Maanataina kevään viimeiset hallitreenit.
Tunnari, pihalla. Rivissä viisi vierasta ja sinne keskelle, olisko ollu kolmas oikealta oma. Ensin toi oman vieressä olleen kapulan ja ehdin jo huolestua (siis ihan tosissaan). Koira autoon ja rohkeasti uusinta.
Viisi vierasta rivissä edelleen ja oma oli toinen vasemmalta. Pikkasen maisto, ei ihan nostanut viereistä ja sitten jatko vielä haistelua ja valistsi oikein. Palkaksi lensi pallo kesken palautusmatkan.
Tässä vaiheessa mietin hetken lelupalkan järkevyyttä, mutta soitellen sotaan ja silleen.
Koira autoon ja kapulaa riviin. Oma oli tällä kertaa kolmas oikealta. Nyt homma näytti jo ihan kelvolliselta.Vieraita ei maisteltu ja ihan kuin olisin
sen lampun syttyneen pikkubriardin päässä. Sen verta nopeasti se pyörähti takaisin, kun oman kapulan jälkeen nuuhkasi viereistä vierasta kapulaa.
Selkeästi hankalaa on nyt se oikea sieltä keskeltä ottaa/paikallistaa, mutta treeniä treeniä.
Kaukot, joissa ihan liian hauskaa...Kivasti se pomppaa etujalat paikoillan pysyen istu-seiso vaihdoissa.
Seiso-maahan vaihdot on ihan ok, apurimaan ei tulla tulla enään pahasti kiinni,eli liikkuminen alkaa ehkä helpottaa. Seiso-istu otetaan sitten tosissaan työnalle, koska istuminen pitäin saada tapahtumaan taaksepäin. Vaikka toisaalta,jos se nyt siinä liikkuu, haittaaks se?
Tärkeämpää olis ehkä saadaa semmonen rauhallinen ja keskittynyt tila siihen tekemiseen. Kiva, että toisella meistä oli kivaa. ;)
Keskiviikkona palolaitoksella.
Ruutu, jonka rakensin valmiiksi ja jätinlelun valmiiksi sinne. Pikku haukutus ja lyhyt seuruutus lähetyspaikkaan. Pieni vinkkaus "missä" ja hienosti haki katseellaan ruudun ja lähetys (matkaa ruudulle mittailin n.25m.). Toisella kerralla sai katsoa,kun vein lelun ruutuun, haukutus jalähetys "lennosta".
Hetken "autoilun" jälkeen sama ilman lelua.
Toinen myös maahanmenon kanssa.
Koikeilin myös,kuinka hyvin siellä ruudussa pysytään.. nousi seisomaan, kun kova tuuli liikutti merkkejä ja ruutu nauhaa. Toinen yritys meni moitteettomasti.
Metallinouto sujui pienistä alkuhässäköistä huolimatta ihan mallikkaasti. Vauhti oli ihan ok. Kolme neljästä tuotiin melkeen loppuun asti laukassa. Luovuksessa istuminen oli pari kertaa hiitanlainen, mutta suoraan ja tiiviisti luovutti.
Nopeaa tarttumista pitää treenata vielä, pientä säätöä esiintyy siis.
Seuraamisessa otettiin hidasta kävelyä ja juoksua sekä askeleita oikeaan ja vasempaan. Mulle nuo vasempaan otettavat askeleet tuottaa vaikeuksia, mutta enköhän opi. ;)
Torstaina maneesilla.
Seuraamista temmonmuutoksilla, käännöksillä ja askelilla vasempaan ja oikeaan. Alkaa mulla sujua jo moiset kiemurat. Peruutus unohtu.. on se osannu ainakin joskus..
Liikkeestä istuminen piti oikeen laittaa ylös,että ei unohdu kokonaan treenattavien liikkeiden joukosta. Muutama istuminen minun peruuttaessa koiran edessä ja olipas näpsäkkää!Kokeiltiin vähän seuraamisenkin kanssa ja ei ongelmia.
Metallinoutoa samaan tapaan,kuin eilen. Tästä ei saada meidän suosikkiliikettä, mutta ihan kiitettävästi kapulaa kannetaan ja vauhtiakin on mulle riittävästi. En nyt jaksa nillittää vähän väljemmästä luovutusasennosta, ettei meillä ala ahistaa suotta. Kokonainen liikekkin saatiin tehtyä,joten ei yhtään huono.
Kotipihassa ollaan treenattu myös.
Kaukoja, jotka etenee mallikkaasti.Matkaa ollaan saatuu likimain koesuorituksessa vaadittavaksi. Liikkuminen on maltillista, ellei jopa olematonta (kunhan vire on sopiva). Olen kerran uskaltanut ottaa ohjurilaudan pois ja liikettä tapahtu ehkä 10 cm. Olen tyytyväinen! Seiso-istu vaihdot on vielä epävarmat tuolla pidemmällä matkalla, lisäkäskyllä sitten peppu napsahtaa maahan. Treenit jatkuvat.
Luoksetulossa maahan-käskyn sisäänajoa on suoritteu myös aktiivisemmin. Lyhyellä matkalla sujuu, pidemmällä menee vaanimiseksi ja jäädään seisomaan. Vaikka sinnikkäästi palkkaan aina makupalalla tassujen väliin, taitaa Sinko kuvitella,että pallohan se kohta lentää.. Työtä siis riittää tässäkin.