Vain kapulaosaston hommat meni (onneksi) heikommin, niin oli jotain treenattavaa.
Erityisen pätevä Sinko oli häirittynä: Sinkon ollessa merkillä Sari yritti houkutella sen oikean puoleiselle kapulalle, kun sitä se tahtoi merkkailla ja sitten sinne myös karata. Vaan eipä menny vipuun, ei. Ei edes vilkaissut Sarin huudellessa, vaan skarppasi tiukasti minua tuojottaen ja haki vasemman kapulan hienosti.
Yleisestikin Sinko oli häiriö- ja luopumistreeneissä parhaimmillaan: kapulasta luopumista tehtiin tasamaanoudon yhteydessä. Kapulan heittämisen jälkeen lähdettiin tekemään seuraamista. Kyllähän Sinko oli jo syöksymässä kapulalle, kun sanoin"seuraa", mutta yhtä nopeasti se palasi perusasentoon, kun tajusi virheensä. Seuraaminen oli hyvää, ei kapulan vilkuiluja tms. Palkaksi pääsi noutamaan ja onni oli ylimmillään, kun kapuloita oli enemmänkin ja niitähän piti sitten vaihdella ennenkuin sopiva luovutettava löytyi.
Ryhmätreeneissä tehtiin perus paikkallaoloja. Niissä tavoite Sinkolla oli rento kehäänmeno vieraiden koirien kanssa ja ei niin huolestunut ilme istumisessa. Sinko on viimeksi ennakoinut maahanmenoa, kun tulen piilolta niin palkkalin vain istumisesta. Eihän se niin pahalta näyttänyt tuntuvan, vaikka oli malinois vieressä (ja syvä huokaus kuulunut, kun piiloon menin). Kyllä se rentous löytyy, patukkaleikkikin maistui hyvin siinä muiden keskellä.
Toisena treeninä oli ryhmähärdelli, jossa oli rajattu ympyrä, jonka keskellä olimme kaikki ja ympyrän keskellä vielä neliö, johon sai mennä tekemään kaukoja tms. yksin tai olipa Sinko siellä kerran kaksinkin toisen koiran kanssa ja teki kaukoja(!), muutoin jätin sen sinne istumaan ja tein sen hirveän maahanmenon, joka tulee paikallaistumisen jälkeen. Pystyi tekemään sen joka kerta.
Lopuksi laitettiin vielä koirat selkä neliöön päin, joka sivulle kaksi koiraa ja Sinko sai siinäkin tehdä asennonvaihtoja. Kyllähän se vähän valui eteenpäin, mutta teki ihan rennonoloisesti. Oli se kyllä sippi tuon pyörityksen jälkeen.
Suurimmat ongelmat esiintyivät ruudun eteenmenossa, koska ympyrä oli merkattu wc-paperiarkeilla ja Sinko joko väisti koko ympyrää tai pujotteli papereiden välistä ja liike oli vauhditon (ravasi).  Tehtiin sitten vain pallolle juoksuja ympyrän läpi ja tuolla treenillä jatkamme hallissa loppukauden. Taidan tehdä ruudunkin paperista...
Sinko oli kyllä todella kaikkensa antanut päivän jälkeen ja palasi tajuihinsa vasta seuraavana päivänä klo.12. :) Kiitos Minnalle tästä pienestä sisupussista!

Vuoden tuloksista vastasi onneksi Jäynä alias Jalmari Baskeripää.
Jäynä suoritti käyttäymiskokeen Raahessa sellaisella tottiksella, että vieläkin hymyilyttää ja luonnetestikäynti sitten naurattaa vielä pitkään sekin. Kaikenkaikkiaan Jäynästä on kasvanut ihan huomaamatta oikein mukava koirakaveri, niin kotiin kuin harrastuksiinkin. Joulunaika vietettiin sukuloiden Rovaniemellä ja olin niin ylpeä nuoresta miehestä ensin mummoni luona käydessä: mummoni sairastaa ALS:ia ja liikkuu rollan kanssa koko ajan. Jäynä tervehti rauhallisesti ja pysyi poissa rollan edestä. *sydän* Ja sitten on toinen lukunsa ne leikit meidän neljävuotiaan kummitytön kanssa..  Kiitos Minnikselle luottamuksesta siihen, että tuon kanssa pärjätään. On poika painonsa verran kultaa.

Pipa Piiparinen ilahduttaa meitä täällä kotosalla toivottavasti vielä pitkään. Tuntuu hullulta, että se täyttää muka ensi vuonna jo 9- vuotta!
Ikä näkyy vain järkevöittyneessä käytöksessä (hehheh..) No lasten ja mummojen suosikkihan tuo tummukka on ja nauttii siitä roolista täysin rinnoin.
Pipasta on kiittäminen Manea, pienestä punapantaisesta tytöstä on kasvanut lauman  kiistaton kuningatar. :)

Hiirten kauhu Muru hallinnoi omat nurkkansa edelleen rautaisella otteella ja voi todella pulskasti.

Venla vietti 5- vuotispäiväänsä tässä taannoin ja harmaantumaan päin on pitkäkorva jo kovasti.

Lapset kasvaa, yläkouluikä tavoitettu jo molemmilla. Esikoinen on ripari-ikäinen nuori nainen ja pieninkin jo roteva kiekkoilija... Jostain syystä äiti ja isä eivät vanhene..? ;)

Tällä sakilla mennään jo kovasti kohti vuotta 2018! Vuosi tuo meille uutta ja vanhaa tullessaan tasapuolisesti ja muutosten mukana mitä luultavammin, myös tuo harrastusrintama aktivoituu entisestään meillä kaikilla.


perjantai 1. joulukuuta 2017

Tuli ihan puskista

tämä tokoinnostus Jäynänkin kanssa. Ehkä se johtuu siitä, että a) Sinkolla on juoksut, eli hallille ei asiaa ja b) tuohan ihan soiva peli tuo poika siihenkin, eivätkä kaksi juoksuista narttua ole saaneet päätä kuitenkaan niin sekasin, etteikö treenit sujuisi hyvin.

Jäynä on tämä huikean puolitoista viikkoa kestäneen tokokoirauransa aikana oppinut merkin kierron, perusasentoa vaille melkoisen valmis juttu.
Ruutu taas sitten, nooh... jos siskonsa tavaramerkiksi on muodostumassa komea loikka ruurunauhan yli voidaan Jäynän pravuuriksi nimetä sitten "kola"- tyyli, jossa nauhat ja kartiot vedetään jaloissa mukana yhteen myttyyn. Ihan hieno liike sekin, kai?
Tasamaanoudon palautustreeniä ollaan varioitu tehden sitä matalan rimaestekujan läpi. Jäynä tykkää tästä hulluna ja raviaskeleet eivät käy mielessäkään.
Muutenkin se on ollut hallissa ihan mahdoton (ihana) ja kotona taas tytöistä sekaisin oleva nuorimies... (hirveä). Yöt onneksi saadaan nukkua vielä..

Sinkon kanssa ehdittiin saada ennen juoksuja todellinen läpimusto ruudun eteenmenon kanssa, että hyvillä mielin sen pienelle tauolle päästinkin.
Sopivasti juoksut ovatkin ohi, kun joululomalla pääsemme tokokoulukseen.

Ja vaikka töissä on hässäkkää, olen löytänyt myös pienen motivaationotkahduksen jälkeen toisten koirakoiden ohjaamisen ilon. Kunnia kuuluu kyllä innostuneille treenikavereille, vähemmästäkin saattaa mopo karata ja hallilla ollaan tälläkin viikolla oltu maanantaina, keskiviikkona, torstaina...
Toivottavasti se jonkun tuloksissakin näkyy. :)