Tähän asti tapahtunutta

Olen pitänyt tätä päiväkirjaani lokakuusta 2012 saakka ja siirsin tärkeimmät muuttokuormassa tähän, että on sitten vanhoillapäivillä mitä lueskella.

Sinkon lottorivit-12

Sinko täytti vuoden 5.6 ja aloitti koeuransa reilu kaksi viikkkoa juhlien jälkeen.Olin jossain vaiheessa talvea saanut päähäni, että asetamme tavoitteeksi asallistua Briardien toko rotumestiksiin Kiimingissä.

Kiiminki 30.6

Tuomarina Piritta Pärssinen

luoksepäästävyys 10

paikalla makuu 9

seuraaminen kytkettynä 9,5

seuraaminen taluttimetta 9,5

maahan meno 8

luoksetulo 10

seisominen 9

estehyppy 0

kokonaisvaikutus 10

Hienosti ALO1 pist.169, 2 sij.

Rovaniemi, 26.8

Tuomarina Harri Laisi

luoksepäästävyys 9

paikalla makuu 9

seuraaminen kytkettynä 10

seuraaminen taluttimetta 10

Maahan meno 8,5

luoksetulo 9

seisominen 10

estehyppy 0 , 

kokonaisvaikutus 9,5

ALO1 pits. 169,5 sij.8/10

Kannus, 31.10

Tuomarina Tiina Laakko

luoksepäästävyys 10

paikalla makuu 8, kaksi maahan-käskyä

seuraaminen kytkettynä 8

seuraaminen taluttimetta 8

maahan meno 0, hienosti seisoi..

luoksetulo 7,5 hiipiihiipi...

seisominen 10

estehyppy 9 (JES!)

kokonaisvaikutus 10

ALO2 pist.152,5 sij. 6/8

Koulari olis ollu kiva, mutta aina ei voi voittaa. Omaan käytökseen, siis liikkumiseen kehässä pitää kiinnittä huomiota(käännökset ja niiden vihjeet) ja käskyjen antamiseen silleen normaalisti.. Ja olis ihan hyvä luottaa koiraan, lisäkäskyjä ei tarvita. Oma pää siis ei hallissa kestänyt. Sinko olis ilman minua 1-tuloksen saanut.

Marraskuu 2012

Torstai, toko maneesilla: Sinkolle vauhdikkaita luoksetuloja, kokeessa tehdyn hiiitaann luoksarin korjaus-sarjaksi. Lelupalkalla luonnollisesti.

Seuraamisessa käännöksiä, jotka nyt parempia, kuin pari päivää aiemmin. Pitää kiinnittää tosissaan huomiota omaan liikkumiseen. Sain koiran kokeessa ihan sekaisin omilla töppäilyillä.
Treenit lopetettiin hyppyyn, pallo valmiiksi vietynä esteen taakse.
Pipa on ollut syksyn mielestäni todella kivassa mielentilassa kaikessa tekemisessään, niin kentällä kuin metsässäkin. Tätä täytyy vain vahvistaa ja kaivaa sitä röyhkeyttä esiin. Hyvin haukku alkaa heti kun kentällä passivoidun ja seuraaminen käännöksineen on muuttunut voimaakkaammaksi kokoajan.
Hyppy täydellinen. Luoksetulon pysäytyksessä takapalkka, toimi hienosti- tällä kertaa. Vaihtelee suuresti.
Noutossa tehtiin vain apparin kanssa luovus johon lisävauhti ei olisi pahitteeksi. Hyvässä laukassa tuli loppuun saakka ja hyvä luovutus.
Kaukokäskyissä palkka ekasta istumisesta. Hyvin meni tämäkin. Toivotaan 10 tästä seuraavissakin kokeissa.

Pe, ilmaisuteenit molemmille jäähallin parkkisella.
Sinko: Junnu on unohtanut tyystin rullan sylkemisen ja luovuttaa rullan niin hirrveen hienosti ja varmasti käteen 5 kertaa.
:) Kolme ukkoa pelkällä rullan tuonnilla ja kahdella otettiin ketjuun mukaan näyttö- ei ongelmaa.
Pipa: Kiintorullan kanssa on tehty ilmaisutreenejä kolmet ja homma toimiin kentällä mukavasti. Rullan pudottelua ei ole ilmennyt. Kiintorullan unohduttua kotiin, käytössä olivat irtorullat. Kerran rulla putosi, mutta korjasi väittömästi itsenäisesti ja kaikilla viidellä kerrralla rullan luovutus oli hyvä. Näytöille lähdöissä ei ongelmaa.

Lauantai, Yka
Sinko, haku: Neljä ukkoa, uusi maasto, uudet maalimiehet.
Kaksi ensimmäistä mielikuvilla ja kaksi viimeitä jäniksinä. Palkkaus rualla ja leluilla.
Ensimmäinen mm oli vas etukulmassa. Vaikka kuinka omasta mielestäni lähetin hyvin ja koira oli lähetettäessä suorassa, sinkosi se aina voimakkaasti oikelle. Mennen siis monilla metreillä kulmasta ohi. Kolmas lähetys onnistui ja mm löytyi ja MAKKARA maistui. Jättö. Tuli keskilinjalle hyvin.
Toinen mm löytyi heti ekalla. Olisin toivonut pistolle enemmän syvyyttä, mutta nyt Sinko eteni suoraan ja teki kivan piston ja löysi mm:hen. Jättö. Olin huonosti sijoittunut keskilinjalle ja pysäytin ja lähetin uudesta kohdasta.
Kolmas mm oli jänis, jonka perään Sinko hyvin lähti, mutta palasi takaisin, Taisi mennä pupu pöksyyn uuden ihmisen perässä juostessa. Yhdessä sitten mentiin lähemmäksi ja uudella lähetyksellä meni mm:lle asti ja palloleikki palkaksi. Hyvin leikki metsässä. Jättö jälleen ja nyt olin katsonut kunnolla lähetyspaikan ja otin koiran hyvin vastaan keskilinjalla ja yliheitto jäniksen perään onnistui nappiin. Punainen Pallo palkaksi ja treenit oli sitten siinä.

Seuraavissa treeneissä täytyy kiinnittää huomiota tuohon suoraan etenmiseen.

Pipa, esineruutu: Tallasin n.30*20m ruudun ennen hakutreenejä. Pipan ollessa puussa kiinni ja pudotin kaksi esinettä ruudun takaosaan.
Ensimmäinen esine löytyi lähes heti, Pipan työskentelyä oli mukava katsoa. Se on oppinut tykkämään esineruudesta. :)
Hyvä esineen luovus (tässä on ollut ongelmaa). Tosen esineen olin laittanut n.puolen metrin korkuisen kiven päälle ja se ei löytynyt heti. Pipa etsi hyvin, mutta tuli pois ruudusta kun löytöä ei tullut. Kolmas lähetys ja hyvässä innolla lähti etenemään, sai hajun, löysi ja riemulla palautti esineen mulle. Hyvä tyttö, vaikka vastusti niin silti teki homman hyvällä mielellä loppuun. Vielä  vuosi sitten olisi paineessa vain häipynyt ruudusta.

15.11.2012 toko

Eli viikkottaiset maneesitokot takana. Osa hyvää, osa ei niin hyvää.

Aloitan hehkuttamalla Pipaa

Hyvin irtoaa haukku ja tekeminen on mukavan näköistä.

Kaukokäskyt liikkurin kanssa. Ensimmäinen yritys nyt ei menny ihan nappiin liian lähellä hyörivän (Pipan mielestä) treenikaverin vuoksi. Ei muuta kun uusi yritys ja kun kartalla ollaan niin määränpää on selvä. Tämä kun saadaan koeissa onnistumaan niin 10 napsahtaa.

Eipä kaduta yhtään, että niiden kahden nolla kokeen jälkeen rakensin liikkeen uudelleen. Tapa ei ollut semmoinen kivakiva, minkä luulin herkkis Pipalle olevan ainoa oikea keino. Tulokseen olen tyytyväinen.

Sitten noutoa. Vauhtia haettiin hyppyesteestä ja tehtiin liike ihan kokonaisenakin. Onhan se parantunut huomattavasti viime syksystä. Vedettiin kilpajuoksuakin maneesia ympäri, Pipa kapula suussa perässä laukaten. (Piti muuten juosta lujaa). Nämä minun metodit ei taida ihan aueta uusille treenikavereille, mutta oon aina ollu vähän erikoinen.

Luoksetulon pysäytystä takapalkalla, pysähty kuin seinää. Ei jumitusta palkalla.

Estehypyn testaus, ei ongelmaa- hyvät hypyt ja nopea istuminen.

Tähän väliin voisin laittaa Pipan viimeisen kokeen pisterivin:

Rovaniemi 26.8 tuomari Harri Laisi

paikalla makaaminen 10

seuraaminen taluttimetta 9

maahanmeno 8

luoksetulo 7 valui stopissa, vauhtia oli hyvin.

seisominen 10

noutaminen 8,5 se palautus vauhti..

kauko-ohjaus 10  täydellinen, eipä muuta

hyppy 0 Ohjaaja sekosi edellisen liikkeen onnistumisesta ja sai koirankin riehaantumaan. Tulos: koira loikkaa hiirven pitkällä loikalla esteen yli, ei meinaa pysähtyä kunnes muistaa mitä oltiin tekemässä. Menee istu- käskyllä maahan ja palatessa kiertää estee, kun on ajautunut kurssilta se rakettilähdön vuoksi. Sarkastinen tuomari kysyy vielä, että mitäs luulet juuri tapahtuneen?

kokonaisvaikutus 9

Kuitenkin AVO1 pist.161 sij.2

Sitten sinko. Ei ollu ihan oma ittensä. Hyvin kyllä haukku irtosi ja leikki maistui. Tekeekähän juoksua?

17.11.2012 haku

Päivän treeneissä siis.Klo 15.30 ja lumeton maa, joten pimeys taattu. Taskulamppujen valossa sitten mentiin.

Treenivuorossa Pipa, jolle halusin kokeilla nyt kiintorullaa jo metsässä, hyvin menneiden ilmaisuteenien johdosta.

Hyvää Pipan työskentelyssä tänään oli: hyvä mm motivaatio ja reipas asenne kokoajan(uudet mm:t, vieras ja pimeä metsä), suorat pistot, näytölle meno. Unohtamatta sitä, että työskenrelyinto säilyi Pipan menentettyä jokaisen ukon kerran huonon ilmaisun takia. Oppiko mitään, tiiä häntä.

Eli se mitä lähdettiin kokeilemaan ei oikeen suju. Rullan otti mm:llä (n.30m) pikku vihjeestä ja toi sitä hyvällä vauhdilla, kunnes juuri ennen tai heti keskilinjalle tultuaan irroitti otteen. Haluan siis, että rulla pysyy siellä turvassa "irti" käskyyn saakka.

Kotona piti sitten heti treenien jälkeen helpottaa hommaa ja kyllä se hyvin rullan otti ilman apuja ja ei irrottanut ilman lupaa. Toistoja, toistoja ja ehkä mm olis ens kerralla vähän lähempänä ja treenaisi valoisan aikaan.

Lisäksi huomasin, että metsässä kaulassa oli rullan lisäksi  normipanta ja Pipalla saattoi oikeasti olla vaikeuksia saada rullaa suuhun. Pudotteluun se ei kuitenkaan voi olla syy.

Meillä on Oulaisissa ja Ylivieskassa uudet hakuporukat, kun mehän ollaan muutettu tänne Oulaisiin 1.10. Todella mukavaa porukkaa ja vastaanotto ollut lämmin uuteen harrastusporukkaan 

Otin torstain treeneistä lievästi masentuneena Sinkolle pe illan piristystreenit. Tuli vain mieleeni, että juuriko käännösongelmat maneesissa johtuu siitä, etten osaa liikkua ja kääntyä siinä pottumaamullikossa niin, että Sinko pysyy mukana menossa. Eilen kaikki käännökset oli niin täpäköitä ja tarkkoja, että ihmettelenpä vain.

Maahanmenon vajavuus on häirinnyt viime kokeen jälkeisissä treeneissä ja nyt lelu nakattiin kuikkaan ja makkarapalkalla tehtiin maahanmenoja pakittaen, seuraten ja makkaralla ihan maahan ohjaten. Kummasti tipahti paremmin, kun ei tarvinu olla lelua kyttäillä .

18.11.2012 haku

Tänään meillä hakutreenit Ykassa. Kiva maasto, harvaa mäntymetsää, jossa hyvä näkyvyys, mutta myös mahdollisuus mm:llä piiloutua hyvin.

Pipan kanssa jatkettiin ilmaisulla. Treeniä pilkoin siten, että näyttö jätettiin pois. Lisäksi piston syvyys oli nyt vain n.15m.  Nyt valoisalla näin, ettei koiralla ihan ole lamppu syttynyt metsässä tähän hommaan kiintorullan kanssa. Se jää hengailemaan ukolle(odottaa suorapalkkaa?), on hieman liian toverillinen siellä, tarvitsee multa apuja, että ottaa rullan(katsoo keskilinjalle päin iso ? pään päällä) ja vieläkin se rulla meinasi tipahtaa liian aikaisin suusta... Onneksi edelleen kesti uudelleenlähetykset ja säätämisen ja onnistumisiakin saatiin.

Jos joskus Pipalla hirvitti uudessa maastossa, uusien mm:ten kanssa treenata ja se näkyi varautuneisuutena, hiipimisenä, niin nyt siitä ei ole tietoakaan. Uuudet mm:het ei ole enää mikään ongelma ja se on hieno juttu se. Vähän tuli jopa palautettaa liiaallisesta iholle tulemista. 

No jotta ilmaisun takia ei p**kan maku suussa, (mulla) tarvi mennä nukkumaan, kotona kävin vain syömässä ja pakkasin koirat+ Aavan autoon ja hurautettiin vielä metsään. Nyt matkaa oli korkeintaan 5 m ja lamppu taisi vihdoin syttyä ja rulla pysyi keskilinjallakin suussa. Otettiin ihan reilulla kädellä varmaan 8 toistoa. Kyllä tämä tästä. 

Sinkolla päivän aiheena olivat suorat pistot ja umpipiilo ja pressuun kääriytyneet ukot. Jokainen mm näytettiin yksi kerrallaan ja sitten hyviin piiloon.

Eka mm oli etukulmassan.35m kompostikehikkopiilossa, jonka luukku jätettiin auki. Sinko sai nähdä, kun mm meni piilon sisälle ja lähetys. Ei ongelmaa. Kerran kiersi piilon ja avonaisen luukun löydyttyä meni palkkamakkaroita syömään.

Toinen mm oli n.40m. Näyttäydyttyään piiloutui pressun kanssa ja hienosti Sinko eteni suoraan pistolla ja ukkokin sieltä löytyi. Pressun kanssa ei mitään häikkää.

Kolmas mm sama syvyys. Näyttäytyminen, jonka jälkeen käänsin koiran poispäin ja mm piiloutui pressun kanssa. Hyvä suora pisto ja löytö.

Neljäs pisto kolmannen toisto ja viides pisto jäneksen perään ja punainen vinkupallo palkaksi.

Voiko onnellisempaa pikkubriardia maa päällään kantaa?

Pressut ja muut härpäkkeet eivät siis olleet mikään ongelma. Uusi maasto ja yksi uusi mm ei vaikuttanut koiran toimintaan mitenkään.

Sinkokin pääsi kokeilemaan ilmaisun toimivuutta metsään myöhemmin. Matka myös maltillinen 5m. Tämä tyttö on niin mutkaton, että rulla tuli ilman kommervenkkejä keskilinjalle ja mulle käteen saakka jokaisella 5 kerralla., vaan makkarapala tippui etutassujen väliin. Olen tainnu palkkailla väärin jo hyvän aikaa... No oppia ikä kaikki.

Kaukoissa ollaan edetty jo pihalle saakka ja n.2 metrin etäisyydeltä enimmäinen ha toinen asennonmuutos onnistuu. Useimmiten palkka tulee kuitenkin ekasta istumisesta, koska Sinkohan on niin tietävinään ja osaavinaan, että tekee sitten maahan-istu-maahan itsenäisesti. Miten niin ennakoi? Eli etäisyyttä vain lisäillään hiljakseen ja maltilla asennon muutoksia mukaan. Palkka vaihtelevasti. ongelmia oli lähinnä vain täyskäännöksessä ja kun pikkasen käytiin keskustelua miten se tehdään niin johan onnistu.

Estehyppy valmiille pallopalkalle ja tutustumista aksaputkeen. Juu ei taida olla meidän laji.

Oikeastaan tällä kertaa leikittiin ja haukuttiin. Vire pitää saada kuntoon, jos tässä vielä kokeisiin päästään.

24.11.2012 toko

Torstain tokotreeneissä Sinkon eka kaukokokeilu maneesissa. Ekalla asennonvaihdolla heti palkkaus. Hyvin nousi, eikä yrittänytkään ennakoida maahanmenoa. Laskin viiten ja vapautin takapalkalle.

Toinen kokeilu tehtiin suuremmassa häiriössä, ihan tahattomasti, kun treenikaverit juttelivat keskenään takavasemmalla. Ei aiheuttanut Sinkolle minkäänlaista ongelmaa keskittymisessä ja istu-maahan-istu sarja onnistui täydellisesti.

Noutoa siten, että jätin koiran+kapulan reilun matkan päähän. Hyvällä vauhdilla ja otteella toi. Luovutusasennossa on vielä epävarmuutta. Sitä treenataan sitten ens kerralla.

Kuitenkin piti kokeilla liike kokonaisenakin, vaikka se ei missään nimessä vielä valmis ole.

Ei huono. Ei varasta, ottaa kapulan varmalla otteella ja vauhtia sopivasti molempiin suuntiin.

Hyppyä hömpöteltiin taas ja se 50-50 koevarma. Sain Sinkon jollain keinolla kieltäytymään hypystä... Mutta se taisi johtua vain liian lähellä olleesta kanssatreenarista. Meinasi nimittäin steppailla minua vastaan seiso-käskyn jälkeen. Uusiksi tuo kokeenomainen liike ja hyvältä näytti.

Seuraamista, leikkimistä, haukkumista, luoksetuloa. Kunnon sekametelisoppa. Pitää pitäytyä siinä kirjallisessa treenisuunnitelmassa, ettei näin pääse käymään toiste.

Pääsääntöisesti olen tyytyväinen nuoren koiran keskittymiskykyyn uudessa paikassa, melko runsaassa häiriössä (osa koirista vain totuttelee toisiin koiriin ja ääntä on välillä ihan häiriöksi asti. Hyvässä mielessä). Oma liikkuminen vain on edelleen seuraamissa ongelma  pehmellä alustalla ja taidan lopettaa seuraamisen treenaamisen maneesissa ja Sinkohan seuraa kivasti. Joten siinä ei suuremmin treenattavaa ole.

Pipan kanssa sitten meidän suosikkiliikkeeksi, ainakin treeneissä, muodostunut liikkeestä pysäytys. Ai, että se on hauskan näköinen sen tehdessään. Vauhtia on, häntä heiluu ja pysyhtyminen on minun silmään täys kymppi. 

Siitäpä sitten saadan soppa noutoon, kun Pipa tarjoaa omaehtoisesti pysähtymistä siinäkin..

Muuten palautukseen olisi saatu se kaivattu vauhti, tämän jutun se keksi kyllä vasta nyt näissä treeneissä.

Harkitsen vakavasti noutokäskyn vaihtamista. Josko se sekoittaa tule ja tuo- käskyt, kun ovat niin samantyyliset. Annan armonaikaa ensi viikkoon.

Kaukot ihmisryhmähäiriöllä, ei mitään kommentoitavaa.

Seuraaminen liian innokasta, edisti ihan törkeästi. 

Koepaikkaa meille ei irronnut, joten nyt voin pilata kaikki koevalmiit liikkeet rauhassa       

Perjantai-iltana ajelin Ouluun kokoustamaan Pohjoisen Briardiporukan kanssa ja kieropalkintojakin jaettiin. Mekin oltiin siellä listoila.

Pohjoisen Vuoden 2011 Näyttelybriard: Pipalle 3. sija 9 pisteellä (yksi näyttelykäynti koko vuonna)

Pohjoisen Vuoden 2011 Käyttöbriard: Pipalle sija. 2 pisteillä 13(toko 3* ALO1+ 1*AVO3). Voittajan 34 pisteeseen aikamoinen kaula, ei ehkä aletaan kilpailemaan tämän koirakon kanssa ko. tittelistä.

25.11.2012

Kyllä se Pipa sen noudon osaa. Hienon noudon treeneissä tekikin ja seuraamisessa kaikki palaset oli johdallaan: paikka, käännökset. ja vire Oon niin tyytyväinen tuon emännän kehityttymiseen niillä osa-alueilla, joilla puutteita on ollut. Saalis on kehittynyt 3-vuotispäivien aikaan niin , että palkkamisen mahdollisuuksia on jo muutakin kun vain ruoka. Semmoista härskiyttä, mitä tuossa nössöpullassa ei nuorempana ollut alkaa jo löytyä (haukkuu, vaatii toimintaa ja palkkaa). Titteli nössöpulla saadaan siis haudata.

Olen myös itse huomannut, että olen kehittynyt tuon kanssa pähkäillessä ja todennut että kyllä sieltä saadaan sitä aktiivisuutta kaivettua niillä ei niin mukavillakin menetelmillä (joiden ajattelin Pipan kohdalla johtavan täyteen passiivisuuteen ja lopulliseen umpikujaan) ja tuloksellisesti.Kyllä sillä pälli kesti sen, ettei annettu vaihtoehtoja ja luulenpa, että senkin takia sillä on nyt eri vaihde päällä, kun sävelet on selvät.

Myrheenkryyminä siis oli AVO:n kaket, joiden osalta kahdet ekat kokeet meni penkin alle. Koira liian vähäisellä treenillä(liikkurin kanssa) kokeeseen ja vielä sitten kerralla halliin. Jo valmiiksi kivassa paineessa oleva koira sitten ei tehnyt ensimmäistäkään elettä liikkeen aikana ja sama moodo jatkui seuraavassakin kokeessa. Jotain piti siis keksiä.

Olen sen verran keltanokka, että ainoaksi vaihtoehdoksi keksin liikkeen uudelleen rakentamisen ja mielentilan huomioimisen. Nythän Pipa paineistui selän takana olevasta tuntemattomasta tyypistä, eikä uskaltanut liikkua tuumaakaan. Viimeinen niitti oli treeneissä, kun koira poistui takavasemmalle jättökäskyn kuultuaan.......

Ensin piti sitten kertoa, ettei moinen tule kysymykseenkään eli Pipan kohdalla suoritin melkoista koe-eläin testausta, mutta eipä tarvinnut montaa kertaa keskustella asiasta. Teet mitä sanon ja saat rauhan piste. Tällä hetkellä minusta tuntuu, että ainakin treeneissä kaket on Pipan suosikkiliikelistalla ja komeileehan viimeisen kokeen pisteissä täysi 10.

Sinko teki treeneissä  seuraamista, kokeenomaista kaaviota temmonmuutoksineen. Liikkuri olisi ollut kiva. Hyvää seuruuta, paikka ja käännökset kohdillaan. Alussa poikitusta, mutta siinäpä poikittakoon. Torstain hoopoilun jälkeen olen taas rauhallisin mielin.

Parit luoksetulot, aavistuksen vino eteentulo.

Tytöt taitaa molemmat tehdä juoksuja, en verran tömäkkää menoa meillä on ollu ja kovaa kuria tuolla pihalla pitää etenkin Pipa. Sinkon säntäilyt ja raisunpuoleset leikkiinkutsut ei yhtään auta ja aamulenkin Pipa teki pallo suussa. Parempi hampaat pallossa, kun Sinkon takalistossa. Heräsi epäilys, voikohan meille ottaa niitä lampaita?

29.11.2012

Me opetellaan ruutua ja tunnaria, hah!

Ensin Sinko: Sinkon kanssa ollaan viime kesänä jo yhdessä tuumin tutustuttu aiheeseen ja hyvin tuntui muistavan sen mitä sillä saralla oltiin tehty. Yksinkertaisesti pallo ruutuun ja lähetys.

Riittävän helppoa meille molemmille..

Kaukot takapalkalla, häiriönä treenikaverin lainakoira, kiljuva riiseni. Ei ongelmaa. Teräshermoinen pikkutyttö. Eikä ennakointia vaihdoissa. Etäisyys n.3m.

Seuraaminen: nyt jo parempaa maneesissa (en siis malttanut olla ottamatta tätä..)

Lyhyt avoimen paikallamakuuharjoitus. Koira maahan ja ulos maneesista. Oven raosta näin, että ihan asiallisesti siellä oli. Pari kertaa nuuhkaisi maata ja sitten olikin moitteettomasti.

Avo:n liikkeestä seisominen: ennakoi pa:ta vaikka vain kokeessa ollaan tehty liike pa:n kera. Muuten ok.

Sitten Pipa 

Seuraaminen: poikittaa ja intoilee, vaikka ruokapalkka. Ohhoh!

Käännökset kuitenkin ihan hyviä.

Ruutua samaan tapaan, kuin Sinkolla. Ruokapalkalla. Hyvin hoksasi. Tais olla ekat ruututreenit Pipalle (!)

Kotona aloiteltu tunnaria oman piilotuksella ja sitä jatkettiin maneesilla. Kevyesti peitin multaan ja kyllä se hoksasi nenäänsä käyttää. Häntä heiluen tekee hommia, vaikkei heti kapula löydykään. Hyvä hyvä.

Liikkestä stop: ihan mahdottoman hyvä! Pikkasen kaarsi merkkitötteröstä kauemmas, mutta vauhti, pysähdys ja loppumatkan vauhti perusasentoineen iloinen ja vahdikas.

Hyppynouto: jostain syystä ensin pudotti kapulan. Pikku nootti  ja uusi yritys. Hyvä vauhti, suora luovutus riittävän lähellä.

Joulukuu 2012

Kun mittari näyttää -20 niin ulkona ei paljon viitsi oleskella. Aktiviteetit järjestetään siis tuvan lämmössä, leivinuunin välittömässä läheisyydessä. 

Jos eilen käytiin naamastossa keskustelua siitä, ettei Pipa meinaa oppia tunnaria niin syy oli TAAS kerran minussa. Tai siinä hätäilyssä (joojoo, Minna olit oikeassa).

Tänään jatkettiin uudella tarmolla, hajustaen kapulaa kevyesti makkaralla. Kas kummaa, sehän toimi. Ensin yhtä kapulaa piilottelin umpäri tupaa ja sitten piti toki kokeilla mitä tapahtuu, kun kuvaan ilmestuu toinen ja kolmaskin. Eipä ollu onkelmaa, ei. Pari kertaa otti suuhun väärän ja pudotti sen heti pois ja tarkasti loppuun asti tilanteen. Ehkä siis palataan vielä tuohon oman piilottamiseen.

Sitten reenittiin kaukoja, joissa lyhyellä matkalla ei ole suuremmin ongelmia. Seiso-maahan vaihtoja hinkattiin, kun helposti liikkuu tässä eteenpäin. Tokihan näitä nyt ei olla treenattu sitten viime talven..

Pientä ennakointi maahan menossa, mutta loppua kohden tämäkin meni ohi.

Pipahan on hirveen kömpelö ja takapäänkäyttö vaatii hirveästi työtä. Olen saanut sen oppimaan peruuttamisen ja etujalat pesuvadin päällä pyörimisen. Tästä syystä siis seuraamisen uudet kuviot, seuratessa pakittaminen on haasteellista. Onneksi tyttö aktiivisesti tarjoaa sitä ei niin onnistunutta tuotosta, joten eiköhän tämäkin tästä lähde sujumaan. Lisää jumppaa ja harjoitusta vain.

Sinkon kanssa meillä on jyrsijäongelma.  Tunnarioppi alkoi siis pitoharjoituksilla. Omaa piilotin ihan lähelle ja laitoin piilopaikan viereen.

10.12.2012

Talvi on tullut mutta ei me ihan vielä olla hakuvermeitä nastettu naulaan. 

Viikonlopun treenit peruuntuivat ihan muista syistä, ens vkl uusi yritys.

Meillä ollaan ihasteltu perjantaina saapuneita kanivauvoja, Tom Jonesia ja Viiletä- Venlaa.

Mulla ei ole koskaan ollu kaneja, ja yllättävää kyllä nehän on mainioita otuksia! Nämä ovat melko isoiksi kasvavia tapauksia ja luonne-erotkin ovat jo selkeitä: Venla viihtyy sylissä ja on semmonen neiti, joka ei turhia hötkyle. Tomppa taas ei paikallaan malttaisi olla, sylistä nyt puhumattakaan. Se hyppii huonekaluille ja rohkeasti nuuskuuttelee Sinkon kanssa häkin kaltareiden läpi. Sinko siis fanittaa näitä pikkukavereita ihan tosissaan, viettäen aikaa häkin vierellä seuraten kaverusten touhuja ja navetassa se seisoo takajaloillaan katsellessaan pupulaan kaihoisasti uusien ystävien perään.

Uusia kuvia ei pimeydestä johtuen ole. Mutta on ne söpöjä, uskokaa pois! , josko se rauhoittaisi vähän. No ei. Huomasin sitten, että sanonpa käskyn oikein tylsästi ja hitaasti. Parempi tulos. Luovutuspaikan päätin siirtää sivulle, kun Pipankin parran joukosta kapula on hankala ottaa niin, etten sitä pudota. Tämä myös rauhoitti kummasti leukojen käyttöä. Noudossa ei ole mälväystä esiintynyt.

Sinkokin opetteli maahan-seiso vaihtoja, tätä kyllä treenataan koko talvi vain makupalakädellä ohjaten. Miten mulla onkin kaikki tämmöset jääny pentuna treenamatta molempien koirien kanssa?

Tai no, huomasin tuossa ettei ajatus VOI-luokasta tunnukkaan yhtään hurjalta ja sillon kun Pipa tuli taloon pelkkä ALO-luokka tuntui niin kaauuukaiselta.

15.12.2012

Tänään päästiin metsään!  Kivat, helpot treenit molemmille.

Pipa:

Ennen metsään menoa, katsotiin metsätiellä sitä rullan ottamista ja mm käyttäytymistä.

Hyvä käytös, saattoi olla niinkin pienestä kiinni, että mm katsoi koiraan päin. Rullan otti ripeästi ja toikin ihan mukavasti perille. Sitten metsään, jossa pientä hallintavääntöä keskilinjalla ennen lähetystä, näytölle lähtöä(meinasi karata!) ja metsästä keskilinjalle siirtyessä(meinaa humputella ja mennä itsekseen keskilinjan yli). Itse näen nämä positiivisina juttuina, koska aina motivaatio ei ole ollut näin hyvä. Ilmaisuissa ja mm käytöksessä ei metsässäkään siis mitään ongelmaa.

Sinko:

Sinko linkon hallitsematon viime treeni johti siihen, että piiloon meni 1 mm kerrallaan. Haamu, koira pois, mm piiloon hyvin ja uudestaan paikalle ja lähetys. Hyviä suoria pistoja, ei mitään kummallisuuskia (kivien yms. haukkumista ) Hienosti etenee alueella. Pikkusen on turhaa säätämistä lähetykseen tullut, kun en haluais enää valjaista pitää kiinni, niin koira ei tahdo olla suorassa heti kerrasta. Omaa osaamattomuutta tämäkin. Onneksi just huomasin, miten se pitääkin tehdä!

Tämän viikon tokotreenit jäi lasten pikkujoulujen takia välistä ja sitkaan flunssan takia kotitreenailutkin on olleet vähäisiä. Molemmat ovat tutustuneet metallinoutoesineeseen, eli foliolla päällystettyyn noutokapulaan  ja opeteltu merkkiä. Näissä ei mitään ihmeellistä. Pipakaan ei järkkyttynyt uutuuksista. Sinko on lisäksi treeninyt kaukoja erinlaisissa paikoissa: jäähallin ja kaupan parkkis. Hyvä häiriönsieto on kyllä.

Vuodelle 2013 tavoitteita

Olisi tarkoitus aloittaa heti tammikuussa tokoilemalla, koepaikan irrotessa Sinkolle toivottavasti se TK1. Omien sähläyksieni takia ei luokkanousua toteuteta, annetaan koiralle armoa ja mahdollisuus saada mukava koekokemus ennen uusia haasteita.
Avoin luokka sitten startataan, kunhan saadaan paketti ihan viimestä piirtoa myöten kasaan. Eli luoksentulon pysäytys tulisi koiralle opettaa ja noudon treenaaminen nätimmäksi ei olisi pahitteeksi.
Näyttelyt saattaa jäädä välistä, kun ei osata niin ei osata. Eikä Sinkoa näyttelyharrastusta silmälläpitäen ole valittu.

Pipakin saa tammikuussa kyllä kokeisiin lähteä, jos siis paikka saadaan. Muuten sitten menee keväämmälle.
Avoimen luokan osalta kovasti on mietinnässä nyt koularin metsästys vai rohkenemmeko vaihtaa luokkaa..
Voi:n osalta kun tunnari etenee todella hienosti, turha rynniminen on jäänyt pois, haistellaan huolella ja oma tuodaan. Mitä nyt kehitti pienen jyrsijäongelman hänkin, muttei paha ollenkaan (ei säleitä lentele kuitenkaan).
Ruutua nyt ei olla pakkasten takia päästy treenailemaan. Tänään onneksi päästään maneesille testailemaan, kuin kulkee.
Pipan näytelmät on lyöty lukkoon: Erkkari heinäkuussa piste.

Meillä satsataan Tokon RM:iin.


Viikon päästä kokeillaan myös, kuin aksailut sopis meille. Ilmottauduin alkeiskurssille Sinkon kanssa. Hauskaa luvassa siis.

Olisi tarkoitus aloittaa heti tammikuussa tokoilemalla, koepaikan irrotessa Sinkolle toivottavasti se TK1. Omien sähläyksieni takia ei luokkanousua toteuteta, annetaan koiralle armoa ja mahdollisuus saada mukava koekokemus ennen uusia haasteita.
Avoin luokka sitten startataan, kunhan saadaan paketti ihan viimestä piirtoa myöten kasaan. Eli luoksentulon pysäytys tulisi koiralle opettaa ja noudon treenaaminen nätimmäksi ei olisi pahitteeksi.
Näyttelyt saattaa jäädä välistä, kun ei osata niin ei osata. Eikä Sinkoa näyttelyharrastusta silmälläpitäen ole valittu.

Pipakin saa tammikuussa kyllä kokeisiin lähteä, jos siis paikka saadaan. Muuten sitten menee keväämmälle.
Avoimen luokan osalta kovasti on mietinnässä nyt koularin metsästys vai rohkenemmeko vaihtaa luokkaa..
Voi:n osalta kun tunnari etenee todella hienosti, turha rynniminen on jäänyt pois, haistellaan huolella ja oma tuodaan. Mitä nyt kehitti pienen jyrsijäongelman hänkin, muttei paha ollenkaan (ei säleitä lentele kuitenkaan).
Ruutua nyt ei olla pakkasten takia päästy treenailemaan. Tänään onneksi päästään maneesille testailemaan, kuin kulkee.
Pipan näytelmät on lyöty lukkoon: Erkkari heinäkuussa piste.

Meillä satsataan Tokon RM:iin.

Viikon päästä kokeillaan myös, kuin aksailut sopis meille. Ilmottauduin alkeiskurssille Sinkon kanssa. Hauskaa luvassa siis.

29.12.2012

Tänään kävin Sinkon kanssa katsomassa tuota seuraamista, kun Minnalle manasin sen poikittavan. Ei se nyt kai niin pahalta näytä? -> kuvat galleriassa.

Kyllä tässä maalaismaisemassa turkkieläimet saavat huomiota ja tänäänkin treenejä jäi seuraamaan rouva, jonka piti ehdottomasti saada tehdä tuttavuuttaa Sinkon kanssa. No neitihän ei sitä pahakseen laittanut .

Torstain maneesitreenit koostuivat:

Sinkolla

AVO:n paikallamakuusta, koko 3min. Kyllä se siellä pysyi, mutta ei olisi millään malttanut odottaan käskyä siirtyä pa:han, joten syöttelin sitä hyvän tovin siinä maakuultaan.

Ruutua, matkaa lisäten. Hyvin on hokassu idean ja hakeutuu ruudun keskelle, vaikka alusta ja palkka siellä valmiinakin olivat.

Hypystä, edelleen ihan helppoa treeniä. Pallo esteen taakse ja hyppy. Olen tehnyt myös vaihtelevasti niinkin, että vien pallon valmiikis esteen taakse ja ensin tehdään jotain muuta ja palkka tulee hypyn jälkeen. Josko tuohon sitä istumistakin jossain vaiheessa sitten lisätään..

Pipalla

Ruutua, valmilla palkalla ja pysäytykselläkin. Ongelma on nyt vaan se, että koira heittäytyy jo pelkällä pysäytyskäskyllä maihin.. Jatkan tämän pohdintaa ja ens viikolla ongelmaa ratkotaan.

AVO hyppy, ihme säätöä ensin. Hyppäsi ja meni kauhean kauas ja vinoon esteen taakse sekä istu- käskyllä hyppäsi takaisin. No sitten pari kertaa palkkaus heti kun käänty esteen takana niin muistu se liike sitten kokonaisuudessaan mieleen.

VOI kaket, voivoi kaket, näistä taitaa Pipa tykätä. Hyvät, nopeat vaihdot. Sen verran oli apparia kattomassa, että maahanmenon hissiliike vaatii treeniä ja ekalla asennonvaihdolla maa-seiso ihan pomppasi pystyyn ja liikkui jonkin verran eteenpäin.

Mutta eka kerta maneesilla, häiriössä ja kaikki vaihdot tapahtu ekalla käskyllä, joten en voi valittaa.

Hyppynouto, ei ongelmaa.

Tammikuu 2013

Juoksut molemmilla,

Nyt kun kokeita on kalenteriin merkitty lokakuulle saakka (mikään ei tieten ole niin varmaa, kun epävarma koepaikan saamisen suhteen) täytyy miettiä kumman kanssa mennään minnekkin ja mihin luokkaan. Suurin haave olisi Pipan kanssa mennä jossain vaiheessa voittajaan vaikkakin tulos todennäköisesti vielä kaatuu omaan osaamattomuuteen ja sitä myöten myös koiran toimintaan.
Sinkon avoimen korkkaus on siis varmempi, nyt kun noudossa ja kaukoissa alkaa palaset loksahtelemaan paikalleen.

Kuitenkin otin tuossa pihassa Pipan kanssa voi- liikkeitä ja oikeastaan ruutu taitaa, ihan jo treenamattomuuden vuoksi, olla ainoa liike jota Pipa ei osaa vielä. Kun ei ole opetettu. (Kaikkea ei voi vaatia. )
Metalliesineennouto on toki tosi ällö, mutta olen oppinut vaatimaan ja viemään koiraa se mukavuusalueiden ulkopuolelle (huomaten, ettei se todellakaan mee siitä rikki!) ja jo pienestä aktiivisuudesta rohkaissut niin parissa päivässä tuo ällötys jo nostettiin lattialta ja palautettiin ihan kunniallisesti. Eka nouto tänään ulkona ei sitten näyttänytkään päivittäisten sisätreenien ansioista yhtään pahalta: pienen tuumauksen jälkeen kapula nousi ja se tuotiin, ravissa, mutta tuotiin kuitenkin.

Huomenna mennään Sinkon kanssa noutotreenin, kun meille tulee kouluttaja torstain tokotreeneihin ja Pipa saa ruututreeninsä.

Ensi viikolla pitääkin tosissaan miettiä, että mitä ja kenen kanssa, kun  alkavat agilitytreenit ovat samana iltana. Aava meinas lähtiä aksaileen Pipan kanssa. 


¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤

Eilen siis käytiin Sinkon kanssa tutusmassa agilityyn, kurssi alkaa sitten 14.2. (Sivuhuomautuksena muuten pakko sanoa, että nyt ,kun on tuo olo lääkityksen aloittamisen jälkeen kohentunut huimasti ja muutenkin leikkaa tuossa kopassa paremmin ei uudet koukerot ollu yhtään hankala toteuttaa.)
Niin, siis se treeni. Ihan vain katsottiin ensin, että mites se koira ohjautuu vasemmalta ja sitten oikealta. Tuota oikeaa puolta pidin toosi hankalan näkösenä, mutta Sinko on niin simppeli, että se ei tuosta puolen vaihdosta tuumannu mitään. Sai kyllä jutun juuresta hyvin kiinni.
Sitten otettiin valssilla ohjaus uudelle hypylle (ja tässä vaiheessa gurut siellä puistaa päätään, koska mie en kyllä yhtään tiiä mistä mie kirjotan..)
ja pakkovalssiakin kokeiltiin. Eli koiran jättö, merkattiin sille kohta mihin tulla, kutsu ja esteelle ohjaus. Hyvin meni. Vain kerran hyppäsi esteen jo tulosuuntaan. Tämä oma moka, kun katsoin ihan selkeästi estettä ja varmaan mulla oli kroppakin sinne päin kääntyneenä.
Kyllä meitä tais kärpänen purasta!

Toko- treenit on tässä kotona painotuneet molempien noutoihin, hyppyihin ja metallikapulaan tutustumiseen. Yllättäen Pipa sulattaa noutoesineen paremmin ja nostaa sen maasta palalauttaa sen noin, 2 m matkan.

¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤

Oltiin Sinkon kanssa Pääkön Riitan koulutuksessa, aiheena nouto. Olin etukäteen laittanut viestiä siinä esiintyvissä ongelmissa ja niihin sitten katsottaisiin erinlaisia ratkaisumalleja.

Ongelma 1: Sinko ei osaa matkan pidetessä mennä luovutusasentoon vaan seisoo minun edessä/kiertää suoraan perusaseentoon luovuttamaan kapulaa. Teki tuon viimeisen vaihtoehdon vain niissä harjoituksissa, joissa se lähetettiin valmiille kapulalle: uusi asia tuotti aivopierun.
Ongelma 2: No se minusta mälvää, ote saisi olla parempi. No eipä mälvää, ote kapulasta on hyvä. Siellä me rallateltiin kapula suussa, koira hihnassa pitkin maneesia ja sen yhden kerran, kun kapula putosi Sinko otti sen heti takaisin suuhun. Hirveen hyvin ja rauhallisesti piti, kun otin eteen istumaan ja odottamaan irti- käskyä. Muistapa laskea kolmeen.
Ongelma 3: Se jää liian kauas luovutusvaiheessa.. Tähän sano koutsi vaan, että löysää pipoa. No saanhan mie sen kapulan siltä ongelmitta, jos totta puhutaan, joten tähänkään ei voitu pahemmin puuttua. Muista vartaloasennot.

Eli siis oikeen olla lähdetty hommaa tekemään, vaiheittain, matkaa lisäämällä vaikeutetaan ja valmiille kapulalle lähetys voidaan ottaa mukaan kuvioon, apuja vain sitten siihen luovutusasentoon tulemiseen: askel taaksepäin.
Pitää keksiä jotain muuta ens kerralle. 

Kouluttaja tykkäs Sinkosta ja sen työsketelyn ilmeestä, enkä miekään haukkuja saanu. 

Helmikuu 2013

Pipa noutoa. 
Pipan tunnari.
Aavaneitinäppäri 10 vee, äitin pikku kenneltyttö toimi liikkurina. Ihan vimpan päälle.
Otettiin koko liike siis kokeenomaisesti, hienosti selvisivät niin koira kuin pikkuliikkurikin.
Lisäksi Sinkon kaket, ihan pro!!

Ja molempien kanssa metallikapulan kantamista ihan vaan rennosti kävellen ja luovusta. Sinkokin nosti nyt ilman turhia pörinöitä ja pyörimisiä kapulan maasta ja piti sietä rauhallisesti. Nyt siis molemmilla on kolinat kolistu.

Ja hienosti ovat molemmat siellä vuoden 2012 kisoissa pärjänneet: Sinko 1. sijalla tokotulokas kisassa ja Pipa 2. sijalla tokokoira kisassa. Aktiivibriard- listallakin keikkuvat mukavilla sijoilla.



¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤


Pipa noutoa. 
Pipan tunnari.
Aavaneitinäppäri 10 vee, äitin pikku kenneltyttö toimi liikkurina. Ihan vimpan päälle.
Otettiin koko liike siis kokeenomaisesti, hienosti selvisivät niin koira kuin pikkuliikkurikin.
Lisäksi Sinkon kaket, ihan pro!!

Ja molempien kanssa metallikapulan kantamista ihan vaan rennosti kävellen ja luovusta. Sinkokin nosti nyt ilman turhia pörinöitä ja pyörimisiä kapulan maasta ja piti sietä rauhallisesti. Nyt siis molemmilla on kolinat kolistu.

Ja hienosti ovat molemmat siellä vuoden 2012 kisoissa pärjänneet: Sinko 1. sijalla tokotulokas kisassa ja Pipa 2. sijalla tokokoira kisassa. Aktiivibriard- listallakin keikkuvat mukavilla sijoilla.


¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤


Torstaina mentiinkin koko perheen naiset aksaileen yhdessä. Mie treenasin Sinkon ja Aava Pipan kans. Aava halusi käydä tutustumassa ja kokeilemassa mitä Pipa tuumais moisesta touhusta ja niin hienosti niillä homma toimi, että alkavalle kurssille lähtee myös tämä tiimi. 

Sinko pääsi tutustumaan keppeihin, jotka minun (kuinka yllättävää..) pienistä ohjausvaikeuksista huolimatta menivät tosi hienosti. Vauhtia löytyi heti, tekniikkakin taitaa olla sisäänrakennettu. Taitaa olla tämän pentueen vahvuus ketteryys ja helppo syttyvyys ja ohjattavuus tässä lajissa.

Toinen uusi tuttavuus oli keinu, jonka toinen pää oli nostettu ja tuettu pystyyn. Tarkoituksena alkuharjoittelussa saada vauhti kohdilleen. Appari oli palkan kanssa keinun päässä, kun koira ohjattiin keinulle. Sinkolla tuota vauhtia ei tarvinnu taaskaan hakea: se porhalsi keinun päähän niin, että meinasi olla apparin sylissä.  Pomppasi kerran sieltä ylhäältä alaskin. No ei se pikku vahingoista paljon välittäny ja taas mentiin ja saatiin jopa palkattuakin oikeaan aikaan.

Kerrattiin valssit ja niissä ei ongelmaa.
Pussiinkin mentiin ilman ongelmia.
Viimeiseksi otettiin keilausta ja tässä kyllä pojot koiralle, joka kuuntelee, keskittyy ja toimii muutenkin kuin ajatus. Kulmaa jyrkennettiin pikkuhiljaa ja viimeisillä toistoilla lähetin koiraa jo ihan esteen edestä ja niin se vaan kiersi hienosti. Palkkaa ei taaskaan kaikessa touhussa meinannu heti löytyä ja kovasti piti huudella sitten siihen hyppyyn. Ongelmaan löytyi helppo ratkaisu: pallopalkka mulla.

Väliajalla tokoiltiin paikallamakuun, kaukojen ja merkin verran.
Kaukoissa alussa tarvi vaihdoissa lisäkäskyä, kun aksapuolen treenit vei huomiota. Toisella yrittämällä ei ongelmaa.
Lisäksi häiriöksi voidaan luokitella tuo puku, joka kuvassa on Pipan päällä. Maneesi on vaan kylmä ja odottelut autossa jäykistää koko kropan. Huomasin vasta treenien loputtua, etten ollu hoksannu ottaa haalaria pois.
Paikallamakuussa ei meinnu haalarista johtuen mennä kunnolla maahan, mutta pysyi siellä hyvin häiriön alla: toiset koirat oli esteillä ja yksi otti tottista siinä meidän läheisyydessä.
Merkkihän on aina kiva ja Sinko menee sinne hyvällä vaudilla, pysähtyy käskyllä ja odottaa pallon lentämistä.

Entäs Pipa sitten. Kyllä sen kanssa on saanu viime kuukausien aikana yllättyä monta kertaa ja pelkästään posiitiivissessa mielessä. Aavan ohajuksessa se toimi niin hyvin, kuin vain 10-vuotias osaa ja mikään uusi ei aiheuttanut ongelmia.
Keinulle mentiin reippaasa ravissa, kauhein asia taisi olla se, kun nostin isoa koiraa korkealta alas. Sinne se vain aina uudelleen meni, vailla minkäänlaista epävarmuutta.

Pussiinkin se meni reippaasti, Aavan varmassa ohjauksessa.
Esteitä ja keppejä en ehtinyt näkemään, mutta Aava oli tyytyväinen, eli homma taisi sujua mukavasti.

Meillähän loppuu koirat kesken...!




¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤

 Käytiin tuossa treenikaverin kanssa ottamassa ilmaisutreenit ja kylläpäs tauko oli tehny tehtävänsä. Siis aivan täydellistä!

Ensin Pipalle kaksi helppoa lumikasan päälle, irtorullilla. Halusin kuitenkin tarkistaa, että onko tämä nyt oikeesti niin hyvin hallussa, että kiintorulla on järkevä vaihtoehto. Ihan mielettömän hyvää työskentelyä kaikkineen.
Toiselle kierrokselle otin sitten kiintorullan kaulaan, eikun menoksi. Tais olla kiekat kaakossa, kun sai autosta Sinkon treeniä kattella, kun rulla eksy suuhun jo pelkän mm:n näkemisestä. O-ou.. No uusi lähetys ja nyt homma meni niinkuin pitääkin. Jännästi tuo kiintorullan tuominen loppuun saakka on hankalampaa, kuin irtorullan, . Mutta se näkyy kuitenkin vain vauhdissa (epävarma koira oletan). Toivottavasti toistoilla saadaan asia kuntoon, eikä lisätä epävarmuutta. Olen kuitenkin tooosi tyytyväinen!

Voi meidän Sinkoa, kun sen ei oikeen vielä pitäs osata koko ilmasua, niin sehän tekee ne täydellisesti. Ekalla rullan tuonnilla pientä hosumista ja rullan kans sähläystä. Toisella ote oli jo hyvä ja varma. Luovutus niin säntillisesti eteen istuen, kuin vain voi ja näytölle vauhdilla.
Haastetta tuli tahattomasti siitä, kun käytössä kahdella viimeisellä oli lainarulla ja hyi yök! Pudotteli yms. mutta sain sen rulla kouraani silti. Otin sitten rullan pitoa ennen viimestä lähetystä ja täys 10 tästä. Voi, kun olis saanu videolle nämä, niin hienolta se minusta näytti! Enkä oo ees yhtään puolueellinen.



¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤

Käytiin Sinkon kanssa Pärssisen Pipan tuomaroitavana Kannuksessa. On se halli vaan niin.
No mepäs tsempattiin ja saatiin kasaan 173 pistettä, eli 1 -tulos ja TK1.
Tulosrivi oli seuraava:
Luoksepäästävyys 9, tuomaria piti moikata turhan riehakkaasti.
Paikalla makuu 9, hyvä ja rauhallinen, ennakoi perusasentoa.
Seuraaminen kytkettynä 8,5, turhan tiivistä ja mulla vaikeuksia liikkua sillä lattialla.
Seuraaminen taluttimeta 8,5 ,mulla edelleen hankala elämä ja liian tiivistä...
Maahanmeno 9.
Luoksetulo 9, ohjaaja pönöttää hassusti .
Seisominen 7, alko kuulema tosi hyvin, mutta Sinkon ajatus katkesi ja se teki 90 asteen käännöksen.
Estehyppy 9, hyvä alku, mutta taas ihmeteltiin ja perusasentoon tarvittiin kaksoiskäsky.
Kokonaisvaikutus 9. Pikku säätöjä lukuunottamatta hyvä paketti.



¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤


Eikä jäädä menneitä miettimään.
Sinkon kanssa mietittiin, että mihin kohtaan sitä ruutua oikeen pitäs hakeutua. Joo, en osaa selkeästi opettaa tätä nyt maltilla. Palataan siis valmiiseen palkkaan ruudussa. Kyllä se sinne pienen turhautumis haukun jälkeen välillä irtosi, pysähty ja saatiin onnistuneita maahanmenojakin aikaa. Etenen nyt liian nopasti tai se sekoittaa nurkkatötsät merkkiin, kun hakeutuu niille/nurkkiin. Mietintämyssy päähän siis.
Kaukot maneesin häiriössä sujuvat.
Noudossa palautus vaatii vielä toistoja, mutta sitäpä nyt ei olla treenattukaan vielä paljoa.
Luoksetulon pysäytykset takapalkalla sujuvat. Ennen tuota takapalkkaa otettiin sitten muutamia läpijuoksuja, jotka siis eivät kuuluneet suunnitelmaan. Joo nyt meillä on se oikea vauhti luoksetulossa. Kyllä on pieni koira taas pistetty päästän sekaisin, kun mikään ei kelpaa.
Takapalkalla vauhti säilyi sievässä laukassa myös stopin jälkeen, tästä tulee varmaankin ihan hyvää settiä.

Pipa oli todella pätevänä tänään.
Voi seuraamista: sivuaskelia, peruuttamisia, käännöksiä, temmonvaihteluita. Kaikki meni mukavasti. Nyt saa kertoa mulle joku, miten ne sivuaskeleet vasemmalle tulee tehdä? Tuntuu hankalalta, vai onko vika vaan minussa??
Tasamaanoutoa, aivan loistavaa. Pipasta ei tuon enenpää vauhtia tuohon löydy.
Hyppynouto, törmäsi. Olisko aiheellista ola pikkasen kauempana esteestä..
Ensimmäistä kertaa otin tunnarin maneesilla oma+ 4 vierasta. Varma rauhallinen haistelu ja oma löyty ilman arpomista ja TADAA ei  mitään merkkiä seisoskelusta oma suussa siellä kapuloilla,vaan vauhdilla sitä mulle tuomaan. 
Ruutua suorapalkalla, palkkaa maahan menosta, jätin myös maate ruutuun ja sieltä huusin seuruuseen. Tämä olikin Pipalle hankala, pari ekaa kertaa tuli hiipien ravissa. Sitten huomasi jutun ja vauhtia tuli kummasti lisää. Ahneena otin tietty liikkeen kokonaisena ja kyllä sekin suju, mutta nyt jäitä hattuun vaan.
Metallikapulan kanssa juostiin ja hypittiin aksaesteitä, ihan jees se ote on. Ei kilise ja kalise.Tais olla hiukan kylmä kapula, vaikka yritin sitä lämmittää.
Kaukoissa poikittamista takapalkalle, mutta enemmän olen huolissani siitä, ettei maa-seiso tahdo nyt onnistua kerta käskyllä...istu-seiso paremminkin.
Jäävien tilanne ehdittiin vielä tarkistaa ja vaikka istumista ei olla varmaan sitten BH-kokeen tehty, niin varmis moitteettomasti sekin sujui.

Ens viikolla pitää kyllä karsia tuota treenatavien liikkeiden määrä...


¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤

Perjantai-illan toilailut .
Kaikki koirat oli jostain syystä nousseet kierroksineen jonnekkin ihan...
Sinko ei siis ollu yhtään siinä tilassa, mitä viimeksi. Vauhtia joo, rulla tulee joo, mutta kun on niin kiirekiirekiire. Jotenkin oli niin lentoon lähdössä ja suu oli levoton. Rulla ei sitten pysynyt suussa irti-käskyyn saakka. Ei se matkalle sitä hukannu, oikoi vaan tuossa luovutuksessa.
Treenipaikka oli avoin parkkipaikka ja ukot meni paikoilleen yksi kerrallaan (kolme kertaa) koiran nähden. Lähetys hyvä, rullan ottokkin ihan jees, jotain pyörimistä ja hyvin tulee rullan kanssa mulle, mutta sylkee rullan. Ketju on kuitenkin hyvin mennyt lihasmuistiin, koska hakeutuu sivulle ja on valmiina näytölle lähtöön. Josta ei siis vauhtia puutu.
Koska koiralla kiekat nousi liikaa ukkojen perään katsomisesta, meni ne seuraaville kolmelle toistolle ukot valmiiksi ja tämä nyt hiukan tilannetta rauhoitti ja rullakin alkoi pysymään suussa.
Otin myös jotain hallinnan tapaista siirtymillä maalilta keskilinjalle. No positiivista, että tauon jälkeen on noin hyvin vielä muistissa mihin syksyllä jäätiin.

Kotona tokoiltiin Pipan kaukoja: nyt alkoi sujumaan, klikkerillä merkkaus, pikkasen muutin käsimerkkiä tuohon ylös-käskyyn. Sekeästi koiralla oli helpompi ymmärtää ja toimia. Ookohan jossain vaiheessa tehny sen käsimerkin toisin ja siksi on vähän tökkinyt...? Poikitustaan ei ollu niin pahaa nyt.
Ja luoksetulon pysäytystä: lyhyellä matkalla maahamenoa, tämä on niin hiiiidaaas. Tuli siihen vauhtia, kun otettiin useampi toisto. Ihan vaan heittelin makkaraa, että sain koiran kauemmas ja sitten kutsuin tulemaan kohti ja maahan-käsky ja makkaran heitto taakse.

Sekä Sinkon kaukoja: vapautus palkalle ekasta istumisesta ja sitten koko sarjasta. Pipan kanssa kun ongelmat aikanaan tuli siitä, että hinkkasin liikaa ja koira kyllästy koko liikkeeseen niin pitää muistaa tehdä vaihtelevasti. Sinko ei poikita takapalkalle.
Hyppy: pikkasen meinas istuminen tuottaa tuskaa, mutta saatiin onnistumista aikaan.
Nouto: Otetaas taas askel taaksepäin ja jatketaan pelkällä kapulan tuonnilla sieltä 10m. Jotenkin tekee niin ison mutkan siellä kapulalla, että tulee sitten niin viistoon, että suora luovutusasento on mahdoton. Jäi taas kerran sitten seisokselemaankin, kun tuli niin hankalasti. Saiskohan sen oppimaan sitä, että kiertäis kapulan taakse ennen kun sen ottaa. Tulis ainakin suorintatietä takasin.


¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤

Pääosassa siis agiteenit, väliajalla/lämmittelyksi tokoiltiin.
Pipa keuli kaukoissa ihan törkeesti, noh olen ollu maanantaista saakka sairaana, joten pieni virtapiikki oli ymmärrettävä. Takapalkalla, matkan lyhentämisellä ja sitten taas matkaa lisäämällä saatiin aikaan niin hienot kaket, että!
Luoksetulo tehtiin kokonaisena liikkeenä kerran ja hyvin oli menny kaalen aiemmasta treenistä mitä tulee tehdä. Maahanmenokin oli nyt nopea. Vapautus takapalkalle siitä.
Noutoon on näköjään saatu korjaussarjan avulla oikeasti se oikea ilme ja vauhti. Huolimatta siitä, että Roni riiseni meinas mennä meidän kapulalle ryysiä ensin. En edes muista, koska olisi tullut ravissa kapulan kanssa. Jes!
Aksailut meni miten meni, siis mulle ihan liian hankalaa: liiku, ohjaa, keskity, keskity, ennakoi. Plääh.
Pipa onneksi ei ryysi mun päälle niinku Sinko, joka sain kyllä ohjaavasta kädestä tälliä useammin, kuin vain kerran. Ja sen vauhti on sellanen,että pysyn mukana ja ehdin ohjatakki koiraa.

Sinkon kans oikeastaan vaan aksailitiin.
Muisteltiin keppejä. Joo, kolmannella kerralla alkoi sujua.
Samat ongelmat hypyissä, kun Pipan kanssa. Ääh, niin hankalaa, mutta toisella kiekalla alkoi sujua paremmin.
Kakeissa meinasi jumitella tai sitten liikkua istumaan nousussa eteenpäin. Kääk!!!

Ja  meillä on hallinta/tottelemattomuusongelma: eihän nuo meinaa pysyä paikallaan (mitämitä pieni Pipa pulunen siis syyllistyi tähän myös. Ja monta kertaa!!), ennen kun saavat käskyn lähteä hyppäämään. WTF!?!?


¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤

Eli perjantain treenit taas paloaseman kentällä.
Viimeviikosta viisastuneena? Sinkolle nyt heti alusta saakka tiukka hallinta, valmiit ukot kentän laidoilla. Matkaa "pistoille" tuli n. 30m ja niitä otettiin koko alueen mitta, n.100m.

1. Hyvää tässä oli lähetys, niin oma toiminta, kuin koirankin. Rullan otti toi, sylki, otti, sylki, kunnes rauhoitin tilanteen ja laitoin rullan suuhun. Rauhallinen pito, irroitus ja näytölle. Siellä hyrrääminen jatkui: perseili mm:lle ihan tosissaan hyppien ja vaatien palkkaa. Tiukka käskytys ensin maahan mm:llä siitä sivulle ja pienen seuruuttamisen jälkeen palkkaus.
Siirtyminen "keskilinjalle" hallinnassa.
2. Meni jo paremmassa ja rauhallisemmassa hengessä. Rulla putosi suusta välillä, mutta korjasi itse ja luovutus kunnossa. Näytöllä parempi käytös ja palkkaus maahanmenosta.
Hallinnassa keskilinjalle.
3. Kokoajan parempaa työskentelyä, paitsi näytöllä taas pakka hajosi ja käskytyksellä koira ruotuun, jotta palkaakin saataisiin annettua... Siitähän on tulossa sika!!
Ruotuun ja siirtyminen keskilinjalle.
4. Siistiä, hyvässä vireessä tehtyä hommaa. Näytöllä palkkaus maahanmenosta.
Siirtymisessä hallinta.
5. Pikkukoiran aivokatkos tässä katkaisi hyvän sarjan. Näytölle ei meinattu päästä, kun unohti kumman luo piti mennä. Pienen pähkäämisen päätti mennä sitten kuitenkin ihan oikealle ukolle.
Hallinnassa keskilinjalle.
6. Täydellinen onnistuminen johon oli hyvä lopettaa.


Koko treenin ajan kiinnitin huomiota omaan käytökseeni ja oli ylikorostetun rauhallinen niin kehuissa, kuin eleissä ja muissa toimissa. Eleetön lähetys(ei mitään veivaamista, koiran vatkaamista/leipomista tai steppailua siis minun jne.), hiirrveen hiittaasti rullan otto ja liinan kiinnitys. Ei mitään äkkinäisiä liikkeitä. Nyt me ei tarvita enää yhtään enempää väärässä mielentilassa tehtyjä treenejä.

Pipapaskiainen ei reenannuut tänään, murtauduttuaan peräkontistä takapenkille ja syötyään palkat sieltä.



¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤


Sinko
-
Edelleen yrittää silputa tunnarikapulaa.... treenit siis pitoharjoituksia ja oman piilotusta.
Noudossa treenataan edelleen palautussuuntaa ja luovutusta. Vielä meinaa olla sellaisia päiviä liika, että luovus tökkii. Periaatteessa osaa, mutta kun haastetta/matkaa tulee lisää, niin pieni pää lyö tyhjää. Edetään rauhallisesti.
Metallikapulan kanssa on vielä paljon hommaa. Naksutellaan maasta nostoa ja parin askeleen palautusta ja luovusta. Hyvällä otteella kantaa kuitenkin. Vielä on matkaa kokonaiseen liikkeeseen.
Paikallamakuusta en ota mitään takeita...
+
Ruutu: hyvin irtoaa ja sijoittuu keskelle (tänään ei siis kulmamerkille, jes), pysäytys ja maahanmenokin onnistui.
Kaket: oli hyvin kuulolla, lautaa olen pitäny nyt edessä tuon liikkumisen vähentämiseksi ja ollut itsekin ihan lähellä vaihtoja treenatessa. Mukaan otettu myös voi:n vaihtoja. Ihan jees parin päivän teenillä.
Liikeestä istuminen onnistui, vaikka sitä on Saaran opissa treenattu viimeksi viime kesänä. :)
Noudossa on hyvä vauhti, molempiin suuntii.
Hyppy sujuu, noudonkin kanssa. (Joten, miksi tasamaanouto ei??)


Pipa
-
Metallinouto liian pitkän tauon jälkeen jäissä ja naksutellaan taas pitoa, maasta nostoa jne...

+
Ruutu: näinkin vähällä treenaamisella osaa sijoittua hyvin ruudun keskelle, pysäytys, maahanmeno ok. Ihan vauhdikas seuraamiseen tuleminen
Kaukot: laudanpätkä ollut myös täällä käytössä. Hyvät, rauhalliset asennonvaihdot nyt olleet viimeisemmissä treeneissä. Maa-istu-ylös- sarja paranee kokoajan: ei liiku istueesa eteenpäin vaan olen saanut siihen pakittamista aikaan, joten ylösnousussa pysyy pysyy myös hyvin paikallaan.
Tunnari: ottaen huomioon, että kysessä on eka koira jolle tätä olen opettanut ja jo kerran liikkeen väärin opettanut eli uusintakierroksella ollaan, niin hieno on!
Jäävät ok.
Hypynouto ok.
Paikallamakuu on varma.


 ¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤

Maaliskuu 2013

Koirien kanssa ollaan aksailtu, Aava Pipan kanssa ja mie Sinkon. Sinkon kanssa panostetaan siihen paikallapysymiseen, neiti on vähän liikakin syttynyt lajiin. Putki ja rengas tuli uusina viimeksi ja niissä ei ongelmaa. Ohjausta vasemmalta ja oikealta. Vääränpuolen ohjaus ja käskytys ajoissa seuraavalle esteelle tuotti vähän päänvaivaa. Sinko sai kiitosta hyvästä korjauksesta, kun itse olin käskyn kanssa myöhässä. 

Tokopuolella olen molempien kanssa reeniny vain kaukoja, ruutua, metallinoutoa ja Sinkon kanssa on piiloteltu omaa tunnarikapulaa. Pipan poikkittamiseen olen kouluttajan vinkistä ottanu käyttöön sivuille laitettavat rimat ja ne on toimineet. Liike otettiin eilen myös liikkurin kanssa, takapalkalla, rimat puuttu. Harmi, koska poikittaminen oli ihan hirveää, mutta kaikki asennonvaihdot Pipa teki nopeasti ja heti ekalla käskyllä.
Sinkollekkin otin nuo rimat, vaikka sen poikitus ei niin pahaa olekkaan. Vaikka panikoin siitä sen liikkumisesta yms. niin tällä viikolla kaket on olleet hyvät, maahanmenokin kunnollinen.
Ruutu menee samoilla linjoilla edelleen.
Tunnarin kanssa suukäytös on parantunut huomattavasti.


¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤

Sinkon eka pysti. Kiitos Minna!

¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤

Torstain a-treenit vedin yksin molempien koirien kanssa, kun neiti lähti reissuun. No, eipä se minua haitannu sainpa itsekin kokeila miten Pipa hommaan on syttynyt.

Päivän aiheena ensin putki, johon ollaan aiemminkin jo tutustuttu ja todettu, että koira hakeutuu sinne hyvin, kulmista ja ohjaussuunnasta huolimatta. Putkesta tehtiin 90 asteen kulmaa ja sinne koiraa ohjattiin niin vasemmalta, kuin oikealtakin ohjauskulmaa vaihdellen.

Sinkokin tykkään putkesta ja vasemmalta ohjatessa se hakeutu sinne tosi hienosti. Harmaita hiuksia aiheutti siis oikelta ohjaus... Koira kiertää, hyppää putken yli, menee putkeen ja tuleekin pois...Huoh. Loppuviimein alkoi tarjoamaan mulle huppyesteen päälle pakittamista. Joten koutsi sitten piti pannasta ja varmisteli, että koira saadaan onnistumaan.

Toisena juttuna oli kolmen hyppyesteen sarja, eli koira jätettiin, itse siirryttiin kolmannen esteen taakse, merkkaus koiralle minne pitää tulla ja silleen. Pipan kanssakin on ollut pientä vääntöä tuossa paikalla olossa ja nytkin se piti kerran käydä palauttamassa paikalleen. Riemunkiljahduksen  saattelemana se suoritti tämän uuden tehtävänsä hienosti, Pipamaisella varmuudella.

No ei Sinkokaan ollut tässä isoasiskoa huonompi. Lupaa odotti hienosti ja homaan toimi muutenkin kivasti.

Kolmantena laitettiin pää pussiin Tässä ei kummallakaan ollut mitään ongelmaa, Pipan paremman ohjattavuuden vuoksi pystyin jo ottamaan sillä vähän kulmaakin lähetykseen.

Väliajoilla otettiin kontaktiteeniä pakittaen ja nokkaisua vahvistaen.

Lopuksi sitten tehtiin jo pieni radanpätkä, jossa oli kolme hyppyä ja putki. Eli Pipa tulille ja menoksi. Se on kyllä niin helppo ohjattava, antaa mulle varmaan melko paljon anteeksi. Kerrasta homma saatiin onnistumaan.

Entäs Sinko sitten. No se roiski tulemaan kolme hypyn sarjan pudottaen viimeisen riman ja putkella kielto. Uusi yritys ja nyt pysäytin sen ennen putkea ja onnistuihan se menemään.

Sinkolla ei nyt jostan syystä keskittyminen riittänyt ihan niin hyvin, kuin aikaisemmin ja kaiken säätämisen takia oli epävarmuutta nähtävissä. Positiista oli kuitenki se, että kertaakaan se ei varastanut lähdöissä. Hyvä treeni, jäi niin ohjaajalle kuin koirallekkin jotain hampaankoloon.

Tokoreenit ovat jatkuneet ja koepaikan metsästystäkin on ilmassa.

Sinkon noudossa on editymistä tapahtunut, vähän törmää, mutta...annan niin paljon anteeksi riittävän vauhdin vuoksi, koska kokeessa hyvin suurella todennäköisyyllä tätä ongelmaa ei ole.

Ekat tunnaritreenit vieraiden kapuloiden kera on tehty. Kasa vieraita etualalla ja oma siellä takana 30 cm:n päässä. Koira ihan väärässä tilassa ja kauheaa koohotusta kapulakasalle, ensimmäinen joka suuhun sattui tuotiin.. No silput ei lennelly, jos jotain hyvää pitää etsiä.

Pieni tuumaistauko ja uusi yritys. Lähetys vielä lähempää ja oma vieraista kauemmaksi. Nyt oli keskittymistä hommassa. Nuuhkaisi vieraat kapulat ohimennen ja omalla tuumasi vähän pidempään ja pikkupäässä tehtävän suorittamiseen vaadittavat aivosolut aktivoituivat ja oikea kapula saatiin tuotua. Ilman säleitä jälleen.

Vielä piti ottaa uusinta, jotta itselle tuli varmuus siitä, että koira ymmärsi homman varmasti.

Vähensin vieraita kapuloita ja siirsin oman nyt siihen 30 cm:n päähän niistä. Edellisen toisinto, tosin oman tuominen oli jo nopeampi. Ja mikä parasta, sitä kapulaa ei enää silputa.

Koska Pipalla on ollut vaikeaa tuoda sitä omaa ilman vihjettä, niin Sinko on saanut alusta saakka opetella siihen, että palaute tulee vasta, kun kapula on jo mulla kädessä. Pienellä askelluksella taaksepäin olen rohkaissut tuomaan kapulan. Sinko nyt on semmoinen, ettei hämäänny tästä, eikä toki osaa moista odottakkaan. Pipalla otti muutaman kerran huomata, että homma on ok ja teet just ninku pitääkin vaikka oon hiljaa.

Ruutua on tehty valmilla palkalla ja ilman. Ruudun rakennan niin, että koira ei sitä näe. Hyvin se sinne menee, välillä hidastelee ja tarkistaa kulmamerkkejä, mutta jatkaa matkaansa ruudun keskelle.

Ruudusta sivulle tulemista on treenitty vain niin, että jätän koiraa makaamaan ja huutelen sitä sitten välimatkaa lisäillen mukaan. Yleensä se juoksee ohi tai väärälle puolelle, joten jatkamme treenejä.

Pipan kanssa alkaa ruutu olla pikkihiljaa kokonainen liike jo. 

Metallinoutoon vauhtia ja parempaa otetta kapulaan on haettu vauhtinoudolla ja hypyillä.

Mitään ihannesuoritusta tuosta ei varmaan tule, mutta kunhan jotain pisteitä sais.

Kaukoja liikkurilla ja välimatkaa edelleen lisäten. Kun matka kasvaa niin keskittyminen paranee, liikkuminen vähenee, poikitamista ei tapahtunut yhtään, voiko tämä olla mahdollistakaan. No nyt eteenpäin liikkumisen sijasta oli pientä pakittamista, mutta se ei meitä haittaa.

Seuraamisessa on hiottu pakittamista ja sivuaskeita molempiin suuntiin.

Viikonloppu otiin Rovaniemellä ja käytiin treenamassa siellä kavereiden kanssa. Vähän meni

enemmän sosiaalisen virkistäytymisen puolelle, mutta molemmille noutotreeniä ja kaukoja

hyvässä häiriössä ja vielä onnistuneesti, niin ihan hyvä reissu oli siis kyseessä.

¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤

Tehotorstai taas takana ja yhtään helpolla ei päästy.

Agilityssä aiheena persjättö ja valssi. Otettiin kahden ja kolmeen esteen sarjoja joista selvittiin seuraavanlaisesti.

Pipa: putkeen vasemmalta ja siitä puolenvaihto ja ohjaus hyppyyn, ei ongelmaa. Mukaan otettiin sitten kolmas hyppyeste, eli ohjausta jatkettiin vasemmalle kaartaen. Pipalta tämä sujui loistavasti. Vain kerran hyppäsi sivekkeen yli, minun huonon ohjauksen takia. Luonnollisesti...

Sinko: ....Jennalle ihan ensin viesti. Kyllä just oikean koiran valitsit! Tai sitten minussa on oikeasti vikaa.

No, putkeen lähdöt vasemmalta onnistui ja vielä se eka hyppykin. Kolmas olikin sitten Sinkolle liikaa. Se löi joka kerta nenän maahan ja alko hakeen palkaa maasta tajuamatta, että mulla matka jatku ja käskytyskin jatku. No pari suht onnistunutta sarjaa aikaan, minun äänihuulien kustannuksella tosin.

Väliajalla muisteltiin molempien kanssa pussia, jossa nostin kissan pöydälle ja parin onnistuneen vasuriohjauksen jälkeen vaihdettiin oikeaan puoleen. Molemmilta onnistui tämä, ei yhtään kieltoa tullu.

Sekä rengasta tai oikeastaan taisi olla Pipalla ihan ensikosketus. Ongelmitta mentiin kummankin tyttösen kanssa.

Toiseen sarjaa homma käännettiin sitten takaperin ja hypyt kera valssin ja putkeen.

Pipa: On luonnonlahjakkuus ja niin helppo ohjattava, että ihan naurattaa. Se korjaa minun liian myöhään antamia käskyjä niin hienosti. Ekalla kerralla annoin putkeen käskyn liian myöhään ja koira oli menossa putken suusta ohi, kun löi liinat kiinni ja korjasi suunnan oikeaan. Omaa ohjausta ja paremmin ajoitettujen käskyjen ansioista seuraavat toistot meni aivan mahtavasti.

Sinko: No paremmin se ehkä hakeutuu esteelle käskyn kuullessaa, eikä niin orjallisesti tuijaa mun kättä. Putkeenhan ei sitten mennä, kun vasta kolmannella käskyllä. Äääh. No syyhän oli tietenkin siinä, että sinne putkeen oli pitäny mennä oikelta ohjaten. Siis ei suju, suju ei (vielä).

Yhteenvetona kuitenkin kivat treenit. Molemmat maltto hyvin odottaa lupaa, kumpikin meinasi vaan kerran varastaa. Molemmatin kykenee keskittymään hyvin noinkin kovassa häiriössä. Sinkolla vain on vielä niin hiiren keskittymiskyky, että haasteen lisääntyessä se ei oikeen pysy kartalla.

Treenattiin sitten tokot tottakai vielä samaan syssyyn.

Sinko

- Ruutu. Valmiiksi kyhätty maneesin takaosaan, palkka siellä odottamassa. Odottelin aikani, että sen herkeämätön katsekontakti lopahtais ja se alkaisi katsellaan hakea ruutua.

Hetki siinä töllisteltiin ja sitten se rupesi tähyämään eteenpäin ja käsky. Höpöhöpö, eihän se tuota vielä osaa. Tsekkas merkkitörpöt ja nauhat ja tuli pois. Joo, ei oikotietä onneen ja palattiin vielä takaisn siihen malliin, jossa vien palkan koiran nähden valmiiksi.

Kerta suorapalkalla ja sitten kerta tyhjään ruutuun, pysäytys ja palkka ja vielä loppuun palkka valmiiksi ruutuun. Ruuduussa ei pysähdy heti käskyllä vaan nuuskuttelee ja sitten on jo liian lähellä reunanauhaa. Taitaa ruokapalkka olla huono ajatus..

- Nouto. Yksi testi reilummassa häiriössä kokonaisena liikkeenä ja kylläpäs hienon noudon neiti räväyttikin!

- Avo:n hyppy. No perkale, se ei istu, (kyllä se kotona osaa). Siirryin ite sitten hypyn jälkeen esteen lähelle ja saatiin näin homma onnistumaan. Aika tormakka käskytys saa olla, että pepa maahan jysähtää. Ja taitaapa olla hieronnan tarpeessakin.

- Kaket. Matkaa alkaa olla jo kokeessa vaadittava ja kyllä se toimii. Pientä jumitusta ehkä toisessa istumaan nousussa, mutta vielähän tässä on aikaa treenata.

- Luoksetulon pysäytys. Tässä tutustuimme takapalkkaan, joka ensin tuotiin mulle ilman ensimmäistäkään oikeaa yritystä. (Liian kiva kasvistätin turkiseläin ) No parit hyvät pysäytykset saatiin aikaan ja niitä pääsi treenikaveri kehumaankin.

Pipa

-Ruutu. Valmis palkka ja taas odoteltiin sitä, että koira alkaa itsenäisesti hakemaan katsellaan ruutua ja lähetys. Lisäksi vielä lähetys tyhjää ruutun, pysäytys ja maahanmeno josta menin palkkaamaan koiran ruutuun. Paremmin sijoittuu ruutuun, kuin Sinko.

-Kaket. Reilussa häiriössä, oli haukkuvaa pentua ja keskustelevia ihmisiä ja matkaakin jo melkolailla reilusti. Eka asennonvaihto m-s hyvä, s-i ei onnistunut, muutti vain rintamasuuntaa pikkasen, i-m ok. Oli siinä jotain muutakin säätöä, koska mulla meni hermo ja homma otettiinn uusiksi ja toisinto onnistui hyvin.

- Tasamaanouto. Miksihän tämä piti ottaa? Pipa osaa ja sen nouto on saatu hyvään kuosiin.

- Hyppynouto, lainakapulalla. Ei ongelmaa.

- Luoksetulon pysäytykset. Hirveen hienosti huusin (karjuin) käskyt, jotka meni hirveen hienosti perille.

- Eteenmeno. Ohhoh, mistäs tää tämmönen. Hieno oli. Suljettu ruokapurkki maneesin toiseen päähän, seuraamispätkä, lähetys ja maahan käsky (oli muuten aikas hienoa kateltavaa)juoksun kanssa sitten koiraa palkkaamaan.

Siis, nyt pitää oikeesti karsia jälleen noita treenattavia juttuja, liikaa tulee yhdelle kertaa. Mutta tosiasia on, että kun kerta viikkoon on mahdollisuus tuolla maseesissa treeniä nin tulee sitten touhuttua kokorahan eestä.

No jokatapauksessa, 2 tuntia treeniä ja vielä tytöt jakso koohottaa järvelle ja takaisin, kun kotia päästiin. Kevättä rinnoissa? 

¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤4

Vuokrattiin treeniporukalla Kannuksen halli ja suunnittelin hirrveen hienosti, mitä liikkeitä testataan kokeenomaisesti, liikkurin kanssa jne.

Olin Ykassa menossa, kun huomasin, että treeniliivi jäi, no ei niin vakavaa. Lisäksi matkasta jäi metallinoutokapula. Perille päästyä piti ihan ekaksi tarkistaa, tuliko mulla nyt edes koiria mukaan...

Treeniä oli suunnitellut seuraavanlaisesti:

Avoimen paikallamakuu

Liikkurilla, koko 3 min. Ei mitään ongelmaa. Oli kuulema tosi täpäkkänä ollu koko ajan.

Valmiiksi kasattu ruutu

Sinkolle valmis palkka ja ihan ok meni ruutuun. Merkkitötsät sai olla rauhassa. Pallopalkalla pysäytyksiä ja meni liian jankkaamiseksi... plaah. Jos se ei pysähtynyt nauhan päälle niin se pätki ihan suorilta ruudusta läpi. Jatkamme siis edelleen helppoja treenejä, jotta oppisi sinne ruudun oikeaan kohtaan hakeutumaan.

Pipa sai kenraaliharjoitusmaisesti tehdä vaan liikkeen kokeenomaisesti, liikkuria meillä ei vain ollut. Sehän meni nappiin, suoraan ruutuun, ei merkkinauhojen- tai tötsien haisteluja, seuraamiseen tulo olisi voinu olla vauhdikkaampi.

Kaukokäskyt

Sinkolle takapalkalla. Häiriötä runsaasti, muidenkin treenatessa samaan aikaan. Hyvin kuulolla, viimeinen maahanmeno pikkasen vajaa ja siihen lisäkäsky. Vapautus palkalle, kun en kehdannut koetella kepillä jäätä ja jatkaa kunnes suoritus olisi hyvä.

Pipalle voi- kaket liikkurilla. Jumitusta ekalla m-i vaihdolla, jonka en tulkinnut johtuvat liikkurista vaan toisita koirista johtuvasta häiriöstä. Lisäksi sen piti hirveesti kytätä, ettei kukaan vaan mee sen palkalle. Jumitusta myös s-i vaihdolla. Ja kun lisäkäskyllä pitää tuota istumista vaatia, niin noustaan seisomaan ja poikitetaan (taas!!!). Meni liian säätämiseksi, että homma otettiin uusiksi.

Paremmin meni ja vaikkakin yhteen istumiseen, olisko ollu s-i tarvi lisäkäskyn, niin kaikki vaiihdot meni oikeen, eikä poikittanut.

Luoksetulon pysähdykset

Tästä me nyt Sinkon kanssa saatiin ongelmia esiin roppakaupalla. Jos pysähtyy hyvin, niin loppupätkän luoksetulo on onnetonta matelua tai sitten ei pysähdy vaan valuu ja valuu...

Pipan osalta tämä on aivan jees, ehkä pientä ennakointia, mutta siihen ja hyvään vauhtiin lääkkeeksi läpijuoksuja vain.

Tunnistusnouto

Pipalle ensimmäinen kerta näin suuressa häiriössä. Vaikka samalla kaverit treenasi kaukoja ja seuraamista, niin omahan siltä tuotiin.

Metallinouto

Pipalle kiusaa  vieraasta kapulasta, joka oli vielä paljon painavampi, kuin kokeessa käytettävä. Kauhean pörinän ja mörinän säestämänä toi kapulan. Lisää vain vaikeutta peliin ja matalan hypyn kautta kapulan tuominen. Oon kuulema ihan kauhea. Loppuun helppoa pienenpienen, mittelin käytössä olevan kapulan kanssa juoksentelua.

Liikeestä seisominen

Sinkolla tämä ei nyt sitten viimekokeen sähläyksen takia sujunut ja olin oikeastaa unohtanut koko jutun. Ja eihän se pysy tassuillaan, kun ohi kävelen. Ihan reilusti vaan mamman mukaan..

Onneksi sain tähän (edes) onnistumista.

Hyppynouto

Ensimmäinen heitto oli semmonen kokeilu, että mihin se siitä lattiasta pomppaa. No heitto oli liian lyhyt ja vino joten paluuhyppyä ei tapahtunut.

Kun heitto onnistui, niin eihän tässä mitään ongelmaa ollut. Kyseessä siis Pipa.

Tasamaanouto

Tämä oli varmaan koko treeneissä parasta, mitä Sinkolta nähtiin. Vauhti molempiin suuntiin laukan verran ja luovutskin hyvä. Jossakin edes on edistystä.

Siinäpäs ne pääpiirteittäin. Eniten jäi vaivaamaan Sinkon mielentila hallissa. Se oli ihan liian kierroksilla pystyäkseen kuuntelemaan ja suorittamaan mitään tasonsa mukaisesti. Alkuun pelkäsin, että käydyt kokeet tässä hallissa vaikuttaisivat ihan päinvastaisesti. Lelupalkka oli pannassa ruutua ja luoksetuloa lukuunottamatta.

Ehkä me pidetään pikku paussi, koska näillä eväillä ei ainakaan kokeeseen ole menemistä. Josko pieni mietintätauko tekisi koiralle hyvää sen ehtiessä sulatella taas tätä kaikkea.

Lisäksi oma olo, vaikka se parempi lääkityksen lisäämisen jälkeen onkin ollut, ei kyllä millään lailla paranna uuden oppimista Sinkon kohdalla. Pinna on tiukassa, kun väsyttää.

¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤

Ylös kirjoitan sen, että hakutreenit Ykassa meni kivasti, vieraasta paikasta ja uudesta maalimiehestä ei aiheutunut mitään ongelmaa. Treeni lyhyt ja ytimekäs: 2 valmista ukkoa lumikasojen takana, molemmat ilmaistiin ja näyttö. Halusin vain varmistaa, että keskiviikon sekoilu oli poikkeustapaus. Ei siis vielä huolta huomisesta.

Pipalle uutena juttuna olen opettanut kosketusalustan. Sillä jos saataisiin tuo ruutu oikeasti varmaksi liikkeeksi. Alku näyttää ainakin lupaavalta.

Tunnaria treenattiin tuossa puutöiden lomassa, ei niin suunnitelmallisesti, heittämällä kapula tyttöjen sotkemalle lumialueelle. Kyllä ne molemmat ainakin tykkäs moisesta leikistä (hännät viuhuen haettiin ja haettiin. Pipa jopa karkasi Sinkon vuorolla "ruutuun") ja Sinkon nenä ainakin tarvitsi tämmöstä treeniä. Sen verran pihalla se ensin oli. Josko esineruutukin aukeaisi sille samalla?

¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤

Hakutreenit

Mukava juttu tuo päivän pidentyminen ja sehän taas tietää sitä, että valoa rittää meille himotreenaajille iltaan saakka. 

Suuntasimme siis tyttöjen kanssa pienellä ja tehokkaalla kolmen kolpalla Ykaan, raviradan läheisyyteen, ihanien heposten keskelle treenaamaan. Aiheena nenänkäyttö, tuuli on niin navakka, että sitä hyödynnettiin joka etsinnällä sekä umpipiilo ja toki maalimieskäyttäytyminen. Eräänlaista rakennusetsintääkin tuli harrasteltua. 

Siinäpä sitä taas olikin. Ja seuraavanlaisesti hommasta suoriuduttiin.

Sinko

1. ukko meni koiran nähden pressurakenteiseen umpipiiloon, piilo jätettiin vähän auki. Rulla oviaukkoon ja menoksi. Tämä nyt ei oikeen ottanut onnistuakseen. Koira kyllä noteerasi piilon ja tarkisti sen, muttei rullaan kiinnittänyt mitään huomiota. Huomiota sai kyllä kasa hevosen p%&#@a, joten homma otettiin uusiksi. Lamppu syttyi vihdoin, pientä haparointia rullan luovutuksessa, mutta periaate on kyllä koiralle varsin selvä. Näytöllä ei oikeen ymmärtänyt, minne pitää maate laittaa ja yritti puskea piilon sisälle.

2. ukko oli valmiina n. 20m päässä lumipenkan takana, jonne helposti hajun saatuaan Sinko lähti. Rullan tuominen sujui jo keskittyneemmin, näytölle mennessä minun roikkuminen liinaan päässä ei haitannut menoa. Näytölle mentiin harmittavasti vain samoja jälkiä, mitä Sinko meni pistolla. No toki siinä samalla alueella niin pyörittiin, ettei etenemisen tapaista tapahtunut ollenkaan. Metsässä näkee sitten totuuden tästä. Maalilla maahan ja hallintaan, mm ylös ja sitten palkka. Ihan ok.

3. ukko oli edelleen valmiina lumipenkan takana. Lähti ja meni umpparille ensin, jossa hetken ihmeteltyään kääntyi, sai hahun ja löysi etsimänsä. Ilmaisu hyvä, näytölle mentiin vähän paremmassa linjassa, suht suoraan. Maahenmenoa ei sitten millään meinannu voida suorittaa, kun tasamaalle ei osannu hakeutua. Kasan reina oli jyrkkä, ettei siihen päässy oikeen makuulle ja siinä sitten hääräsi ja pyöri, kunnes ihan rehellisesti kyllä unohti, mitä oltiin tekemässä. Annoin uuden "näytä"- käskyn ja sitten meni maalille ja maahan nätisti. Palkka heti tästä.

4. ukko oli valmiina valjasvajan sisällä. Hyvin lähti ja paineli rakennuksen ohi..nanosekunnin luulun, että ampuu hevosten luo, mutta saatueaan hajun kääntyi ja löysi maalin. Jälleen heppatuotokset loivat liian suuren häiriön ja karjuin koiran pois. Uudella lähetyksellä meni, otti rullan ja toi sen niin hienosti, kun vain pikkuneiti ikinä voisi. Näytölle mentiin minun roikkuessa liinan perässä, joka muuten hillitsee ja parantaa käytöstä maalilla selkeästi. Maahan ja palkka.

Eli pikkusen uusi ympäristö ja sen tuomat häiriöt vaikkutti treenien kulkuun, mutta olen tosi tyytyväinen silti tähän suoritukseen. Mainita täytyy myös, se kuika vähäeleisellä ohjauksella/lähetyksellä Sinkon kanssa pystyy pelaamaan keskilinjalla. No toki omaan käytökseen on erilailla osannu kiinnittää huomiota ja ajatus siitä miten haluan koiraa ohjata on itselle selvempi ollut alusta saakka. Pipan kanssa olen tehnyt varmasti lähes kaikki virheet.

Pipa

Oli ensinnäkin revetä liitoksistaan, mutta sehän ei meitä haittaa.

1. ukko umpipiiloon ja koira hommiin. Pipan kanssa olen tuota omaa toimintaa lähetyksissä viilannu siten, että seison vain suorassa, pyydään koiran viereen ja kun sen nenä näyttää suoraan eteenpäin annan käskyn. Joissain kuvissa olen nähny itteni ihan koiran päälle kumartuneena ja se jos jokin ei sovi Pipalle yhtään. Se kuitenkin osaa lähteä hvyin suoraan, joten suuntaminen ja veivaaminen on täysin turhaa.

Niin, itse umpipiilo ei ekalla yrittämällä onnistunut, ei niin yhtään. En oikeastaan tiedä mitä siellä tapahtui, mutta koira tuli ilman rullaa. Eli uusi lähetys, nyt piilo tuli tarkastettua ja rulla napattua suuhun. Rullan tuominen on parantunut huomattavasti, tai siis pitäminen suussa "irti"- käskyyn saakka. Näytölle, maahan ja palkka.

2. ukko oli lumipenkan takana, jonne nopeasti hajun saatuaan Pipa sai käskyn lähteä. Se suorastaan lensi hangen poikki maalille, tuli rullan kanssa ja irroitti siitä vasta luva saatuaan ja paineli liina perässä näytölle. Siellä se makasi maalin vieressä ja odotti häntä vispaten minua. On se melkoinen! 

3. ukko oli valjaskatoksen sisällä. Lähetin Pipan sillä ajatuksella, että se kiertäisi vajan ja löytäisi maalin. Se kuitenkin palasi takaisin käytyään rakennuksen takana. Maalimies oli kuullut koirat äänet seinän takaa. Uudella lähetyksellä katoksen avoimelle puolelle maali löytyi, ilmaisu ilman ongelmia ja näytölle vauhdilla.

Tänään treeniä vielä molemmille kotona tuon rullan luovuksen kanssa. Pipalla varmuutta jo ihan eri lailla, kuin eilen. Sinkolla matka lisää keskittymistä, joten mitään minipistoja (alle 30m) sille ei enää oteta.

¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤

Kohti ääretöntä ja sen yli, oli Pipalla teemana tänään ainakin ruudun suhteen.Hyvin se sitä katsellaan haki ja sinne vahdilla suuntasi ja meni läpi...

Ihan turhaan kulutin liikkurin aikaa moiseen säätöön. Tähän otetaan ensi kerralla uutta kulmaa ja pilkotaan liikettä, pureutuen tuohon pysähdykseen. Tai siis siihen, ettei sitä nyt tapahdu, vaikka kuinka karjun.

Luoksetulon pysäytykset mallikkaat, niin mallikkaat, että liikkuri unohti ihastuksessaan käskyttää liikkeen loppuun.  Joo, olen itsekin tyytyväinen tähän.

Kaukokäskyt liikkurilla aiheuttivat pientä kyttäilyä, joten kuulolla ei alussa oltu toivotulla tavalla. Edistystä kuitenkin tapahtunut vaihtojen tarkkuuden suhteen.

Tunnari niinikään liikkuroituna, ei tuonut mukanaan mitään yllätyksiä. Ensimmäisellä oman tuominen oli epävarma joten uusinta otettiin, jotta toistolla saatiin varmuutta enemmän peliin. Vol2 oli tosi hyvä.

Hyppynoutoon oli kiva treenit lopettaa. 

Sinkolla pientä päänvaivaa tästä liikkurista, mutta mitäs treenamista tässä tarvittaisiin, ellei pikku pää olisi koskaan sekaisin?

Noutossa kapulaa yritettiin tarjota liikkurille tai sitten kapulalle lähdettiin liikkurin käskystä. Malttia peliin saatuamme, aikaan saatiin melko mallikasta settiä. Lopuksi kivaa vahtinoutoa apparin pitäessä koiraa kiinni, kun käsky käy sekä kesken vauhdikkaan palautuksen pallon perään vapautus. Hyvin on palautukseen vauhtia saatu.

Kaukoissa alkaa mielentila olla semmonen sopivan aktiivinen. Pysyy paikallaan vaihdoissa, kuuntelee, ei ennakoi, i-m vaihtokin oli kunnossa (tänään). Sinkolla kun tahtoo liiasta innostuksesta johtuen jäädä kyynäret ilmaan. Nyt se sukeltaa maahan. Jos nyt jotain pitää valittaa, niin istuminen sitten sain olla puhtaampi. No kaikkea ei voi saada

Se nähtiin luoksetulon pysäytyksessä jossa on pysäytyksen jälkeinen vauhti saatu kuntoon täpäkän pysähdyksen kustannuksella. Ei se ihan hirveä ole, askeleleen tai kaks valuu. Kyllä se korjataan vielä.

Hyppy on tämänpäiväisen perusteella sitten onnistuttu kursimaan kasaan. Sinko jopa ennaikoi istumista. No sehän tarkoittaa vaan sitä, että pitää sanoa käsky hyvissä ajoin. 

Ratkaisu oli niinkin yksinkertainen, kun äkäisempi äänensävy käskyyn. Ei nytkytä enää.

Hakutreenit keskiviikkona oli jotain niin outoa, etten niistä pysty mitään analyysiä kirjottamaan. Koira jolla on hurja motivaatio ja halu tehdä hommia mulle oli sitä mieltä, että mitäs v....n virkaa sulla on, mulla on tuo maali tuolla ,sehän riittää. Huomenna uudet, toivottavasti paremmat tulossa, jotten vaivu epätoivoon.

ps. Epätoivoon vaipuu noiden kirjotusvirheiden takia ainakin... Mutta oon niin laiska tarkistamaan tuotoksiani, kuten lehdestä eräät huomasivat. Syytä on kyllä näppiksessäkin! (seliseli)

¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤

Huhtikuu 2012

Tänään treeneissä Sinko loisti erinomaisuudellaan ihan joka suhteessa.

Luoksetulo: hyvä vauhti kesti koko liikkeen, pysähdys tosihyvä ja ilme jolla koira odottaa lupaa jatkaa matkaa on hyvä.

Kaukot: otin ensin vain ekaa istumista ja siitä palkka taakse. Lopuksi piti kokeilla se maahanmenokin, että menee kunnolla ja hyvin meni.

Nouto: otettiin liikkuri seisomaan ihan palautuslinjalle ja ei ottanut häiriötä nyt yhtään. Ensin pari helppoa, joilla otettiin pelkkää palautusta liikkurin ohi. Nämä vauhtinoudot onnistui niin kivasti ja patukalla saatiin hommaan hyvä vauhti ja ilme, joten kokeenomainen tähän väliin.. Ei mitään ongelmaa ja. Jes!

Hyppy: istu käsky pitää vaan sanoa tosi topakasti niin tässäkään ei mitään häikkää ole.

Paikkamakuu: tämän teki yksin, mutta haastetta ja häiriötä hommaan toi taustalla olleet aksatreenit. Menin piiloon, josta sain huomaamattomasti katsoa koiraa. Se makasi hyvin, valppaana, mutta rennon näköisenä siitä huolimatta mitä sen selän takana tapahtui. Vain Laku-labbiksen haukku sai sen sitten pomppaamaan minua vastaan, kun olin kahden (vain!!) askeleen päässä. Äh. No Laku sain jatkaa haukkumista ja Sinko paikallaoloa, jotta sain sitä palkattua hyvästä suorituksesta.

Seuraaminen: kaikkia käännöksiä vähän katseltiin, kun ne kokeissa on tahtoneet takuta. Hyviähän ne treeneissä on..

Aksatreeneissä mentiin puomia niin, että heikommilla hirvitti (mulla) ja taas jotain niin hienoa ja vaikeaa, etten edes tiedä miksi sitä sanotaan. (kertoo taas paljon, kuinka tosissaan harrastellaan). Mulla oli kome vasenta jalkaa, mutta kunnialla selvittiin.

Pipaa kiusasin metallinnoudolla, joka nyt takkuaa pahasti, koska hänen korteutensa, ei tahdo ottaa kylmää kapulaa suuhun. 

Luoksetulo: ihan täydellinen ja tästä se tykkää selkeästi itekkin paljon.

Kaukot: pientä liikkumista ja minusta tuntuu, että pelkät sanalliset käskyt hillitsee liikkumista. Enpä huijo ens kerralla, katotaan mitä siitä tulee.

Seuraaminen: kaikenlaiset käännökset, pakittaminen ja sivuaskeleet alkaa olla kunnollisia.

Aksapuolella hämmästeltiin puomia ja mentiinkin se muutamaan otteeseen ihan kunnialla. Vauhtia vaan meinaa olla alussa liikaa ja sitten iskee pieni pandiittos, kun koko este huojuu ison koiran alla. Sekä niitä hienoja koukeroita, älkää kysykö mitä..

Pitäs varmaan tehdä kuvaversio tekemisistään, niin gurut sais mulle kertoa. Kyllä mulle varmaan se tänään sanottiin mooonta kertaa. Muisti kun on, mitä on.

Koko viikon olen ottanut päivittäin kahden, kolmen liikkeen sarjoja ennen palkaa. Ne sujuu ihan mukavasti. Tänään en sitten palkassa säästellyt. Patukka pysyi kyllä visusti taskussa seuraamisessa, kun olen huomannut sortuneeni kainalopalloon yms. ja kokeesssa sen koirasta sitten on huomannut.

¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤

Tuomarina Allan Aula, paikkana Kokkolan Koirakiltan halli.

Paikalla makaaminen 9. Ennakoi lopussa peruasasentoa.

Seuraaminen taluttimetta 10. Omassa liikkumisessa puutteita..niitä ei onneksi arvostella,kun eivät vaikuta koiran tekemiseen.

Maahanmeno 10.

Luoksetulo 0. Hupsis. Oleppa ens kerralla selkeämpi koiran käskytyksessä. Nyt S oli heti alkanu haistelemaan maata=unohtanu mitä ollaan tekemässä ja lähteny hiippaileen perään.

Jälkeenpäin ajateltuna jätin koiran tosi huolimattomalla/hätäsellä käskytyksellä istumaan. Ihmekös jos ei ollu koira kartalla mitä ollaan tekemässä.

Seisominen 9. Pikku steppailut, kun koiran ohitin. Pikkasen oli käskytys taas liian epävarma ja se näkyi tuona liikkumisena.

Noutaminen 7. Hyvin lähti, otti kapulan ja hyvässä laukassa tultiin ja mentiin liikkurille ja tuomarille . Noh, tuli se kapula perille saakka viimein lisäkäskyllä.

Kauko-ohjaus 9. oon ylpee tästä! Pikkasen viiveellä meni kyynärpäät maahanmenoissa alas, muuten .

Estehyppy 8. No eihän sitä kerrasta istuta, ei. Rupesin siis kokeileen meniskö se vähän kevyemmällä käskyllä. No ei menny.

Kokonaisvaikutus 10.

Pisteitä kasaan saatiin siis 152.

Olen todella tyytyväinen tämänpäiväiseen avon korkkaukseen. Harmittaa toki tuo luoksetulo, mutta eihän sille mitään voi.

¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤

Tänään työalla oli molemmilla vahvasti vain ja ainoastaan avoimen liikkeet, koskapa mulla on koepaikka koko viikonlopulle. Pipa sinne on ilmottu, mutta ryökäle muka näyttää juoksun merkkejä, vaikka vastahan ne kyllä on olleet tammikuussa. Kaipa se vaan on masentunut näistä keleistä, kukapa ei...

Mutta siis, Pipalla pakka kutakuinkin kasassa, ainoastaan hypyn istuminen on vähän hukassa.

Alkuviikon treeniyritelmiin nähden P oli tosi hyvässä vireessä, haukku irtosi hyvin ja maahanmenokin oli Pipan nopee. Mikähän lie oli sitten oli aiemmin ongelma? Märkä sää? Joo, se on diiva.

Sinkon sain kiinni luoksetulon nollaantumiseen johtaneesta ylösnousemisesta, joten jätin ja palasin palkkaamaan sitä ennen luoksetulokutsua. Palkaksi hyvästä pysähdyksestä lensi NARUPALLO, joka löytyi vihdoin lumien sulamisen seurauksena. Onni on narupallo, tuumaa Sinko.

Noutoon saatiin ihan mies-seuraa ja häiriö oli paikallaan kokeen sähellyksen vuoksi. Nytpä ei ongelmaa saatuu esiin, joten ens viikolla laitetaan koko sakki seisomaan siihen palautuslinjalle. 

Koitin edelleen takoa koiralle päähän sitä, että hypyn jälkeen kuuluvan istu-käskyn jälkeen kuuluu toimia ohjeen mukaan, EIKÄ VAAN JÄYKISTELLÄ JA TOLJOTTAA TYHMÄNÄ. Taidettiin päästä yhteisymmärrykseen.

Mutta tärkein illan anti on se, että lauantai-iltana nämä emännät starttaa kylänraitille,

(ilman koiria). Haaveissa nähdä Uniikki ilman paitaa.

¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤

Hakutreeni

Huonosti suunnitellun ja liian vaikean treenin ansiosta Sinko laitettiin epäonnistumaan oikeen komeasti yrityksessä siirtää ilmaisua metsäolosuhteisiin. Nyt on ohjaajalla tiukan itsetutkiskelun paikka.

Onneksi tärkein, maalimiesmotivaatio ei kärsinyt. Noloa myöntää, mutta itseltä palo käämit ihan totaalisesti. Onneksi savu nousi vain korvista. Sinko yritti, mutta kun minun piti ahnehtia ja pistottaa koiraa kerralla yli 30 metriin niin rullan tuominen ei ihan mennyt niinkuin olin ajatellut. Keskilinjalle saakka se tuli, mutta sitä viskottiin suusta ennen aikojaan/otetettiin uudellen suuhuun+vietiin mm:lle ja kaikkea muuta mielenkiintoista.

No joo, olihan koiralla nupit kaakossa pitkän tauon jäljiltä, joten uuden asian edessä toimimiseen tuo mielentila ei ehkä ollut oikea ja virheitä sattui sen takia.

Nyt sitten vahvistetaan tätä ketjun heikointa lenkkiä. Ensihätään en keskiny muuta, kun sen, että koira tuo rullan suoraan mm:ltä ja leikin sen kanssa rullalla. Jossain vaiheessa, kun mulle on välähdellyt mieleen sekin vaihtoehto, että olen saanut koiran paineistumaan ja se ei koe rullan tuomista mulle mielekkäänä. Ja tilannetta ei tietysti paranna se, että vaadin koiralta liikaa liian nopesti ja sitten jännitän ja pönötän keskilinjalla onnistuuko tämä nyt vain ei...

Sekä tietenkin se, että tuo kiero pirulainen tahtoo oikoa mutkat suoriksi= äkkiä mm:lle palkkaa hakemaan, mitäs tuosta yhestä hullusta.

No, Pipakaan ei ole rikki menny, vaikka sen kanssa kaikki on menny jossain vaiheessa pieleen. (Siis, ihan kaikki). Esineruudussa se on saatu aksiiviseksi vasta viime kesänä (aiemmin laahusti ja seisoskeli ja tuli pois), jossain vaiheessa se ei tullut rullan kanssa mm:ltä ollenkaan pois ja noudon vauhti...no riippuu tähtien asennosta. Joo, en ole koskaan ajatellutkaan olevani hyvä tässä koirajutussa.

Joten leuka rintaan, metsään ja kohti uusia treenejä ja epäonnistumisia. (Niistä opimme ja sitten onnistumme )

¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤

Toukokuu 2012

Pipan tehovkl:n saldo ei ollut yhtään hullumpi, vaikka tavoite oli saada molemmista kokeista TK2:seen oikeuttavat 1-tulokset.

Pipahan on kisannu viimeksi elokuussa-12 ja ehkäpä juuri tämän takia puuttuvan koerutiinin vuoksi lauantaina koirassa näkyi paineistumisen merkit jo luoksetulon aikana. Siitä koira kuitenkin vielä taisteli itsensä "elävien kirjoihin", kuten myös kaukokäskyissä, kun ensimmäiseen istumiseen tarvittiin toinen käsky ja perusasentoon myös. Hyppy oli sitten se jossa pää ei enää kestänyt ja loikka vapauteen, nenä maahan ja täysin omiin maailmoihin poistuminen tapahtui. Ohjaaja toki oli ällistynyt, mutta kiitos Heidin videoinnin kahden katsomiskerran jälkeen näin nuo viitteet tulevasta sitten ihan kirkkaina.

Pipahan on Torkk:in hallissa kisannut kerran, korkaten avoimen tähänastisesta kauheimmassa tilassa, missä olen sen koskaan nähnyt ja halli teki se taas. Joskin on myönnettävä, että paljon hyvää suorituksessa näin myös.

Sanoista numeroihin siis, Heli Kelhälä 4.5.2013

Paikalla makaaminen 10

Seuraamien 9,5, täyskäännöksistä moite..

Maahanmeno 9, vauhtia jos saisi lisää..

Luoksetulo 6, hidas stoppi ja ennakoi uudestaan liikkeellelähdön..

Seisominen 9,5, puoli pistettä meni siitä, että koira pysähtyi ja laski vilä toisen etujalan alas..

Noutaminen 9, no saisi laukassa tuodakin se kapulan, muuten hyvä ja siisti..

Kauko-ohjaus 7, lisäkäskyt ekaan istumiseen ja perusasentoon..

Estehyppy 0..

Kokonaisvaikutus 9..

AVO2, luokkavoitto(koirakoita luokassa 2), pisteitä 152.

Aamulla klo 7 startattiin Heidin kanssa taas ja uusien sotasuunnitelmien voimin (miten MINÄ toimin) ja edellispäivän "tutustumiskäynnin" ansiosta Pipa toimi jo paremmin ja iloisemmin. Vaikka se edelleen otti toimitsijoita, liikkurista ja tuomarista painetta tietyissä liikkeissä.

5.5.2013 Allan Aula antoi meille seuraavanlaisen pisterivin:

Paikalla makuu 10..

Seuraaminen 10, otan suurena kohteliaisuutena, jos liikkuri sanoo kylmienväreiden menneen menoa katselessa..

Maahanmeno 10..

Luoksetulo 5, ei millään pysähtynyt kunnolla..

Seisominen 9, liikkui kun kävelin taakse..

Nouto 8,5, lähti hyvin ja otti kapulan reippaasti ja otti suunnaksi kanttiinin (ei sentään kehästä poistunut). Maltoin mieleni ja kunnon kaarroksen jälkeen Pipa tuli ja luovutti kapulan, vinossa, mutta ilman lisäkäskyjä. Allu totesi, että hyvin piti hermo, selvästi koirasi tunnet..

Kauko-ohjaus 9, ekaan istumiseen taas kaksi käskyä, kun likka kattelee yleisöä ja tuomaria vaan..

Estehyppy 8, lisäkäsky istumiseen, mutta saatinpa onnistumaan..

Kokonaisvaikutelma 10..

AVO1, sij. 3/8, pisteita 173.

Kiitos Heidille seurasta, avusta ja tsemppauksesta, kohta mennään taas! 

¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤

 Lauantaina 18.5.2013 Kemi, tuomari Allan Aula

Paikalla makaaminen 10..Ihan pienen pieni ennakointi perusasentoon siirtymisessä, mutta Allu ei välittäny siitä :)

Seuraaminen 10...Ei mitään lisättävää

Luoksetulo 10... Tosi kiva myös minusta, vauhti, käskyyn reagointi , kaikki oli kunnossa.

Seisominen 10...

Noutaminen 9...Nyt käytiin tarjoamassa kapulaa vaan Allulle ja sitten se toimitettiin mulle 

Kauko-ohjaus 7... Lisäkäsky ekaan istumiseen ja maahanmenoihin ties kuika monta lisää. Pääsi siis treenilistan kärkeen tämä.

Estehyppy 10...

Kokonaisvaikutus 10...

Huikeat 189 pistettä oikeuttivat AVO1 lisäksi luokkavoittoon ja kunniapalkintoon.

Sunnuntai 19.5.2013 Kemi, tuomarina eli Kelhälä

Paikalla makaaminen 9...Muurahaisia pöksyissä, mutta perusasennon ennakointi oli poissa.

Seuraaminen 10... Hehkutusta tuomarin suusta. Saa olon aika nöyräksi.

Maahanmeno 7... Meni maahan ja kyynärpäät nousi ylös heti.

Luoksetulo 6,5... Sinko tuli ihan reikäpäässä ja pysähty vihdoin parimetriä liian myöhään.

Seisominen 8,5... Liikkui, kun siirryin koiran taakse

Noutaminen 10...!!!

Kauko-ohjaus 6...vielä surkempi esitys, kuin eilen. Oli kuitenkin kuulolla paremmin. Viimenen maahanmeno oli onneksi kunnollinen ja ekalla käskyllä nousi istumaan. Tekninen suoritus vaan ei toimi puhtaasti.

Estehyppy 10...

Kokonaivaikutus 10...

AVO1, 165,5 pistettä ja 2. sija.

Sinko on siis ihan paras!!!! 

 ¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤

Kesäkuu 2013

Leiri on käyty ja sieltä on jatkoon ammennettu seuraavaa:

- Sinkon ilmaisu kiintorullalla on tässä vaiheessa hyvällä mallilla. Oli kiva nähdä John-belgiä, joka on himpun verran Sinkoa edellä ja suunta meillä on sama. Saman vauhdin, ketjun sujuvuuden ja innon kun saamme kentältä metsään on meillä homma hyvällä mallilla.

- Rullan tuominen ei ole tottisliike!!!!

- Hakukoiran vire ei voi olla liian korkea. Palkkauksen ajoittaminen, rauha , koira keskittyy-> palkka -> leikki jatkuu, ohjaaja passiivinen.

- Pistotyöskentelyyn mulla ei nyt kannata kauheasti puuttua, koska vaikka S ei nyt niin luotisuoraan sitä tee, niin tehokasta se etsintätyöskentely silti on. Juoksentelu taitaa enemmänkin olla oire silmillä hekemisesta. Haamut ym. näköärsykkeet ovat nyt pannassa.

- Syvyyttä pistoilla on riittävästi, kaunis "laatikko" ei ole tae tehokkaasta työskentelystä.  Koira kun hommansa osaa se hakeutuu tuulen alle ja paikantaa mm:hen. Jatkossa tuulta meidän tulee hyödyntää enemmän.

- Muista antaa koiralle työrauha.

- Omaan toimintaan maalimiehenä sain hyviä neuvoja ja viikonlopun aiheena olikin aktiivinen maalimies ja palkkauksessa määrän sijasta panostettiin laatuun. Tulokset olivat hyviä ja omassa ryhmässä tullaan kyllä kesän treeneissä panostamaan jatkossa palkkaukseen paljon enemmän.

Sinkohan ei leirille osallistunut, kun kuuntelupaikan sinne hankin ja lähdön hetkellä S repaisikin kyntensä jossakin höyrytessään, niin eipä harmittanut sitten ollenkaan.

Pötkötteli sitten autossa ja katseli maailmanmenoa ja nautti rauhallisista (hänen omasta tahdostaan) metsäkävelyistä.

Pipa oli kotona hoitamassa tärkeää lammaspaimenen virkaa.

Aksailut alkoi tänään ja Pipa pääsi tuuraamaan Sinkoa. Kivaa meillä oli. Kerrattiin valssit, pakkovalssit, persjätöt ja kontaktit. Itse kämmäilin, mutta Pipa on niin kiitollinen kaveri, ettei onneksi niistä epävarmaksi menny. Enemmänki hallinta rakoili välillä.....

Ilmoitin Pipan sitten tokon rotumestiksiin, joten silläkin saralla aktovoiduttiin tänään- jos nyt jaksettaisiin heinäkuun helteessä pusertaa meistä jotain irti.

JA käytiin aamulla Pipan kanssa rokotuksilla ja ell kysyi, onko tässä afgaaninvinttikoiraa....??!!  Herramunjee....

¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤

Vietettiin tuossa reipas perjantai- ilta, 3,5 tuntia metsässä. Pikku vesisade ei haittaa ja koirillakin oli homma kivasti muistissa.

Sinko pääsi availemaan tänään nenää ja samalla katsastettiin pistojen syvyys/suoruus ja alueella eteneminen. Likka oli niin intopiukeena, että höyryjä juostiin pois ensimmäisellä pistolla runsaanpuoleisesti, kuinkenkin mm löytyi.

Toisella pistolla mm ei löytynyt ekalla, vaikka oli ihan vierestä kuulema menny. Toisella lähetyksellä lähti aivan yhtä hyvin, hivenen keskittyneemmin ja löytökin saatiin aikaan.

Kolmannella etsi ja kaarteli, juokse miltein ympyrää mm:n ympärillä, sai vihdoin hajun ja löytö.

Neljäs ja viimeinen pisto oli onneksi todella onnistunut, suora, syvälle uppoava pisto, helpohko löytö, johon oli mukava lopettaa.

Alueella eteneminen saisi olla reilumpaa, ei kuitenkaan palaa takaisin lähetyskohtaan.

Hyvin irtoaa ihan sinne takarajalle, vähän siistimpää työskentelyä toivoisin. Vaan mistäpä voi tietää miten ne hajut siellä metsässä pyörii. Koira se tietää paremmin.

Motivaatio on hyvä ja käyttäytyminen mm:llä kunnossa. Edes uusi maalimies, uudessa maastossa ei aiheuttanut ongelmaa.

Sitten vuorossa esineruutu:

Pipalle 3 esinettä, josta 2 nostettiin. Ihan höpsö martta, hyöryjä päästeli juoksemalla ruudun kaksi kertaa täyttä häkää, ennen kuin tajusi, mikä oli homman nimi. Sitten esineitä etsittiin oikeen hyvällä innolla n. 30 metristä ja palautukset kunnossa. Pipa pääsee sunnuntaina hakumettään kyllä ihan varmana.

Sinko sai puuhun kytkettynä katsella, kun 3 esinettä vein metsään. Sinko nosti 1 esineen, jonka se sinkosi n. 30 metristä alta aikayksikön. Palautus syliin hyppäämällä. No eipä pudottanut keskenkaiken.Loput 2 haettiin yhdessä ja niillä leikittiin kun löydettiin. Oli meillä hauskaa!

Sinkon ilmaisuja on edelleen treenattu kentällä varmemmaksi ja kyllähän sitä metsään jossain vaiheessa aletaan

siirtämään. Olen nyt maltillisempi, kun Pipan kanssa.

¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤

Sinko

+Teknisesti kivaa tekemistä: seuraaminen, nouto ja luoksetulon pysäytys.

- Se paras terä oli hukassa: noudossa laukkaan olisin toivonut lisää poweria, samoin seuraamiseen. Lupoksetulossa rauhallisuus näkyi nopeana stoppina. Askellaji kuitenki laukka.

+Ruutu oli muistissa.

+Hypyn istuminen varmenee kertakerralta.

Pipa

+Ruutu kosketusalustalla toimii! Pysäytys, maahanmeno ja seuruuseen tulokin sujuu.

+ Luoksetulon pysäytys käsimerkillä. Miksiköhän tätä tosiaan en kaksi vuotta sitten huomannu...?

Sinko

+ Hyvin etsii/irtoaa, vaikkei heti löytyiskään molaria.

- Suttuista etsintää, etenee suoraan n.20 m ja sitten alkaa juoksemaan pistolla ympyrää. Pyörii siis siinä 40 m kohdalla, ennenkuin "uskoo" ja uppoaa takarajalle.

+ Kun mm antoi vaikeuksia tuottaneella haulla ääniapuja katkoen risuja, S ei alkanut hakemaan katseella vaan oli kuulema nostanu nenää ylemmäs ja yrittänyt saada paremmin hajua.

Ensi kerralla treenataan lisää suoruutta pistoihin ja sisäänmenoilla ohjataan etenemistä pistolla. -> Haamut tai pakenevat molarit syvällä.

Pipa

+ Hyvällä innolla, suorilla pistoilla ja täydellisillä ilmaisuilla 3 ukkoa n.30 metristä.

Ensi kerralla ukot laitetaan takarajoille. Tyhjäkin pitäis johonkin väliin sijoittaa.

¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤

Käytiin yritämässä sitä kolmatta ykköstä, mutta 2-tulokseen on tyytyminen.

Oulu 13.6, tuomarina Erkki Shemeikka

Paikalla makuu...10, viereinen koira lähti heti, kun kehästä oltiin poistumasta kiitolaukkaa emäntänsä perään ja S pysyi <3

Seuraaminen...10

Maahanmeno...0, en tajua miksen antanu lisäkäskyä. Tässä näky liian korkea vire, ei kuunnellut ja silleen. Ja siitähän se sitten kiinni jäi..

Luoksetulo...6, pysähty ihan liian myöhään, kun mie en antanu käskyä ajoissa ja vauhti melkosen kovaa..

Seisominen...10

Noutaminen...9, pikku törmäys.

Kaukot...7, Siis haukku mulle ennen liikken aloitusta ja jättökäskyllä ei menny maahaan kunnolla, vaan valu sitten kun olin siirtynyt pois.Vieläkin oli siis liikaa sitä jotain.

Muuten tykkäsin ja tuomarikin sanoi, että nopeat , hyvät vaihdot oli.

Estehyppy...9, pikkasen liian läheltä lähetin ja sitten koira jarrutteli liian kauas eteen istumaan.

Kokonaisvaikutelma...9, ilosta menoa ja tekemisen halua koiralla.

Eli 154 pistettä, AVO2 ja luokkavoitto. Tosi kiva koe oli, Sinkon kanssa on rentoa päästellä menemään, kun se vaan tekee.

¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤

Ollaan oltu haun suhteen tosi reippaita ja edistystä ja odotettavia takapakkejakin on tähän viikkon kuulunut.

Perjataia-iltana hurautetiin jälleen Ylivieskaan ja toteutettiin helpohkot etsintä ja ilmaisutreenit samassa maastossa, kuin tiistaina.

1. mm meni ihan S:n nähden metsään n. 20 m päähän puun taakse. Sinne lähetys ja .. kiireessä ja koohotuksessa ei rullaa sitten suuhun otettu. Maali siirtyi hieman ja meni kyllä jo syvemmällekin metsään. Toisella yrittämällä oli aivotkin mukana ja taisipa sekin vaikuttaa, että nyt ukkoa piti oikeasti etsiä, kun ei siis nähnyt minne tämä siirtyi. Todella hyvä, varma vauhdikas keskilinjalle tulo. Rulla suussa suoraan sivulle ja näytölle.

2. mm oli siirtynyt piilolle näytön aikana, ollen n.30 m syvyydessä. Sinko meni maalille ja taaskaan ei rulla ensiyrittämällä suuhun saakka satunut ja tuli siis tyhjin käsin keskilinjalle. Uusi yritys ja homma pelitti hienosti.

3. mm siirtyi edeleen näytön aikana piilolle, etäisyys sama n. 30m. Nyt meni homma hienosti. Lähetyksellä tosin karkasi heti kun käteni nostin, mutta mitäs noista... Rulla maalilla suuhun, keskilijalle, viereen, irrotus ja näytölle. Ja tämä sama kuvio toistui vielä 4. ja 5. kerran. Viimeinen maali karkasi vielä näytölle lähettäessä syvemmälle metsään.

La kotitreenit sitten antoivat potkun persuuksille, kun koira ennakoi rullan ottoa. Eli heti kun S näki Teron/lähetin sieppasi rullan suuhun. No kokeilimme ratkuisuksi sitten sitä, ettei S näe minne Tero menee ja olipa piilona vielä kangashäkkikin. Ja ennakointi oli tiessään. Tarkisti piilon huolella ja pienellä sanallisella vihjeellä otti rullan ja toi sen ja pääsi näytölle ja palkalle.

Vielä yksi piilon vaihto ja kertaus, eikä ennakointia. Taidamme unohtaa kenttätreenit, jos mm on näkyvillä.

Lisäksi vaihtelevuus treeneihin vaihtelemalla suorapalkaa ja ilmaisua, että S oppii tarkastamaan maalin huolellisesti.

Lammasosastolle Sinko on osoittanut Pipaa parempaa itsehillintää ja kuuliaisuutta. Pipa on nyt osoittanut sellaista röyhkeyttä, että niskapersotteella on pitäny palautetta antaa.

Lampaita siirtäessä S kuuntelee ja liikkuu maltilla. Pipa taas karaisee kiitolaukkaan ja peli on sitten menetetty. Tilanne on tällähetkellä sitten se, että P vain makaa sulkien yhden reitin ja S kulkee mukana pitäen lampiset liikkeesä ja estäen niiltä väärään suuntaan menemisen.

¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤

Heinäkuu 2013

1 mm 40m, hyvin piilossa. Pienet hetsaushaukut (mietin johetken onko tarpeen ja haitaksi vain) ja alueen alkuun siirtyminen vaapaamuotoisesti hihnassa. Lähetys ihan mukavaan vastatuuleen, hyvin irtosi ja ilman mitään ongelmaa oli tarkastanun maalin ja ottanut rullan suuhun täysin itsenäisesti. Minähän en siis piilolle nähnyt ja voinut vahvistaa apukäskyllä. Todella mukavasti eteni aueella rullaa tuoden, kun liikuin keskilinjalla (muistin tämänkin taas) luovuttaen rullan todella mallikaasti suoraan sivulleni tullen josta liinaan ja näytölle. Palkkaus maahanmenosta.

2 mm 30m, tosi hyvin piilossa tiheän pusikon takana. Ekalla lähetyksellä lähti kaartamaan edellisen koiran jälkien mukana 10m upottuaan. Toisella yrittämällä upposi jo paremmin, hetken etsittyään tuli rulla suussa ja näytölle. Tässä vähän jännitti, että oliko maali oikeasti löytynyt ja siellähän se oli. Oli jälleen käynyt hienosti tarkistamassa ja ottanut rullan suuhun itsenäisesti. Näytölle oikeen mallikkaasti ja palkka maahanmenosta.

3 mm 40mm valmiina, hyvin maastoutuneena. Tähän tuli tyhjä ja ihan hyväkin sellainen, koska maali olikin tehnyt luultua pidemmän etenemisen keskilinjan suuntaisesti. Semmonen kiva 20m eteni pistolla vielä keskilinjan suuntaisesti ja tuli itsenäisesti pois alueen tarkistettuaan. Pitää muistaa, etten ala huuteleen sitä pois pistolta, mikäli haluan että niihin tulisi lisää laajuutta. Maali löytyi pikkasen lähetyspaikkaa muutamalla ja suorapalkka. Tälle maalille jätin Sinkon.

4 mm kyykki n.5m päässä keskilinjasta valmiina pakenemaan, kun Sinkon edelliseltä maalilta kuitsuin ja yliheitolla lähetin pakenevan maalin perään ja suorapalkka.

Ai että olin tyytyväinen!!

Esiruudussa uusien ja vaikeampien esineiden nostaminen ei onnistunut, mutta takaesineenä ollut hanska nousi heti ekalla pistolla oikeenkin kivasti.

Lompakkoa ja verensokerimittaria etsittiin sitten lopuksi kahdestaa ja biletettiin sitten oikeen urakalla. Kylläpä kova muovi onkin ällöttävää Sinkon mielestä.

Pikku paussi ja heittelin vielä narupalloa ruutuun Sinkon nähden, käytin pikku lenkin poissa ja läheti hakemaan lelua. Toivottavasti tällä saatiin pieni masennustila unohtumaan.

¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤

Noo, mistäpä sitten alotettais...

Sinkon rotumestikset meni meni niinku meni ja päällimmäisenä harmitus siitä, että koira tuommosen kokemuksen sai.. Toivottavasti mitään loppuelämän ongelmaa tästä ei nyt sitten seuraa.

Järvenpää 6.7.2013, tuomarina Riikka Pulliainen

Paikalla makuu...7

Seuraaminen...8,5

Liikkestä maahanmeno...8,5

Luoksetulo...6

Liikkestä seisominen...8

Nouto...8

Kauko-ohjaus....0

Estehyppy...10

Kokonaisvaikutelma...8,5

AVO3 pisteillä 133,5

Et semmosta.

Pipa sai mukavan arvoselun ja ERI:n.

Paikka oli todella mukava, vaikkakin yöllä ei pahemmin nukuttu häirikkösiilen pyöriessä teltan ympärillä ja tuhisten?! todella kuuluvasti teltan seinän takana. Kirvoittaen tytöt siis huutopartioon monta, monta kertaa..

¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤

Sinko

1 mm pressuun kietoutuneena, kohtuu lähellä n 20 metrissä. Löysi, muttei ilmassut. Tämä oli odotettavissa, ensimmäistä kertaa mm oli pressuun kietoutuneena ja kasvotkaan ei oikeen näkyneet. Uusi lähetys ja avustettuna (kehoitus tuoda rulla) ilmaisu onnistui.

 2 mm sama toistui.

 3 mm tuli jo puoleen väliin maalilta pois, kun en enään apuja antanut. Pysähtyi ja lamppu syttyi: palasi maalille, otti rullan itsenäisesti ja ilmaisi löytönsä.

 4 mm homma sujui jo niin, että ilmaisu tapahtui ilman apuja/koiran pähkäilyä ja jätettiin homma hautumaan huomiseen.

Kyseessä siis Sinkolle ihan ensimmäistä kertaa ukot, jotka olivat pressujen mutkassa ja kasvot vaan pikkusen pilkottivat. Haastava siis, mutta treenin edetessä oli havaittavissa oppimista ja alun hämmennyksestä selvittyään hoiti homman lopussa oikeen hienosti. Hyvä S

Pipa

1 mm kokonaan pressun alla 20m päässä, jotta näen sen käytöksen maalilla. Pikkasen piti huudella, kun jäi rulla suussa sinne hengaileen.. Muuten ok.

 2 mm 40m, pressuun kietoutuneena, kasvot näkyvillä. Sijoittuneena kuitenkin niin, että näin sinne itse hyvin. Sika siellä hyppi ja riekku!! Muutama perkele ja koira pois maalilta ja uusi yritys. Nyt käytös hyvä, rulla vaan maalilla suuhun ja keskilinjalle ja näyttö, jolla otin koiran hallintaan ennen palkkaa. Eteneminen alueella huomattavasti parempaa, kuin aikoihin.

 3 mm pressun alla, 30mm ja oikeen hyvää köytöstä ja ilmaisua alko jo tulemaan.

 4 mm:lle (joka pressussa edelleen) lähetys keskilinjalta kohdasta josta maalille matkaa vielä n.40mm eli katsottiin, kuinka laaja se etsintä oikeen on. Eihän se sieltä pois tullut. Tai oli jo n.5m ennen maalia kaartamassa takasin keskilinjalle, mutta perukin suunnitelmansa ja nosti maalin. Ilmaisu tosi hieno ja näytölle menossahan meillä ei ongelmaa ole.

Eli Pipakin oli liian pitkän tauon jälkeen oikeen tomerana, mm käytöksessä on toivomisen varaa. Etenkin kun sikailun kohteena oli täysin tuntematon henkilö!? Missä on se hillitty ja omanarvontunteva briadineito, joka ei moiseen hölmöilyyn nuorempana syyllistynyt...?

Tottista on treenattu vieraissa ympäristöissä, viimeksi eilen Kannuksen urheilukentällä, junnujen pelatessa turnaustaan samaan aikaan. Sinkolle moinen teki todella hyvää, joskaan mistään suuremmasta vierheestä sitä ei nyt päästy oikomaan. Oli oikeen keskittynyt ja hyvässä vireessä. Kaukokäskyissä tuli se ainokainen hairahtuminen, kun katse lukkiutui palloihin...

 Pipahan ei moisista häiriöistä välittänyt ja sille oli pikku treenitauko tehnyt vaan hyvää. Maahanmeno oli varmaan nopein, mitä se ikinä tehny ja luoksetulo oli ihan super! Ei ravinravia!! Seuraamisissa se vähän meinasi edistää paikoitellen, mutta se mielentila oli se mitä sille haluan.

 Ja naamastossa ehdinkin jo hehkuttaa meidän työvoittoa: Pipa on suorittanut ensimmäisen estenoudon metrin esteellä ja se jopa näytti nauttivan siitä!!

Myös Sinko on ylittänyt metrin, muutenkin kuin vapaahypyllä, patukkaa noutaen.

Eli meillä menee ihan kivasti.

¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤4

 Elokuu 2013

Tulostakin saattaa syntyä. Hyvin rennoin mielin lähdettiin Suomen Briard ry:n järjestämään tokokokeeseen, lähinnä kannatuksen vuoksi ja tuttuja näkemään. Viimeviikkoina, kun tuo treenaaminen on ollut taka-alalla muiden juttujen takia. Niistä lisää myöhemmin.

Tänään kuitenkin Oulun helteisen taivaan alla saavutimme Pipan kanssa vuosi sitten asetetun tavoitteen: Kyllä tälle TK2:nen saadaa, se on varma!

Oulu 4.8.2013 tuomarina Allan Aula

Paikalla makuu...9 Ennakoi perusasennon.

Seuraaminen...10 Oli minusta löysä kuumuudesta ja huonosta virittelystä johtuen, koska oli niin kuuma, etten jaksanu. 

Maahanmeno...10

Luoksetulo...8 Juuri sisäänajettu käsimerkki toimi hippasen paremmin, kuin suullinen.

Seisominen...10

Nouto...8 Mikä siinä on että se kapula pitää sille Allulle viedä..?

Kauko-ohjaus...8. Kaksoiskäskyjä maahanmenoihin, joihin huomasin kotimatkalla antaneeni väärää käskyä..huoh.

Estehyppy...9 Lisäkäsky istumiseen.

Kokonaisvaikutus...10

AVO1, 179 pist, TK2, luokkavoitto ja KP. Ei siis yhtään pöllömmin.

¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤

Ilmoitin Sinkon alkuviikosta tokokokeeseen, kun semmoinen ihan kotikulmilla, Sievissä järkättiin. Olemattoman treenaamisen ja etenkin huonojen kaukojen takia, ei asetettu reissulle muita tavoitteita, kuin onnistunut ( hiljainen) paikkamakuu ja ihan ahdistusta tehty suoritus.

Tuomarina kohtuullisen tiukka Erkki Shemeikka, mutta tykkään hänen tyylistä. On rento ja perustelee pisteet hyvin. Jälleen siis AVO3 pisteitä kasaan 137. Luokan tasosta jotain kertonee se, että 6 koirakosta 1-tuloksen sain vain yksi pari.

En jaksa kaikkia pisteitä tähän laittaa, mutta pääpalikat on kunnossa: seuraaminen 10, nouto 9, hyppy 9,  liikkestä seisominen 10, paikallamakuu 8 (kaksoiskäsky maahanmenoon, liike muuten kunnossa), kokonaisvaikutus 9.

Liikeestä maahanmeno oli järkyttävän hiidaas, luoksetulon pysäytys oli käytännössä läpijuoksu ja kaukoihin tarvittiin lisäkäskyjä niin, että pisteitä pyöteä 0.

Näitä siis treenataan, koska nyt ei todellakaan laiteta pillejä pussiin!!! Palataan siis asiaan ihan tämän vuoden puolella. 

Semmonen hyvin nukuttu yö ennen koetta olis kova juttu, näin jatkoa ajatellen.

Hakutreenit pyörii ja irtorullakuurin piti jatkua. Sinko oli asiasta eri mieltä ja toi mulle kiintorullaa joka kerta ja hienosti toikin! Olin muka kiristäny rullan niin, ettei saa sitä suuhun...Ongelma alkuunpanija olin siis jälleen minä, kun rullan säädöt oli päin peetä ja se ei sen takia koiran suussa pysynyt.

Kaiken naurun ja kohelluksen jälkeen koira kykeni kokoamaan itsensä, (mitä minä siis en tehnyt) ja hoiti homman kotiin.

¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤

Syyskuu 2013

MH-luonnekuvaus Pello8.9.2013

http://jalostus.kennelliitto.fi/frmTulos.aspx?Id_Tulos=1945119


¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤

Tänään treeneissä teemana risteily ja hyvin sujui.

Tallattu 100 m rata ja siihen saatiin 5 valmista ukkoa sijoittettua niin, että :

1 mm oli vasemassa etukulmassa. Pikkusen lähti tallauksien mukana pyörimään (taas), mutta korjasi upposi 50m hyvin. Maali löyty ihan piston päästä, jotta kulma tuli tarkastettua kunnolla.

2mm oli oikean etukulman tuntumassa. Lähetys ihan kulmaan ja hyvin irtosi, kohtuu suoraankin, tarkastaen kulmankin huolellisesti. Saatiin aikaan pientä kulmaa ja etenemistä takarajalla ja löytö. Tuolta sitten tultiin mm:hen pikku ohjauksella= kuljetusta löytöpaikasta eteenpäin, hyvin keskilinjalle, jolla olin edennyt.

3 ja 4 mm menivät samalla tyylillä. Lähetin Sinkon reilusti ennen maalin sijaintia ja oikeen hyvässä hallinnassa Sinko meni minne sen ohjasin, eteni mukavannäköisesti, nenä auki tarkastettavaa aluetta ja löysi maalit.

5 mm anto loppuun pietä ääniapua, kun se ohitettiin etenemällä liikaa , enkä halunnu Sinkon työskentelevän taaksepäin tai pahimmassa tapauksessa treenin viimenen ukko olis ollu sitten hukassa jos huonosti pistolle lähettäisin. (Kuudeskin maali olis voiti ihan hyvin ottaa, mutta laiskuus iski )

Tuohon alun sohellukseen, joka näyttää olevan jo tapa, täytyy oikeasti keksiä jotain. Ehkä jotain näkövinkkiä tms.mustuttelua alkuun, koska muuten järkiään uppoaa ja menee tallausten yli.

Meillä tuli porukkaan uusi jäsen, joka ihastui Sinkon hiljaiseen ja eleettömään/keskittyneeseen työskentelyyn /liikkumiseen metsässä. Haukkuvan koiran omistajana ei malta odottaa, että näkee ilmaisun kera koko homman. Joo, en minäkään.. 

Metrinen on valloitettu nyt noutaen patukkaa! Mulla ei taho hermorakenne kestää ja pelottaa, mutta ilman haavereita ollaan selvitty. Sinko liitää nautiskellen esteen yli ja mamma on niin ylpee! 


¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤


Tällä viikolla on oltu aktiivisia myös haun suhteen, kolmet treenit!!

Keskiviikkona jatketiin vielä edelliset treenin kanssa samoilla linjoilla, eli suorapalkoilla.
Paikkana Ylivieskan rata.

Kolmen reippaan maalimiehen voimin Sinkolle toteutettiin pikatreeni, teemalla motivaatio, suorat pistot, ja yliheitto.
Elikkäs, norjalainen sekametsä, kaikki kolme maalia käytiin näyttämässä ja ne piiloutuivat hyvin 50 m syvyyteen. Ohjeena maaleille oikeen sydämmellinen kehuminen ja sitten vasta ruokaa.

Kaikki pistot oli hyviä ja syviä. (Ihanasti rimmaa, huomaa, että on pe- ilta ) Sinkolla oli niin kauhea vauhti, että en ehtiny oikeen keskilinjalla liikkua saati huudella sijainti-ilmoja koiralle, kun se jo pölähti takasin. Kolmosella sillä piti oikeasti hakea, koska tuuli todella mystisesti ja kaikilla koirilla tämä piilo on haastava, kuoppa isojen kivien keskellä.
Lopuksi neljännelle pistolle pakeneva ukko, jonka perään lähetettiin yliheitolla. Niitäkin vois tehdä enemmän..
Tarkotus oli, että treeni loppuu "kesken" ja se onnistu. Sinko olis selkeästi halunnu vielä jatkaa.


Tälle illalle olin suunnitellut pidemmän treenin, 5-6- maalilla, ilmaisuineen, näyttöineen päivineen.
Tässä suunnitelmassa pysyttiin ja mentiin siis siitä missä aita ei ole matalin.

Meillähän on tässä useamman treenin mittainen suorapalkkaputki takana ja nyt sitten katsottiin ollaanko ilmasun kanssa hukassa.. Mukaan otin myös hallintaa piilolta tullessa, joka olikin tarpeen ja motivaatio ei tästä kärsinyt mitenkään. Paremmin ehkä jopa keskitty, kun ei saanu liinan päässä vaan hulmuta.
Lisäksi palkkausta muutettiin niin, että rasia lentää Sinkon tullessa näytölle ja toki ollessa asiallisesti. Tämä tuntuu toimivan ja näin koira saatiin pysymään piilolla pikkasen kauemmin. + että Sinko selkeästi tykkäs tästä jutusta, "leikitään ruualla".

Paikkana Mikonsaarentien uusi rata.
1. mm meni valmiikisi oikeaan etukulmaan, ei ihan 50m, mutta ainakin 40m. Pikku kiekurat teki, mutta ei mitään niin häiritsevää mitä aiemmin. Ilmaisu ja näytölle meno kunnossa.
2. mm valmiina myös, 50m sankemman metsän puolella. Lähti vielä paremmin, kun ekalla ja ilmaisi moitteetta ja näytölle vauhdilla.
3. mm valmiina 50m, aukean takana, tiheässä pusikossa. Tosi hienosti etsi laajalta aukelta alueelta ja eteni mukavasti ja löysi maalin. Ilmaisu ja näyttö kunnossa.
4.mm oli kallion takana n.40m ja lähetin Sinkon tällekkin pistolle niin, että löytöä ei tulisi suoraan edestä. Hyvä eteneminen suoraan ja hajun saatuaan alkoi kaartaa maalin suuntaan. Ilmaisu ja näyttö ok.
5.mm oli lälläää ukko, joka alkoi jo meidän edelliseltä piilota tullessa huudella kytkettynä olevalle Sinkolle ja katosi metsän uumeniin. Sinko oli ihan ja tähän oli tosi kiva lopettaa.

Sunnuntaina vielä mentiin Mikonsaarentielle ja rakennettiin sinne parit umpparit kaatuneista puista ja risuista. Oikeaan etukulmaan ja vasempaan takakulmaan, siis 100 metriin. Pitihän niitä sitten kokeillakkin... Sinkon umpipiilokokemukset on kertyneet omasta pihasta ja pellolta. Piiloina toimineet pressut ja vanha kevythäkki. Odotukset ei siis olleet korkealla ensiyrityksille.

Yllättäen kuitenkin vaan ekalla piilolla oli jotain häikkää. Keskilinjalta S sai katsoa, kun Ville piiloon kömpi. Oli Villen mukaan ainakin tuuminut rullan ottoa, mutta tyhjin suin keskilinjalle kuitenkin saapui. Uusi yritys ja Sinkolle oli selvää miten toimitaan. Huh!

Toiselle piilolle sai katsella Villen menoa, mutta itse piilolle ei keskilinjalta ole näköyhteyttä. Homma meni siis täysin koiraan luottaen ja keskilinjalla rauhallisesti edeten ja odottaen, mitä tapahtuisi. Kohta kalliolla kiipeili Sinko ja tarkempi katselu kertoi, että ilmaisua pikkulikka oli toimittamassa! Rulla tuotiin jälleen varmasti ja vaudilla. Näytöllehän karautetaan aina niin, että kuntta lentää ja tanner tömisee.(emäntä vois alkaa opettelemaan liinan päässä mukana pysymiseen)

Villen raportin mukaan S oli kiertänyt piilon ympäri kerran ja noussut piilolla olevaa kiveä vasten tehden tarkemman tarkastuksen. Ei siis yritystäkään mennä piiloon sisälle. Ottanut rullan ja poistunut paikalta. Minähän en siis mitään voinu huudella, ennen kun koiran oli taas näkyvissä. Ai, että on se hieno likka!!


Ollaan me tokoakin treenattu ja siinä nyt paneudutaan paremman koerutiinin luomiseen ja koetilanteessa koiran "palkkaamiseen".

¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤

Esineruutu ei nyt ole näköjään meidän juttu ollut ikinä ja se kyllä on huomattu niissä treeniräpellyksissä, mitä on yritetty tehdä...

Eli liikaa liian äkkiä. Siitähän ei koskaan hyvää seuraa. Etenkään varmaa suoritusta.

Ongelma siis Sinkon hyvinkin tiukassa oleva jäljestys ruudussa. Mennään tallauksia pitkin, ei esinettä, ellei satu jäljelle. Ja eihän se satu.

Hohhoijaa, voisin vaikka sanoa ittelleni, että oot tyhmä.

- Aletaan tekemään pohjia uusiksi helpoilla treeneillä: viedään esine koiran kanssa tai koiran nähden ruutuun. (kiitos Minna )

Nyt mulle on täysin selvää, miksi se jäljestää. Jotakin on tehtävä ja kun on epäselvää mitä keksitään sitten ite. Pojot Sinkolle tästä. Ja siitä, että kestää tämän räpellyksen ja on aina yhtä innokas jatkamaan.

Jatkamme ja raportoimme, (jos mitään ei kuulu oon heittäny kirveen kaivoon ).

1 1/2 tunnin mettässä rämpimisen jälkeen käytiin vielä tottistelemassa. Tasotesti vieraalla kentällä, tottiskaavio läpi palkatta. (Joo, mulla kaihertaa, kun ei mentykään vkl:na BH-kokeeseen..piti käydä kertomassa itelleni, että olis se osannu). Ihan täydellinen Sinko.

¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤

Marraskuu 2013

Ykassa, pikkuradalla.

1. pisto vasempaan etukulmaan oli tyhjä. Ensin lähti oikeen hienosti ja sitten lähti ?tallausten imuun? n.30 m kohdalla. Huusin koiran pois. Uusi lähetys ja johan uppos, mutta vaikka syvyyttä nyt oli sen 50m niin pisto oli semmonen surkia piikki.. Jotain hyvää kuitenkin: tällä pistolla etukulmassa oli kivi jonka takana oli jo kahteen kertaan molari ollu kuopassa piilossa. Sinko kyllä pyöri siellä ja  voimakas haju, ketään kuitekaan löytymättä sai sen varmaan vähän hämilleen, kun tuli niin kiirellä sitten pois. Rulla ei kuitenkaan suuhun lipsahtanut.

2. oikeaan etukulmaan. Sieltä kuusen alta pressun mutkassa pötköttelevä mm löyty hienosti ja suorapalkka.
Ihan kivasti sieltä sitten minun runsaiden äänimerkkien johdosto tultiin keskilinjalle niin, että pikku stopilla ja oikasulla saatiin kaukaisesti yliheittoa muistuttava keskilinjan ylitys lähetyksineen aikaan.

3. pisto n. 75 m kohdalta ja pienen kaarteen jälkeen löyty pusikosta vasemmasta takakulmasta, pressun alla lymyävä mm ja suorapalkka.

4. pistolle S sai katsella mm katoavan metsään. Hetkeksi vein koiran pois ja lähetys oikeaan takulmaan. Sen verran avoin oli maasto kulmassa, että näin kuinka S pyöri ja hyöri piilona toimineen kannon takana etsien hajun kohdetta. Ja sain sen kiinni yrityksestä palata sinne mistä sen lähetin. Oikeen kunnon skannaus. Huusin ja huidoin kuin heikkopää ja tajusihan se, mistä huudellaan. Hitto soikoon!

Jotenki tuo risteily ei sankemmassa maastossa toimi. Onneksi on aikaa vielä treenata. Pitää tehdä kunnon suunitelmat.

¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤

-Harjoitusradan tulisi olla 100 askelta eli 70 m syvä suuntaansa keskilinjalta. Kokeessa hakuradan syvyys on vain 50 metriä, mutta ylipitkällä syvyydellä harjoitellessa koira oppii varmasti menemään tarpeeksi syvälle, väsyneenäkin.

-Harjoitusrata tallataan 400 metrin matkalta, mutta suunnistusmerkit merkataan sivuilta vain niihin pituuksiin asti, kuin piiloja on. Eli tallaus jatkuu piilojen jälkeen, vaikka merkit loppuvat.  

-Tuuli pitää ottaa huomioon myös maalimiehen reittiä suunnitellessa. Piiloon mennään aina tuulen alapuolelta ja takakautta kiertäen, ei suoraan keskilinjalta piilolle.

-Risteily tehdään n. 20 metrin välein koko radan mitan. Toisin sanoen ALO-luokan radassa tehdään 7 pistoa, AVO-radalla 12 pistoa ja VOI-radalla 17 pistoa. Yliheitot!

-Ohjaajan tulee huolehtia, että koira käy varmasti lävitse koko hakualueen, eli lähetyksissä on oltava huolellinen.

-Aluksi tyhjäpisto on muodoltaa tylppä V. Vasta myöhemmin koira oppii myös etenemään radan suuntaisesti enemmän. Tyhjänpiston opettaminen vaatii sen, että koiralla on valmiit löydöt jo hallussa, vähintään 80%:sti. Tyhjienpistojen harjoittelu kannattaa tehdä limittäin löytöjen kanssa, jotta koiran motivaatio säilyy.

-Tyhjäpisto opetetaan mieluiten avustajan kanssa. Ohjaaja lähettää koiran etsimään. Kun koira on liikkeellä, ohjaaja lähtee kulkemaan keskilinjaa eteenpäin. Samalla avustaja selostaa ohjaajalle koiran etenemisestä. Jos koira kääntyy rataa taaksepäin tai tekee jonkun muun virheliikkeen, avustaja kertoo ohjaajalle, jolloin ohjaaja kutsuu pienten kehujen kera koiran luokseen. Ohjaaja ja koira palaavat takaisin lähetyspaikalle, ja ohjaaja lähettää koiran uudelleen matkaan. Tämän voi toistaa muutaman kerran, mutta ei kannata jäädä jankkaamaan, vaan siirtyy rataa eteenpäin. Joskus maastossakin saattaa olla sellainen kohta, että koira ei vain kykene etenemään halutulla tavalla. Kun koira kuitenkin tekee halutulla tavalla, eli etenee sinne lähes 70 metriin asti ja kääntyy rataa eteenpäin, avustaja ilmoittaa ohjaajalle, jolloin ohjaaja kutsuu koiraa isojen kehujen kera

Ja jos Joulupukki lukee, niin Reija Niemisen Haamuja tuulessa olisi kivaa luettavaa pimeisiin talvi-iltoihin. 

¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤

Keskiviikkoillan epätoivon tunne Sinkon kanssa.. vaanimista ja kyttäilyä luoksetulossa+ liikkurin aloitettua kaukoissa käskyttämisen täydellinen kuuroutuminen. Luoksarissa sitten tapahtu kaikkea oheistoimintaa tuon kyttäilyn takia: ei vauhtia, ennakoitiin pysäytystä ja jäätiin itsumaan lähes puolen metrin päähän.. Pääsinpäs siis puuttumaan moiseen persheilyyn verekseltään joten ihan hyvät treenit siinä mielessä.

Tänään mentiin sitten maneesille, jossa Manttu meille liikkuroi ensin kaukot. Tultiin kehään taas "niinkuin kokeessa" mutta palkkasin sitten hyvästä menosta pikku seuruun jälkeen.

Ensin liikkurin alettua käskyttämään palkkasin hyvästä kontaktista. (Tämä kun on se kriittisin kohta.)

Toisella kerralla oli skarppina ja meni maahan nopeasti ja Sinko oli muutenki tarkkaavainen. Tästä palkka.

Kolmannella kerralla otettiin sitten koko liike liikkuroituna ja olihan hieno!! Voi kun tämä nyt oikeasti saatais ujutettua sinne koko pakettiin.

Vauhtiluoksetuloja läpijuoksuna ja yksi ihan eteenistuen. Eipä kyttäillyt tms.

Samat tehtiin noudolle ja hyvä (etten sanoisi kova) vauhti, suora tiivis luovtus ja tosi rauhallinen kapulan pito ja luovutus.

Lopuksi paikkamakuu pikku-Ada flätin kanssa, minä poistuin pihalle. Tarkkaavainen, mutta rento oli pötköttely ollut.

Ja sitten Pipa 

Koira joka on ensikertaa elämässään ollut kolmen kuukautta treenaamatta oikeastaan yhtään mitään. Olihan meillä hauskaa!!

Seuraaminen oli hyvää, perusasennot pikkasen vinoja välillä. Liika vauhti toi virheitä.

Jäävät: maahan, seiso, istu ihan loistavat.

Voi luoksari: niin se vaan käsimerkillä pysähty ja maahankin osattiin mennä. Vauhti laukalla koko liikkeen ja tuli eteen istumaan tosi tiivisti.

Kaukoissa pikkasen liikaa höyryä ja liikettä eteenpäin oli maahan-seiso vaihdoilla liikaa. Vaan teki kaikki ekalla käskyllä, joten en valita.

¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤

Olin siis männä vkl:na Juha Korrin seminaarissa, jossa aiheena Varma kisakoira. Ihan siis täydellinen mulle! Kaksi päivää siellä istuin ja kuuntelin ja katsoin esimerkkikoirakkoja ja imin ihan hurjasti ajatuksia ja ideoita omiin treeneihin ja sain myös loistavia oivalluksia siitä missä ollaan menty metsikköön.. Ja hyvä niinkin!

Listalle pääsivät seuraavat asiat:

- laumavietin vahvistaminen ja sillä ENEMMÄN palkkaaminen

- poikittamisen korjaus-sarja

- vireennostatustreeni

- kokeenomaisten treenien lisääminen (liikkuri, tuomari, ennen kehää lääppiset jne..)

- noudon ja luoksetulon vauhdin säilyttäminen ylipitkillä matkoilla

- kapulan pitotreeni saalista hyödyntäen

- palkkauksen mustavalkoisuus, ei siis vaihdella sekasin ruokaa ja lelua samoissa liikkeissä

- saalisjäkitys pois jäävistä ruokapalkalla

- paikkamakuussa palkka rinnan alla

- ennätysten teko

Tänään sitten aloitettiin!

Aiemmin viikolla sisäänajoin jo tuon paikkamakuun palkan. Luulisin pitkällätähtäimellä parantavan yleisilmettä tähän. 

Jäävissähän päänvaivaa on aiheuttanut vino maahanmeno, mutta tänään liike oli siisti ja ihan näpsäkän oloinen vauhdinkin puolesta. Perusasento saatiin joka kerta, (4) hienosti. (Miten niin hinkutetaan..) No siinä se Sinkon eka enkka!

Luoksetulon kanssa meni eilen tukkakatastrofin vuoksi usko ja toivo, mutta tänään korjasimme vahingon. Vauhtia olis saanu olla enemmän, mutta ehkä kuitenkin tuommonen siisti koottu laukka on parenpi, kuin satalasissa ja ei pysähdystä käytännössä ollenkaan.

tauko

Noutoon otin tuota semmassa nähtyä pitotreeniä, tavoitteena tiukka ote kapulasta. Saattaa olla, että hyppynoudossa on pudotusvaara aika suuri.. Kukaan ei väittänytkään, että heti alkaa sujumaan.. Kaks hyvää saatiin, joten en luovuta!

Lisäksi palautusta lisähäiriöllä. Mukana tuomari ja liikkuri ja ai että oli niin lähellä palauttaa kapulaa taas väärään osoitteeseen! Korjasi kuitenkin ilman lisäkäskyä, mutta vinoonhan se sitten luovutti.

Vauhti on hyvä, eikä kapulaa mäklätä. Luoutiksesta puuttu kuitenkin semmonen tiukka keskittynyt ilme vielä. (Joskus se välähtää).

tauko

Kaukot ylipitkällä matkalla.  Aijai!! Vaikka alkoi jo väsy painaa, niin sieltä vaan noustiin ja tehtiin hienosti. Taas ennätys.

Lopuksi haukuttiin ja seurattiin ja haukuttiin lisää. Saatiin aikaan poikitus jota sitten erinäisin vasempaan suuntautuvin käännöksin ja pyörähdyksin yritettiin hillitä ja kiinnotettiin huomiota palkkaussuuntaan. Onnistuttiin ihan hyvin.

Millon tästä on tullu näin hankalaa??

Pipan kanssa huomattiin, että seuraamisessa edistetään ihan törkeästi. Muuten sen kanssa kaukot, luoksetulo pysäytyksineen ja jäävät oli hyviä. Pitää alkaa oikeasti suunnittelemaan senkin treenit, koska eihän sitä koskaan tiedä... 

¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤

Joulukuu 2013

 Tänään käytiin lumisissa tunnelmissa hakuilemassa. Näin jälkiviisana on hyvä todeta, mitä olisi kannattanut tehdä toisin tai, että se viime treeni olisi todellakin kannattanut jättää syksyn viimeiseksi. No, tämähän tietää vain sitä, että treenit eivät vielä tältä erää voi jäädä tauolle.

Tarkoitus oli tehdä mukava, vauhdikas risteilytreeni, koska se on nyt selkeästi se heikoin lenkki. Avoimesta maastosta innostuneina maalimiehet pinkaisivat toiveestani myös tosi syvälle metsään 60-70 metriin.

           2.                                          4.                                               6.                                  8.

---

1.                                         3.                                           5.                                      7.

1. ja 2. pisto menivät hyvin . Sinko irtosi hyvin syvälle, sitä eteenpäin liikkumista ei vain oikeen tapahtunut vaikka kuinka juoksin, huutelin ja pompin. Sinnikkästi vaan lähes samoja jälkiä takasin. Taisi lumen määrä olla jo semmoinen, että Sinko otti helpoimman keinon käyttöön..

3. lähetin itse koiran ihan tosi huonosti ja siihen tuli tyhjä sitte. Toisella yrittämällä ukko löytyi. Vähän jo palatessa kaarteli aluettakin eteenpäin.

4. huonojen lähetysten sarja jatkui ja toisella pistolla ukko löytyi.

5. ei sitten niin millään löydetty. Sinkolla tuli kipuraja vastaan ja oli kaksi kertaa mennyt ihan näköetäisyydeltä mm:stä ohi. Mutta kun koira päättää että tämän syvemmällä ei enää voi kukaan olla.. Mutta vaikka tämä jäi nostamatta, Sinko irtoamisessa ja pistoissa ei ollut mitää moittimista. Olisi tarvinnut vaan jonkin avun siihen, että olisi mennyt tarpeeksi syvälle. Todellisuudessa maali nimittäin oli keskilinjan kaarteesta johtuen jo lähes 80 metrissä. Pieni huoli hiipi myös motivaation puuttesta mieleen...

6. oli onneksi helposti löydettävissä ja Sinko sai itseluottamusta jatkaa hommia.

7. maali oli edelleen tosi syvällä ja vaikka Sinko kerta toisen jälkeen irtosi sinne 70 metriin, ei löytöä tullut. Huutelin metsään ja Sinkokin usko siellä olevasta tyypistä kasvoi uudelleen. Lähdettiin kuitenkin 4 tyhjän jälkeen yhdessä partioimaan ja sieltähän se löyty. Sinkon jäljet meni jälleen n. 4 metrin päästä, mutta ei sitten enää ollut saanut hajua(tai ollut halua) kiven takana piileskelevästä henkilöstä.

8. Sinko sain sitten selkeät ääni ja näköavut, mutta väsy alkoi jo painaa kaverin jaloissa ja se tuli pois selvästi kesken kaiken. Yhdessä sitten partoitiin taas ja kyllä se vielä jaksoi hakea.

Tympäsee ihan suunnattomasti, koska lopussa näkyi kyllä itseluottamuksen romahdus,( ja väsyminen) kun tuli niin helposti takasin keskilinjalle.  Hirmu hyvällä sykkeellä se kuitenkin raskaassa lumikelissä töitä teki ja lähti joka kerta uuteen etsintään. Ei mitään empimisiä.

Vielä pitää otta treeni, jossa Sinko saa kunkkutunteen hommaan takasin. Sitten kyllä jäädään tauolle!

Tottispuolella ollaan Villen kanssa otettu "seuraamiseen suoruutta"- tehokuuri.

Perusasento on jokakerta luotisuora, mutta kun liikkeelle lähdetään perä lähtee irtaantumaan. 

Ensin kokeiltiin ihan käännöksiä vasempaan, mutta ei tuottanut toivottua tulosta.

Toinen yritys ja käännökset vasempaan olivat sitten ihan 360 astetta. Kaksi kiepautusta vaati, että oikeni ja sitten tarkkana sen palkan kanssa.. 

Kolmennella tehtiin kiepautus heti liikkeelle lähtiessä ja näin se perä pysy heti ensi askelilla suorassa.

Neljännessä treenissä kuljettiin neliötä ja kulmissa tehtiin tuo 360 asteen kiepautus vasemman kautta. Tosi hyvässä viiressä teki ja suorassa!

¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤

Johan me nyt torstain tokovuorolle pyörittiin kinkkuja sulattelemaan. 

Mitään varsin järkevää ei saatu aikaan, mutta kivaa oli.

Sinko

Alkuun otettiin kokeenomainen paikallamakuu Moonan, Renon ja Aidan kanssa.

Video todisti, että rauhallinen Ja tarkkaavainen (tiukka tuijotus koko 3 min ajan ovelle päin).

Seuraamista ja siihen poikittamisen korjaus-sarjaa edelleen. Tero oli videoimassa ja hyvältä se näytti! Etenki yhtä täyskäännöstä katsoessa sydän meinas pysähtyä.

Liikkestä maahanmenoa. Palkka heti. Näytti ihan kohtuu suoraltakin.

Hyppynoutoa 90 cm esteellä. Muisti se! Kapulakin pysy suussa, taitaa purra siihen kuitenkin oikealla hetkellä,  eka luovutus tuli loikalla syliin, kun menin innostumaan liikaa. Toiselle ryhdistäydyttiin ja nätti luovutus.

Ruutu hömpötyksiä, eli lähetyksi edestä ja sivuilta. Vähän paikka oli etuosassa, mutta menee ruutuun kerrasta.

Luoksetulonpysäytys takapalkalla. Hyvä, keskittynyt laukka ja suora, napakka stoppi josta vapautus palkalle.

Kaukot oli ihan kivat. Jättökäskyn jälkeen hivuttautu melkeen istumaan ennen kun käännyin koiraa päin.. Jotenka pitääpä muistaa palkata välillä pelkästä maahanmenosta.

Loppuun vielä avoimen hyppyä, josta on kyllä semmosta videotallennetta, jota ette tule koskaan näkemään.  Koira kyllä hyppää, mutta istumista ei oikeen tapahu..seisoo menee maahan jne. Noh, ehkä se meni sekasin siitä hyppynoudosta?

Pipa

Hömppäili ruutua, joka toki alkaa sujua paremmin. Vauhtikin kasvaa pikkuhiljaa.

Sekoiltiin tunnarin kanssa, (minun takia). Koira kyllä osaa. Kapulat 6 kpl rivissä, oma keskellä. Tarkka nenä, kerrasta nousi oma ja parempi luovuskin. Tämä on jo tosi häiriövarma liike. Mitään ongelmaa ei aiheutunut ympärillä treenaavista koirakoista.

Häiriövarmuus puuttuu sitten kaukoista...No ehkä se Moona tekemässä hyppynoutoa metrin päässä oli liikaa. Kaikki vaihdot saatiin kuitenkin tehtyä.

Luoksetulossa eka stoppi valu liikaa, maahanmeno hyvä ja vauhtia koko liikken ajan hyvin. Palataan ekaan stoppiin, se on se Pipan heikkous. 

Niin ja kaivettiin me se metallikapulakin kaapista! Olen saanut Pipalle pahan konfliktin aikaan jossain vaiheessa ko. liikkeeseen ja homma aloitettiin lähes alusta nyt. Onnekseni kapula nousi ilman pahoja huutoja (koiralta) ja ilman minun apuja. Joita siis nyt vältetään, koska liike oli viime kesänä jo lähes koevalmis..

Sinkokin muisteli juttua ja edelleen se tökkii pahasti. Vaan meillä on talvi aikaa, ellei me kohta palata taas hakumettään lumien sulettua kokonaan! Tosin alueella liikkuva karhu saattaa PIKKASEN hillitä innostusta..

Joululoma on muuten ollut tosi mukava ja rentouttava, onneksi se jatkuu vielä muutaman päivän. Aatonaattona oltiin reippaita järjestöihmisiä ja kokoustettiin Oulussa Minniksen, Minnan ja Mekun kanssa. Pohjoisen-Briardit jatkaa edelleen ja mulla on kunnia olla edelleen pj. Saarankin luona käytiin kylässä, Pikku-Pirpanaa katsomassa ja ihana oli.

Ja Joulupukille terveisiä, kun kerran lukee tätä : Kirja on TOSI HYVÄ!!

Kaikki muutkin kirjanneet mennyttä vuotta ja tulevia tavoitteita niin laitetaas nekin vielä tähän:

Pipa

-TK2 on ollut meidän tavoite pitkään ja lämmitti sydäntä kovin!

-Osallistuminen Erkkareihin on ollut vuosittainen tavoite ja täyttyi sekin. Hyvä arvostelu teki reissusta mukavasti onnistuneen.

-Iän karttuminen on onneksemme näkynyt arkielossa entistä railakkaampana ja avoimempana käytöksenä myös vieraampia ihmisiä kohtaan. Mitään kurinpalatusta ei ole tulossa. Tykkäämme kovin uudesta maalaispimusta.

Vuodelle 2014

- Varovainen tavoite VOI-luokan korkkaamisesta. (RM-toko 29.5-14)

- Näyttelyt jää väliin, koska iho-ongelmien vuoksi nahkalook pysyy. Turisteina ollaan varmaan paikalla.

- Toivotaan terveyttä.

Sinko

- Täytti kaikki odotukset saaden 2* AVO1.

- Huiman hieno kehitys maastoissa. Kiintorullalle siirtyminen, ilmaisut onnistuivat umpipiiloillakin  ja ongelmista huolimatta esineruudun kehitys hyvään suuntaan.

- MH-luonnekuvaus suoritettu. 

- Osallistuminen RM- ja PM-tokoihin. Molemmista tuloksina AVO3.

Ja päänmenoa vuodelle 2014:

- BH ei olis pahitteeksi,

-jos osallistuisi Briardien PK- mestiksiin. 

- Luonnetesti. mikäli saadaan paikka Oulun seudulta.

- Pysyä terveenä ja reippaana pikkubriardina.

Masterin tavoitteet täyttyy, kunhan se on yhtä ärsyttävä luupää, kuin ennenkin. Eikä kärsi kivuista ja särystä.

¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤

Tammikuu 2014

Torstain perinteiset:

Pipa

Ruutu: Nyt koettiin herääminen ja koiralle huomattiin kehittyneen motiivatio ruutuun. (Karkasi jopa kerran, kun vasta höpöttelin, että missähän se Ruutu on..?)

Oikealta ohjaten meni ruutuun kerrasta, vasemmalta kirmasi ensin suoraan minua kohti, kunnes teki tiukan uukkarin ja suuntasi ruutuun.

Matkaa saatiin peruslähetykseen kasvatettua n.10 metriin ja koira meni jopa kerrasta ruutuun.

Vielä on sijoittuminen ajoittain huono: jää hengaileen heti nauhan taakse ja steppaa seis-käskystä huolimatta ja kohta on kinttu nauhan väärällä puolella. Eli lyhennetään matkaa...

Positiivinen huomio oli kylläkin se, että jos/kun annoin lisäkäskyn, Pipa vilkaisi sivuillaan olevia kulmamerkkejä ja peruutti ruutuun. Eli taitaa se tietää missä se pitäis olla. 

tauko

Tunnari: Ekalla kierroksella oli vähän vaikeuksia löytää se oma, mutta kyllä se sieltä löyty ja tuotiin.

tauko

 Toisella kierroksella ei mitään ongelmaa.

Kaukot: Takapalkalla istu-seiso ja seiso- maahan vaihtoja. Etäisyyttä koiraan n. 3m. Ei lähteny kääntymään palkan suuntaan, tosi hyvä tarkkaavainen kokoajan, ei liikkumista myöskään eteenpäin.

tauko

 Hyppynouto: Kapulan mälväys ihan minimaalista! Jes!

Seuraaminen: Parempaa jo. Käännökset tiivitä, eikä pahaa edistämistä enää. Innokas kyllä.

Sinko

Jäävät ja luoksetulon pysäytys putkeen. Iso superpalkka siis luoksarin jälkeen. Missään ei moittimista.

tauko

Nouto ja hyppy. Noudossa vino luovutus ja hypyssä istu vasta toisella käskyllä. Tiedetään mitä vielä treenataan.

¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤

Minnis oli aloittanut Briard ry:n foorumille hyvän keskustelun, aiheena PK-lajit.  Vastasin sinne itsekin tulevien tavoitteita ja kohtaamiani vastoinkäymisiä vähän avaten. . Kuitenkin illalla vielä kypsyi lisää mietteitä, kun kävin tutustumassa uuteen tottis- ja hakuporukkaani.

Itse koen olevani harrastuksen parissa henkolökemioiden ansiosta. Rovaniemellä -07 Masterin kanssa harrastussa aloitetellessani sain niin lämpimän vastaanoton, että koiraharrastuskipinä lähti siitä. Hakuryhmään, jossa osa on tähänpäivään mennessä treenannut 10-vuotta yhdessä, olin niinikään tervetullut. Vaikka minulla ei kisakoiraa ollutkaan.

Kun sitten Pipa kotiutui, laji ja ihanat ystävät veivät edelleen metsään. Sama jatkui Sinkon kanssa. Molemmille tehtiin loistavan poppoon ansiosta hyvät pohjat ja vain minun osaamattomuuteni Pipan kanssa tottiksessa(hyppynoudot), on ollut esteenä kisaamiselle.

Muutto aiheutti siis ymmärrettävästi pientä paniikkia, mutta hätä oli turha. Niin ikävä, kun Rovaniemen harrastuskavereita onkin, täällä sain myöskin todella hyvän vastaanoton ja treenit jatkuivat hetimiten muuton jälkeen.

Valitettavasti innokkaassa harrastusporukassa on myös myös niitä, joiden kanssa kemiat eivät kohtaa. Syynä hyvinkin erinlaiset näkemykset siitä, mitä siellä metsässä ollaan tekemässä, eri tavoitteet sekä toimitaanko minun ohjeiden vai oman pään mukaan ja miten koira palkataan.

Onneksi enemmistö treenaa, jos nyt ei kisatavoitteellisesti, niin kuitenkin koiraa eteenpäin vieden. Ymmärtäen lisäksi osansa koiran koulutuksessa ja kuunnellen antamani ohjeet JA NIIDEN MUKAAN TOIMIEN. Osa siis ulkoiluttaa koiraa treeneissä..

Tottista treenaammekin sitte, yllättäen sillä suppealla sakilla, joka myös metsässä aktiivisesti äyskäröi. "Sunnuntaiharrastelijoita" vastaan mulla ei mitään ole. Lukeudun itsekin heihin tietyssä mielessä, mutta laji pitää valita sen mukaan, mihin on valmis sitoitumaan ja kunnioittaa myöys niiden tavoitteita, joilla niitä on. Haku siis lajina ei ole omaan napaan tuijottelijoille oikea.

Nämä ihkaensimmäiset toverit täällä ovat osoittautuneet mitä ihanimmiksi ihmisiksi ja aikaa vietetään myös kahvitellen, saunoen ja nooh "viihteellisesti". Sitä tuikitarpeellista naapuriapuakin on puolin ja toisin tarvittu ja annettu.

Uuden treeniporukan katsatus meni mukavasti. Tyypit oli mukavia ja tykkäs molemmista tytöistä kovasti. Plussaa nyt tuli siitä, että ollaan kisattu vähän ja treenattu hakua pennusta saakka, joten päästiin mukaan. He nyt kuulunevat siihen tavoitteellisesti treenavien kastiin, enkä pidä pahana pientä sosiaalista painetta treenata kisoihin tähdäten. (Mulla ei ole mitään hätää, he hommaa kisapaikat ja ilmottaa millon tulla paikalle.) Haittaa ei myöskään ole v.2013 haun SM-3:sen ohjeista. 

Aika näyttää kuinka hyviä ystäviä saan, mutta harrastuskaveruus ja toimivat kemiat alkuun on aikas kiva juttu.

 ¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤

  

Helmikuu 2014

Ollaan kunnostauduttu ihan tosissaan ja jopa pariin kertaan on treenattu metallinoutoa kotona, tuvan lämmössä toki! (Suuri läpimurto odottaa vielä itseään)

Viikon 2 treenit aloitettiin vakiintuneella torstain tokovuorolla. Lauantaina ajeltiin lisäksi Kannukseen hallin lämpöön pakkasta pakoon ja maanantaina Pipa pääsi Oulaisen halliin metallinoudon tehotreeniin.

Pipa ilahdutti ruudussa iloisella asenteella ja paremmalla sijainnilla. Pikkuhiljaa tässä voidaan edetä, ehkä- matkaa pitäisi saada lisää ja maahanmenoakin yhdistää liikkeeseen. Ruutuun lähetystä ennen kävin näyttämässä oikeaa paikkaa lattiaa taputtamalla ja sehän toimikin ihan mukavasti. Ensin meni kyllä nenä maahan, kun piti tarkistaa, että jätettiinkö ruutuun jotain syötävää. Vaihteluksi jätin koiran 10 m päähän ja seisoin itse ruudun lähettyvissä. Olipas helppo palkata siitä.

Tunnari on todellakin aina positiivinen juttu, myös koirasta . Yleisön katsoessa homma hoidettiin kotiin. Kapulat tällä kertaa rivissä. Kannuksessa kapulat olivat kellotauluna ja edelleen homma toimi, häiriönä pyörivistä kanssakoirakoista huolimatta.

Seuraaminen on rauhoittunut, ei onneksi vireen kustannuksella. Kannukssa peilistä oli hyvä katsoa ja mukava todeta ettei poikita ei edistä. Häntä heiluu ja hyvältä näyttää. Peräpäänkäyttö peruutuksissa paranee kokoajan. Hieronta on kyllä tarpeen ja tulossa.

Kaket takapalkalla, suuren ylöisön edessä ja kameran kuvatessa. Ihan hyvällä tekniikallahan se tekee eikä vetäny pahasti vinoon palkan sijainnosta huolimatta. Vain kerran tarvi lisäkäskyn, istuminen on hankala. Se hieronta.

Metallinoudon kanssa tulee kyllä pitkä ja kivinen tie.. Kannuksessa treenattiin vieraalla kapulalla ja voi että tympäs.. Pitotreeni kyllä sujuu ja siinä ei ahista. Maasta kun pitäs nostaa niin tökitään, tassuilla pyöritellään jne. Kauheen varovasti pää alhaalla (jumeja!!??) kantaa ja luovuttaa. Asenne kuitenkin on eri, kun aiemmin, joten kyllä tämä tästä.

Sinko se  teki hyvää työtä hypyn kanssa ja ohjaajan kammo sitä metriä kohtaa on selätetty. Kunnes jotain sattuu.. Avon loikassa istuminen hiukan oli hidas ja kerran vähän hukassakin.

Kannuksessa tietenkin hyppytreeni jatkui, kun vieraalle esteelle päästiin. On se pätevä ja ruokapalkalla kiekat on siedettävät ja taitaapa palkkaantua itse hypystäkin, sen verran kiire oli aina esteelle. Ihan tappiin se este nostettiin lopuksi ja kylläpä se olikin korkean oloinen. Oliskohan juuri yli metrin ollu..?

Kaket ja jäävät kaket maneesilla tuplaliikkuiden seisoessa selän takana (hiljaa), kuvasin ne myös Kannuksessa videolle ja  sais olla rauhallisemmat, kun ekalla maahanmenolla loikkaa eteenpäin, istumiset tosi hyvät ja viimenen maahanmenokin asiallinen. Jäävissä ei moitittavaa, vaikka vielä se maasta perusasentoon nousu on vaajaanlainen.

Noudossa muisteltiin palautusvauhtia ja suoraa luovusta. Mitään suuria ei enää taida olla tehtävissä. Näillä mennään.

Seuraamisessa lyhyitä pätkiä, haukutusta ja hyvistä täyskäännöksistä palkka. Poikitusta alussa, mutta muuten tosi hyvää.

Sinko sai eilen kaipaamansa hieronnan ja tämmöinen oli vikalista:

vasen puoli

-päällimmäinen lapalihas

- pitkä selkälihas lanneranka

- rintarangan loppuosa

- puolijänteinen lihas

oikea puoli

- pakaralihas

- räätälilihas

- puolijänteinen lihas

Eli muutokset joita olen havainnut hypyissä, laukassa ja istumisen haluttomuutena/hitautena/vaikeutena olivat ihan oikeita. Vähän Sinkoa epäilytti moinen hiplaus, mutta loppuakohden silmät välillä painuivat kiinni ja pitkiä hartaita tuhahduksia kuului. Ja kuin kiitoksena hierojalle istahti niin rennonoloisena viereen, kun käytiin "sairaskertomusta" läpi. Kolmen viikon päästä uudelleen ja Pipakin saa tarvitsemansa kehonhuollon.

¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤

Ja niin taas uusi treeniviikko startattu ja kyllä saan olla tyytyväinen.

Pipan ruutu alkaa olla ilmeeltään todella kiva: vauhti on hyvä, paikka tänään kosketusalustaa apunakäyttäen (en tosin ole varma huomasiko sitä, ei ainakaan kyllä selkeästi koskenut siihen) ihan nappi, maahanmenot x2 nopeat ja kyynärät kerrasta maahan ja seuruuseen tulox1 hyvällä vauhdilla, ei ennakointia. Haukutan edelleen ennen lähetystä ja kerran otin lähetyksen perusasennosta. Karkasi taas ruutuun autolta tullessa, eli vihjesana "missä" taitaa olla jo turha.

Tunnarissa viisi vierasta ja oma kellotauluna, matkaa enenmmän kuin pitkää aikaan, ehkä 5m.

Hyvä, rauhallinen nenätyö ja mikä parasta, ei yhtään kapulan pureskelua eli onnistunut palautus!

Seuraamista kera peruutusten, sivuaskelten ja käännösten. Vireessä ei ainakaan ongelmaa ja ihan mukavasti kaikki kiemurat sujuvat. Muistelen aikaa, jolloin tämä kaveri ei osannut peruuttaa yhtään..

Liikkestä istuminen oli rento häiriöi-ihmisistä ja -koirista huolimatta. Palatessani takaisin ja kiertäessä koiran taakse lähti vaan kääntymään mukana (oliko vieressä hästäävä Kaapo-koira kuitenkin vähän liikaa). Jätin sitten vain istumaan ja kiersin useamman kerran ympyrää ja uskoihan se ettei ole tarkotus heilua mihinkään. Toinen istuminen oli hyvä.

Luoksentulon pysäytyksiä otettiin ihan vain kutsumalla koiraa vapaasti sielätäsun täältä ja pysäyttämällä vaihdellen seis tai maahan-käskyllä. Palkan(nakin) heitin selän taakse. Hyviä oli kaikki stopit. Kyllähän ne noin yksinään menee, mutta yhdessä..

Sinkon ruutu on samalla mallilla, kuin Pipan, joten pitäisi varmaan alkaa asennoitumaan niiden muiden liikkeiden opetteluun, mut ku...

Vauhtinouto puukapulalla ja pitoja. Jotain nuo tottiskoulutuksessa saadut vinkit näyttäis tuottavan, kunhan itse kehtaisin tehdä just niinkuin on ohjeistettu(keskittyä kunnolla!). Tänään vauhti oli hyvä, ote kapulasta oli hyvä ja luovutusasento suora.

Seuraamista kaikenlaisinen kiemuroineen ja Kaapo-koiraa häiriköiden. Kukaan ei ainakaan sanonu, että poikittaa. 

Luoksetulon pysäytystä samalla tavalla, kun Pipalla. Tosin vaan sitä seisomista. Keskittyneet, nopeat stopit, nakkipalkka lensi selän taakse.

¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤

Vuoden 2013 tokobriard Sinko!

 ¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤

Jostain ihmeestä on tänään pienet energiapiikit saatu ja päivän aloitettu töiden jälkeen Sinkon ilmaisutreenillä, joka toteutettiin osin pihassa (mm 2xroskiksen takana, matka 15m) ja lähimetsässä (mm 2x30 metrissä). Pihalla meni muistelut hyvin niin siirryttiin peltotielle ja siitä lähetykset metsään. Ekalla lähetyksellä tuli ojan ylitys mennessä ja palatessa, pisto oli suora ojasta huolimatta ja rulla pysyi suussa varmasti paluumatkallakin loikan kohdatessa. Toinen ilmaisu metsässä olikin jo niin varman oloinen, että nsiihen lopetettiin tältä erää ja laitoin viikonlopulle treenikutsua hakuporukalle menemään. 

Illalla mentiin hallille tokoileen ja ehdittiin pikkusen väkertämään voi-kaukoja, kunnes rakas jälkikasvu soittaa kyytiä omista treeneistä kotiin..höh! Sinko oli yllättävänkin rauhallinen m-s vaihdoissa, muuta siis ei tällähetkellä ohjelmistoon kuuluu. Välillä peruutti reilummin, kun palkkaa ei herunu omatoimisista vaihdoista. Loppuun saatiin rauhallisia vaihtoja, jopa niin, että palkka tuli s-m-s sarjasta. Tällähetkellä olen siis koiran edessä polvillani, välimatkaa ei varmaan ihan heti olla kasvattamassa...

Kotona jatkettiin metallikapulan kanssa, kun sen nostaminen tökkii. Pientä toivonvaloa saatiin kaivettua esiin myös tähän.

Keskiviikkona kävästiin kunnon turnee: klo 17 ryhmätreenit paloasemalla, jossa Pipa laamaili ihan huolella  Ei siis saatu todellakaan mitään aikaan.. huoh...1 pahanen metallinouto

Sinko sensijaan oli oma itsensä ja ylittikin itsensä!

Ruutu palkkaus vaihtelevasti lelulla pelkästä pysähdyksestä tai maahanmenosta +yksi kokonainen liike!!! Ja haukutus-ruutun-lelu lentää lopetus. 

Tunnaria samalla makkarametodilla jatkettiin ja koska tähän nyt toistotoistoa vaaditaan, urakoitiin viisi kertaa. Kerran taisi tulla väärä, mutta kokonaisuudessaan todella rauhallista ja hyvää työtä. Vieraat kapulat on vielä aika tiiviisti ja oma siellä takana, makkarat sitten heti siitä edessä. Yksi tai kaksi kipaletta siis. Jätin S:n vielä hyvän matkan päähän kapuloista ja itse seivoin käskyn antaessa metri-parin päässä kapuloista. Pari kertaa kävin tekemässä "koekiemurat" vieressä, mutta käskyn menin antamaan lähemmäs kapulakasaa.Välillä otettiin pitoja, kun meinasi alkaa ihan huolellla syömään kapulaa, se taisikin olla se väärä silläkertaa. Yrittikö lie tuhota todistusaineistoa.

Metallinoutoa iskunoutona. Olen koko viikon pähkäillyt hitaan kapulaan tarttumisen kanssa ja lelupalkkaa ei tässä liikkeessä ole käytetty kertaakaan. Jotenkin tässä ajattelin tekniikan olevan tärkeämpi, ennen vauhtia. No, Sinko mietti varmaan, että v*tun tylsää ja se siitä. Nyt sitten treeneissä nähtiin yhtälö Sinko+metallikapula+lelu=palautusta laukassa. Vapautin narupallolle joka kerta kesken hyvän vauhdin, etäisyyttä itseeni vaihdellen. Parhaimmillaan päästiin jo parin metrin päähän. Ja siis se varsinainen ongelma, hidan tarttuminen selätettiin, ainakin näissä treeneissä ja saatiin mys tuota vauhtia huikeasti lisää.

Sinko varmaan mietti, että onneksi tuli tollo järkiinsä .

Seuraamisessa on kuulemma kiva "malilook".  Tärkeintä kuitenkin, että paikka hyvä, suorassa oli ja käännökset kunnossa.

Kaukoissa saman kertausta, kun maanantaina. Malttia oli paljon enemmän ja kertaakaan ei ennakoinut maahanmenoa. Polvillaan mulla kyllä pitää edelleen olla, seisominen menee istumiseksi. Kaikki oheistoiminnat: pakittamiset ja tökkimiset oli poissa.

Sitten hurautettiin vielä jäähalille. Kävin luistelemassa lasten kanssa ja sitten me Sinkon kanssa jatkettiin vielä.

Luoksetuloa makupaalaa heittäen koira etäämälle, kutsu ja käsky vaihdelle maahan/seis. Olipa yllätys, kuinka hyvä tuo maahanmeno olikaan!

Avoimen kaket katsatus, hyvällä häiröllä. Porukka käveli juuri siitä koiran selän takaa. 

Jääviä, jopa istumista, jonka huomasin puuttuvan ohjelmistosta ihan kokonaan. Kerran jäi seisomaan, kun piti istua. Muuten kaikki asennot oikein. 

Torstain maneesi-iltamat meni hyvässä seurassa jälleen oikeen jouhevasti ja valvovien silmäparien alla todettiin että:

Kaukoissa m-s vaihdot alkaa sujua oikealla tekniikalla, oikeassa mielentilassa ja jopa niin, että minä seison koiran edessä. En olis uskonu tämän päivän koittavan ihan heti. Ohjureina oli lauoja sivuilla (meinasi keksiä sivuttain liikumisen, kun ei muuta voinu) ja edessä ja johan alko hissi toimia!

Metallinoudossa jatkettiin iskunoutoja ja ne sujui hyvin. Pari kertaa otin ihan luovutusasentoon saakka. Ihan hyviä nekin. Matalalla hyppyesteellä kaksi palautusta, eikä tippunu kapula!

Ruutua pelkillä pysäytyksillä ja pari maahanmenolla. Lisäksi pari kertaa ruudun keskelle jätin, annoinmaahan käskyn, kävelin edestakasin ja kutsuin seuruuseen. Oikein hyvin meni.

Tasamaanoutossa vauhti olisi saanu riittää paremmin loppuun saakka, suunnilleen pari viimestä metriä tuli ravissa. Luovutus kuitenkin tiivis ja suora. Kaikkea ei voi saadaa..

Vielä lauantaina mennään hakutreeneihin ja siinäpä se. Ei me nyt kovin olla laiskoteltukaan.

 ¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤

Maanataina joku pöpö yritti mulle, joten hallitreenit jäi väliin.

Tiistaina ja keskiviikkona puuhasteltiin kaukoja kotosalla ja videoitiinkin. Kohtuullisen hyviltä näytti. Ensimmäiset s-i vaihdotkin otettiin ja ei ollenkaan pahalta vaikuttanut.

Pihalla tunnari, apumakkaralla. Mukavasti etenee. Luovutuksessa vielä hosumista, joten ihan tunnarikapulan pitotreeniä luvassa.

Metallinoutoa isku-ja vauhtinoutona. Pimeys vähän haittasi, minua. Otsalamppu pelasti tilanteen. Ihan jees ja nopeutta kapulaan tarttumiseen on tullut. Ongelmaksi ollaan saatu luovutusasento, jota siis ei hyvittaisi tehdä. Luovuttaa seisaaltaan...

Torstaina palelin maneesilla 2,5 tuntia, että saan kunnolla tauottaa Sinkoa.

Alkuun kaukoja. Päästiin rauhallisessa tilassa siirtymään maneesiin ja siitähän oli sitten hyvä jatkaa.

- S teki oikeen mallikkaita m-s vaihtoja, etäisyyttä oli parhaimmillaa nelisen metriä.

- apurimasta jalkojen edessä en uskalla luopua vielä pitkään aikaan.

- mainittakoon myös, että samaan aikaan maneesin toisessa päässä kaveri treenasi aksaa ja loistavasti S kesti tämän häiriön.

- myös s-i vaihtoja, joissa tekniikka näköjään ei sittenkään ole kaunein mahdollinen, mutta en ehkä jaksa nillittää moisesta. Pieni liikkunen meillä ehkä sallitaan..

Tunnari tehtiin vahingossa ensin ilman sitä apumakkaraa, mutta sehän oli silti tosi hyvä! Paitsi se luovutus.. Maneesin turvetta oli tarttunut senverran, että sitä piti piti mälvätä ja ravistella... Toiselle toistolle laitoin makkaran ja se jopa vaikuttaa haittaavan, koska sitten jäädään hakemaan sitä toista jne. Oma löytyi kuitenkin. Luovutus ihan hanurista, pudotti mulle jalkoihin, istui kuitenkin ennen sitä. Lopuksi siis pitoja, jotka pienellä väännöllä saatin näyttään siltä, miltä minä haluan.

tauko tähän väliin

Ruutua on tämän kaverin kanssa aina niin kiva treenata! En tiedä miten olen sen sille otettanu..Tyyli oli varmaan "toivotaatoivotaan", mutta se pelittää!

-kolme kertaa haukutus, ruutun lähetys, seis ja palkka.

- kerran lähetys ja maahan.

- ja kun ahne olen, kokonaista liikettä piti myös kokeilla, toimii! Loppuun helppo läheltä lähetys haukutuksen jälkeen.

- paikka sais olla keskempänä, mutta korjaa myös sijaintiaan itsenäisesti -> seis- käsky ja palkka

- kun ennakointia ei ole saan pysäytettyä melkolailla keskelle ja ruudun takaosaankin välillä

tauko

Seuraamista pikku pätkä juoksulla ja käännöksillä.

Luoksetulon pysäytyksiä. Erikseen nämä on aivan hyviä, maahanmenokaan ei aiheuta hämäännystä. Mutta yhdistäppä nämä niin maahanmeno ei ei maistu ihan joka kerta. Uhkarohkeasti siis hypättiin tähänkin vaiheeseen. Vaan se ei pelaa, joka pelkää .

Yksi nappisuoritus saatiin aikaan, niin vaudillisesti, kuin teknisestikin. Tästä tämä etenee..

tauko

Loppuun vähän typerästi tuo metallinouto, mutta kyllä se pitää hommat loppuun tehdä vaikkei enää ihan hirmuista hönkää olekkaan. Haukku irtosi hyvin ja siitä kapulalle lähetys.

- tarttuu se hyvin

- vauhtikin on hyvä (vähintään reipas ravi tänään)

- kesken matkan palkkaus on aiheuttanut ennakointia kapulan pudottamiseen (palaa kyllä kapulalle uudella käskyllä)

- kun odotan sen palauttaavan loppun saakka, jää seisomaan minun eteen 

Trenaataan siis sitä loppuosaa nyt kuntoon.

¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤

Maaliskuu 2014

Viime viikko meni omalta osaltani ihan vain työpäivien jälkeen sohvan syleilyssä. Koirat saivat kärsiä tästän niin minimaalisen liikkumisen, kuin totaalisen treenaamattomuuden merkeissä.

Jotain pientä kaketreeniä sisällä Sinkon kanssa tehtiin, mutta vielä mitään suurta läpimurtoa liikkeen suhteen ei olla tehty...

Tänään sitten mentiin hallille, juurikin tuolla toivotaan toivotaan-asenteella.

Kaukokäskyissä ongelmana on ollut nyt eteenpäin liikkuminen, etenkin s-m vaihdossa. Pitäisi vain jaksaa hinkata ja hioa ihan lähietäisyydellä tuota, koska selvästikään lihasmuistissa tuo ei vielä ole.

M-s vaidot taas ovat hyvinkin siistejä ja näissä tuo maahanmennossa tapahtuva eteenpäin valuminen korjaantuu hiukan, koska S osaa suunnata liikkeen taaksepäin. Ts. video kertoo, että napa pysyy suunnilleen paikoillaan. (Sehän riittää meille.)

S-i vaihdot on myös ihan okei, joten en nyt ihan masennuta vielä.

Etenkin, kun tänään saatiin takapalkka lanseerattua ja se ei suurta jumittelua aiheutanut. Pari kertaa nousi vain istumaan, ylös -käskyllä ja lähti poikittamaan. Lisäksi hyvin kesti treenikaverin äänekkään treenaamisen ja takana pölöttävien kanssatreenaajien suoman häiriön= jatkuvaa kommentointia ja lisäohjeita . Kehittyy se tuo keskittymispuoli ainakin. 

Liikkeestä istuminen oli todella hyvällä mallilla.

Avoimen hyppy oli täydellinen, osasi istua heti!

Pipakin kävi humputtelemassa vähän seuraamista kaikenlaisilla käännöksillä ja vähän hypitiin myös. Lähinnä P:n aika meni seurusteluun (=makupalojen kerjämiseen) ja muuhuun hömppään.

Tällä viikolla meillä on talviloma, eli treenataan sitten viimeviikonkin edestä. Ainakin ruutu ja metallinouto otetaan viikon aiheiksi. Uudet tunnarikapulatkin ovat matkalla, joten niitäkin päästään testailemaan. 

¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤

Pakko laittaa itselle muistiin, että: 5.3.2014 Sinko teki täydellisen metallinoudon. Apparina toiminut Ville vei kapulan valmiiksi ja muuten liike tehtiin rohkeasti kokonaisena. Lopputulos oli kaksi kaunista noutoa, palautus laukalla ja luovuksessakin pepa jysähti maahan, josta hiirrmuiset bileet pystyyn. Jeejeejee!!!

Tunnarissa oma löytyi, molemmilla kerroilla. Pikkasen hämääntyi, kun liikkeeseen yhdistettiin Ville liikkuriksi (vei kapulat ja antoin aloituskäskyn) ja S lähti poukkoilemaan ihan päinvastaiseen suuntaan. Uudellakaan käskyllä homma ei menny ihan putkeen kun S unohti, että kapula pitas tuoda mulle... Toinen yritys meni onneksi paremmin ja sitä helpotettiin jättämällä Villen osuus pois. Pitotreeniä ollaan tehty pari päivänä, kun mulla meinaa olla vaikeuksia ottaa kapula niin, ettei se putoa. Mämmikoura.

Kaket etenevät omaan tahtiinsa. Viimeksi eilen painittiin pienen sivuttaisliikkeen parissa, mutta  on aikas tunnollinen koululainen ja uskoo aina ekasta sanomasta. Syy tähän liikkumiseen on siis takapalkka, joka on toki uusi asia ja syystäkin siis aiheuttaa ylimääräistä päänvaivaa. Tarkkana on vain oltava, niin saadaan tuo turha liike pois.Tyyli alkaa vakiintumaan vaihdoissa ja maahanmenokin jankkauksen ansiosta alkaa tapahtumaan niin, että etutassut pysyvät melkolailla paikoillaan.

Pienet haun ilmaisut on loman kunniaksi otettu kotipelloilla ja ei vaikuta yhtään huonolta. Mulla ei kyllä vielä mitään asiaa metsiin ole kirmailemaan, sen verran vielä sykkeen nousu tuntuu pahalta ja hengittämisestä tulee vaikeaa/kivuliasta.

Mutta siis, lapset on olleet isoissa pahvilaatikoissa ja pressujen alla n. 30 metsin etäisyydellä ja Sinkolla siis se kiintorulla. 

Ilmaisuissa itsessään ei ole mitään ongelmaa, mutta en näköjään hyvistä suunnitelmista huolimatta ole saanut tuota risteilyä kuntoon. Sinko palaa kaikista yrityksistä huolimatta samoja jälkiä takaisin keskilinjalle, mitä pistolle lähti... Pientä härdelliä aiheutti myös pimenevä ilta ja se kauhea pahviloota joka oli Villen niellyt . Ilman lisätukea S kuitenkin meni piilolle ja muisti ilmaistakin löytönsä.

Tänään koettiin risteilyn suhteen pientä onnistumisen tunnetta ja koska ilmaisu talvitauon jälkeen on ihan ok, pureudutaan siihen oikeaan ongelmaan, jahka metsään päästään.

¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤