sunnuntai 27. huhtikuuta 2014

Piilosilla2

No johan myrkyn lykkäs, meillä on hallintaongelma ,voidaan puhua varmaan kauniisti hyvästä motivaatiosta, joohan? Voe mahoton..

Tynkätreenit Mikonsaarentiellä, joissa vain yksi ukko vasemmassa takakulmassa (100m.
Eka tyhjä oikeaan kulmaan,ei ollut riittävän syvä, joten uusi lähetys jolla upposi ja haki (tosin edestakaisin seilaten ja taaksepäinkin välillä kaartuen...tuuli puhalsi ja pyöri niin, että koiran hakeutuessa sen alle homma näytti tosi sotkuiselta.). Loppujenlopuksi tuli poiskin, kohtuudella oikeaan suuntaan liikkuen. Olisi tullut aiemmin,mikäli olisi totellut.
Toinen tyhjä vasemman kulman suuntaan näytti alkuun oikeen kivalta ja olikin. Koira vaan ei meinannu tulla taaskanpois..!!! Edelleen yritti painua takaisin menojälkiä pitkin keskilinjalle, vaikka oli pistolla lähtenyt kaartamaan eteenpäin.
Kolmas tyhjä ei ehkä uponnut sinne 50 m, mutta oli tähänastisesta touhusta lähimpänä sitä mitä haen. Vieläkin piti kutsua liian monta kertaa pois.
Neljäs pisto oli toosi syvä, mm oli lähes 60m ja sinne se pimu suoraan menikin. Hetken haki ja löysi.

Positiivista ehdottomasti tämänpäiväisessä oli se, että joka ikinen kerta sinne pistolle mentiin sillä ajatuksella,että nyt sieltä joku löytyy.





                        2                                                                                           4
                     tyhjä                                                                                        ukko




-------------------------------------------------------------------------------------------------------100m

->tuuli



1                                                                               3
tyhjä                                                                        tyhjä  












Pipa teki samanmoisen treenin, ilman tyhjiä ja kolmella ukolla. Ai, että oli kaunista, hillittyä ja hallittua työskentelyä. Oli emäntä ihan onnesta soikeana. :)


Huolestuttaa.. :)



Siellä ketään ollu..

Josko nyt sitten..?

Piru, ovat menneet kunnolla hukkaan..

Ei tarvi huutaa..tullaan tullaan..

Nyt! Olen ihan varma!

Haahaa, löyty!

lauantai 26. huhtikuuta 2014

Ja sitten me oltiin piilosilla

Hihii!! Tätä me on niin odotettu: hakutreenit on saatu pyöräytettyä käyntiin.

Pellolla ollaan muisteltu parina iltana ilmaisua irtorullilla. Piiloina pressurakennelmat. Täysin oli talven jäljiltä homma muistissa.

Tänään päästiin sitten metsään, jossa suorapalkat (4 ukkoa)+ tyhjä.





                                                                       Korvat<3

                                                             Urut auki













1                                                            3                                                         5
haamu                                             tyhjä                                                    pakeneva





------------------------------------------------------------------------------------------------------------






2                                                                                              4
haamu                                                                                   valmis







Parannusta viime kesäiseen on tapahtunut maalimiesmotivaatiossa ja se näkyy parhaiten siinä, kuinka Sinko viihtyy maalilla palkattavana, ruoka maistuu ja kaikki syödään rauhassa.
Pistot oli kivoja, suoraan upottiin riittävän syvälle,myös tyhjillä.Niitä tuli tänään kaksi, koska ei se kyllä etsinyt sitä aluetta kokonaan mikä piti. Ja kyllä upposi hienosti toisellakin kertaa.
Piiloilla oli käyttäydytty hienosti.
Jos pellolla se alueella eteneminen sujuu, niin metsässä ei oikeen suju vielä. Loppua kohden alkoi uskoa, että kyllä sen huudon suuntaan pitää tulla, perkeleiden tehostamana. :) Kyllä nuo voimasanat vaan yllättäen toimii. ;)






Meetkö vielä piiloon??

Anna edes niitä herkkuja!

torstai 24. huhtikuuta 2014

Kevätpörriäiset

On piuanneet ympäri Oulaista koulujen kentillä treenaamassa koko viikon. Hyviä treenejä, kaikki ei siis missään nimessä ole menneet ihan putkeen. Sinkon asenne on ollu niin mahtava,että mikään vastoinkäyminen ei nyt haittaa!



Kotonaki kelpaa


Ruutu vieraalla kentällä ei odotetusti sujunut heti. Se mikä kotona osataan ei tietenkään onnistu heti muualla-tästäkin päästiin yli.

Kaukoissa istumaan nousun jumittelu oli helpottamut, liikkurista huolimatta.

Ihan vieraalla kentällä luoksetulo ei oikeen meinannu sujua..Tutut merkit vei huomion ja S juoksi niitä katsellen "heii, meillä on kotona kans tommoset" ilme naamalla.Huodo ja huuda siinä sitten käskyjä.. Kakara.
Seuraavana päivänä lämmiteltiin pelkällä ekalla pysähdyksellä pari kertaa ja koko liikekin saatiin sitten kerrasta sujumaan.



Tunnari onkin sitten ollut positiivinen yllätys, kun se sujuu ihan oudoissakin paikoissa. Vauhtia toivoisin tuohon lisää, koska Sinko toimittaa tehtävää huvittavan vakavalla ilmeellä. Mutta ehkäpä se siitä, kun koira saa liisää itseluottamusta. Vääriä ei ole noussut edelleenkään. Ville toimi liikkurina tämän viikon.

Istuminen alkaa olla varmemmalla pohjalla.

Hyppynouto on siisti. Enemmän vauhtia ja voimaa toivoisin.

Metallinoudon kanssa meillä on asenneongelma, vauhti puuttuu välillä. Annan sen nyt hautua tuolla pikkupäässä hetken.

Paikkamakuukin saatiin porukassa otettua ja se oli oikein hyvä.




                               Tästä saan aika usein kuulla, mutta täähän oliki oikeasti siisti auto!!

sunnuntai 20. huhtikuuta 2014

Pääsiäistouhuja

Pikkuhiljaahan sitä ollaan tultu siihen tilanteeseen, että päästään kokeilemaan voi-liikkeiden kanssa sitä kokonaista koesuoritusta. Liikkeelle lähdettiin tänään siitä, että tehtiin seuraamista käännöksillä, temmonmuutoksilla ja sivuaskeleilla. Tuntu sujuvan kivasti. Siitä sitten ruutu, jonka Sinko paikansi jo ennen seuruuseen lähtöä, ei kuitenkaan tuijotellut sitä sen enenpää. Oli ihan superhieno! (Minun mittapuulla siis). Sitten narupallo palkaksi. Siitä se lähtee...

Pääsiäisen treeneihin kuuluneet myös tunnari, joka on jo ihan liian rauhallinen (palautus). No oma nousee ja luovutus on kunnossa. Pallopalkka otettu käyttöön.

Kaket, joissa saatiin esiin jumitus istumaan nousussa. Muutoin olen tyytyväinen vaihtoihin,vaikkei ne nyt todellakaan 10 arvosia ole, mutta ei nyt ihan karseetkaan.

Luoksetuloa hiljakseen kasailtu kokonaiseksi liikkeeksi. Tyyppi yritti olla fiksu ja tehdä omatoimisesti kaikki, kun laitoin merkit pysähdyspaikoille. Tehtiin yks läpijuoksu ja jatjettiin sitten pydähdysten kanssa. Vauhtia oli juuri sopivasti, rauhallinen laukka. Vire oli myös kohdillaan, joten hyvät pysähdykset tuli tehtyä. Maahanmeno etenkin, kun se nyt on se uusi juttu.

Liikkeestä istuminen alkaa myös sujua. Pitää vaan ottaa liikkuri mukaan, että saa jatkaa enemmän matkaa käskyn jälkeen. Nyt pyörähdän melkeen heti koiran eteen, että nään onko käsky menny perille ja saan palkata nopeasti.


Käytiin myös meidän pääsiäisvieraan kanssa hakutreeneissä. Sinko oli tosi intona ja oli kiva huomata tauon tehneen hyvää (kskittyneenpää työskentelyä.. Pellolle vietiin 3 umpipiiloa (piilotettiin reunamilla kasvavien puiden taakse) ja Sinko teki talvitauolta palanneeksi hyviä, suoria pistoja, etenkin 3 pisto oli niin kaunis takararajalla eteenpäin kaartuva, että piti ihan tuulettaa. :) Sinko kuitenkin tarkisti piilon niin hätäisesti, että palkkaa ei moisesta voinut herua. Kaveri oli jo tulossa minua kohti, kun sitten jotain tapahtui (aivotoimitaa, toivottavasti) ja Sinko palasi takaisin piilolle ja tarkasti sen huolella ja sai palkkansa. Sinko oli myös edelliskesästäpoiketen maaleilla syönyt kaiken palkan rauhassa, viimeisellä ukolla jopa palasi takasin tarkistamaan, että olisko vielä jotain. Pyyhkeitä annan itselleni ihan onnettomasta yliheitosta ja koira piti huutaa takaisin...



Vieraamme "Paskanpaimen" Fara oli viettämässä meillä aktiivipääsiäistä. Hakua 4 vuoden tauon jälkeen ja kevään ensimmäinen esineruutu. Hakuilijoilla on kuuma, Pipa yrmistelee, kun ei tälläkertaa päässy hommiin.

keskiviikko 16. huhtikuuta 2014

Eihän se niin mene, että kaikki vaan onnistuu

Tällä viikolla on taas räpistelty eteen- ja joo, taaksepäin treenien kanssa.
Osittain epäilen, että syy olisi selässä, joten hieroja pitää pyytää taas kylään.

Jotta ihan surkutteluksi ei menisi, niin  kaukoissa alkaa jonkinmoinen suoritusvarmuus löytyä.
Suunnilleen kisamatkoilla tehdyissä eläinkokeissa näkyy liikettä taaksepäin, mutta se on n.10-15cm. Lisää tekniikan hiomista niin saattaa ihan siistikin paketti tulla. Tärkeintä olisi mulle, että vaihdot menis ilman lisäkäskyjä. Aava on höpötellyt liikkurina.

Pieni epätoivon hetki tai oikeastaan suurikin koettiin metallinoudon kanssa. Sinko oli silminnähden ahdistunut koko laitoksesta ja sain ihan tosissaan miettiä, että mitäs nyt? No katseltiin sitten Kärpät-Tappara iltaruuan, klikkerin ja metallikapulan kanssa. Siitähän se sitten lähti. Masterinkin oppi ja Sinko hyvänä oppilaana otti vanhemmastaan mallia. :) Tänä aamuna sitten ennen töihin lähtöä oltiin reippaina ja pihassa katseltiin se edellisen päivän toivoton räpellys uusiksi. Ihan eri mielellä oli hän.Tarttui kapulaan nopeasti, kantoi hyvin, ei kalissu kapula hampaissa ja luovutus, suora ja tiivis. Ravi oli palatessa askel-laji, mutta viis siitä. Tunne ja ilme oli hyvä. Melkoista aaltoliikettänyt tuon noudon kanssa. :/


Liikkestä istumista on taas yritetty ottaa ohjelmistoon mukaan. Ja huono yritys on ollutkin. Säälittäviin treenimäärin nähden Sinko tarjoilee oikeaakin asentoa välillä.Mutta varma se ei missään nimessä ole.

No jos tuo istuminen ei suju, niin luoksetulon maahanmeno alkaa sujua. Vaihdoin sitten maahanmeno- käskyn tosiaan kokonaan ja paremmalla palkkauksella se on nopeampi ja luoksetulossa S reagoikin siihen. \O/ Seis- käsky meni sitten käsimerkille (pallopalkalla) ja se on toiminut erinomaisesti. Miten tuo ei muka aiemmin ole reagoinut käsimerkkiin ollenkaan ja nyt se sitten muka toimii?? Kovasti ollaan pysäytyksiä erillään treenattu ja tänään kokeilin, mikä on tulos. Ekalla pysähdyksellä valui pari askelta (ehkä käsimerkki sais kestää pidempään) ja maahanmeno täydellinen. En uskalla siihen pallopalkkaa ottaa, koska saan sen vain jojoileen jne.eli en osaa.

Tunnarissa on hetkittäin ollut nähtävissä epävarmuutta, kun ollaan uusissa paikossa päästy treenailemaan.
Paine on näkynyt luovutuksissa ja kun viime viikolla vain naksuteltiin niin silläkin Sinko on empinyt tuodako vai mitä (hidastellut ja pudotellut kapulaa). Onneksi olen niin positiivinen ja ihana ohjaaja, että sain koiraan valettua uskoa ja ollaan päästy sen näköiseen liikkeeseen mihin on pyritty(nenänkäyttö ja mielentila kapuloilla). Pallolla voisi nyt uskaltaa sitä vauhtia lisätä, koska koko viikolla (4-5 tunnaria) oma on noussut joka kerta!

Ruutu eteni liikkurin karjuntoihin :) ja niistä ei mitään ihmettelyä aiheutunut. Totesin,että taitaa kokeessa tulla maahan-käsky heti, kun koira on ruudussa. Meillä kun ollaan niin omatoimisia... Halu mennä rutuun on hyvä, vihjesanaan ollaan oikeen hyvin ehdollistuttu. Tämäkin etenee siis. Hyvä kun kaikki koulujen kentät on sulaneet niin päästään treenailemaan vaihteleviin paikkoihin.


Viime viikonlopun koulutuksen jälkipyykki on jatkunut aina näihin päiviin saakka ja onko totta, että pk-harrastajat on kovanahkaisempia, kuin tokoilijat. Ja pk-puolelle ei herkemmät tästä syystä edes lähde.
En siis ole moista väitettä koskaa kuullut (no tätä harrastelua on niin vähän vielä takanakin), mutta voisiko olla näin, että moinen ajatus itäessään on osallinen vähäiseen harrastajamäärään pk-puolella? Lajit kiinnostaa, mutta oma nahka ei kestä kovaa koulutustyyliä (sekä koirien että ohjaajien). Väite joka ei pidä kyllä paikkaansa.

maanantai 14. huhtikuuta 2014

Hiturin tokokoulutus

Lauantai oli 10-tuntinen rupeama Kannuksen Dogness-hallilla. Paljon jäi käteen ainakin mulle, joku pahoitti mielensä kouluttajan suorasta palautteesta, mutta sillehän ei voi mitään..

Päällimmäisenä mieleen tulee keskusteleva tyyli, jossa kaikkien piti sanoa jotain. Näin myös me "koirattomat" saatiin osallistua ja henkilökohtaisia neuvoja myös. Mahtavaa oli myös se, että Marja-Leenalla ei todellakaan ollut kiire minnekkään. Koirakolle oli aikaa juuri niin pitkään, kun tarvetta oli. Ja vielä 10-tuntisen päivän jälkeen hänkysyi, vieläkö olis koiria. Minäkin olisin saanut koiran ottaa, mutta kun sitä ei mukanakaan ollut niin tilaisuus jäi käyttämättä. Osa koirista sai kolme treeniä päivän aikana.

Ja sitten ne muistiinpanot:

- Nosta reilusti rimaa, sanoi Hituri mulle, kun vaatimattomasti sen voittaja-ajatuksen esitin.
- Vaikeimpana asiana koiran koulutuksessa kerroin itselleni olevan liikkeiden riittävä pilkkominen osiin. Kehittyneen kerroin viime aikoina treenien suunnittelussa ja suunnitelmassa pysyminen.
- Hituri kehoitti meitä kaikkia aina ensin miettimään mitä koira jo osaa,ei mitä se ei vielä osaa.


Luoksetulo

- Käsimerkki seis-käskylle, pallopalkka.
- Nopeat käskyt tuottavat nopeita liikkeitä!
- Muista aloittaa riittävän lyhyellä matkalla ja rauhassa lisätä matkaa.
- Klikkeri tässä ehdottomasti käyttöön!
- Palkkaus-suunta!

Nouto

- Muista miettiä mitä osaa treenataan ja palkka sen mukaan
- Puruotteen ollessa löyhä, pitotreeniä jossa kapulaa painetaan kevyesti sormilla alaspäin.
Jos kapula tippuu siitä ei seuraa hyvää eikä pahaa. Heti kun koira puree/vastustaa, klik ja palkka.
- Ei hakata/koputella kapulaa.
- Lopeta oma liikkuminen, se ei tuota mitään muuta, kun se,että koira kuvittelee sen kuuluvan kuvioon.


Ruutu

- Hahmottaako koira ruudun??
- Kosketusalusta..
- Vauhtia ja vaarallisia tilanteita. Halu suorittaa liike.
- Palkkaus!!
-Treenaa myös osaavalla koiralla osia.

Tunnari

- Klikkeri käyttöön!
- Merkataan aina oman haistellessa.
 -Puretaan kapulan puremista omissa treeneissään, eikä luoda turhaa painetta hajutunnistukseen.


Kaukot 

- Tarkkana! Ei hyväksytä epäpuhtaita liikkeitä. Palkka vain omat kriteerit täyttävistä liikkeistä. Appari!
- Treenaa rauhassa liike kerrallaan kuntoon.
- Takajalat paikoillaan.
- Huonon jälkeen ei jatketa, vaan hups! tai oho! ja uusi toisto.

Vältä kaikessa tekemästä sutta ja senkundaa. Helpota, jos koira ei vielä onnistu vaikeutetusta, mutta osaavalta vaaditaan kunnon suoritusta.





torstai 10. huhtikuuta 2014

Argh!!

Maanataina treenattiin uudella kentällä ruutua ja ehkä siitä johtuen treeni meni ihan penkin alle..
Sinko meni ruutuun sivusta tai juoksi ihan vaan ruudun läpi. Vauhtia kyllä löytyy, taito ei nyt riitä (kummallakaan). Onneksi lauantaina on Hiturin tokokoulutus.


Kriisiapua sain onneksi kasvattaja-Minnalta, Riinalta ja Minnikseltä ja niillä neuvoilla tiistaina lähdettiin purkamaan ongelmaa.
Matkaa alkuun maltillinen 3 m ja palkka valmiina ruudussa. Matkaa lisäiltiin aina sinne 10-15 m ja lähetys-sivuakin vaihdettiin, eikä yhtään ainutta kertaa mennyt kiertäen. Välillä heitin palkan ruutuun Sinkon juuri reunanauhan ylitettyä. Tällä erää päästiin helpolla. Huh!

Tunnarissa otettiin suuri askel eteenpäin, kun Aava liikkuroi liikkeen meille kotipihassa.
Ekalla ei ollut mitään ongelmaa, kun liike tehtiin viidellä vieraalla ja vein itse oman. Kapulat kellon muodossa.
Sitte Aava kehiin ja tomerasti liikkuroiden hoiti homman kotiin ja niin teki Sinkoki!
Valitettavasti me ei sitten lopetettu siihen ja ratkaisevalla hetkellä Masteri alkoi haukkumaan jotainnäkymätöntä uhkaa. Sinkon keskittyminen herpaantui ja kierrokset nousi kaverin mölystä. Nosti ja toi sitten viereisen kapulan... Äääk!
Pikakorjaus oli sitten kasa vieraita kapuloita ja oma siellä takana + hidastemakkara. Seisoin ihan vieressä ja hurjat bileet saatiin pystyyn, kun ikuisuudelta tuntuvan hetken Sinko haisteli ja haisteli niitä vieraita, kunnes siirtyi eteenpäin ja haistoi oman ja toi sen!  Koskahan uskallan seuraavan kerran kokeilla uudestaan..? ;p


Kaukot tehtiin mukavalla vireellä ja mikä hienointa, seiso-istu vaihdot onnistui kerrasta. Palkkailin heti ekasta
asennonvaihdosta ja kaikista istumisista. Matkaa vielä maltillinen nelisen metriä.


Torstaina maneesi-treeneissä

Tunnaria, jossa merkkasin naksulla vain heti kun reagoi omaan kapulaan. Palkkamakkaran nakkasin kauemmas ja koiran ollessa poissa siirsin oman paikkaa/vaihdoin uuden kapulan. Hyvin sujui muuten, mutta toistojen myötä kierrokset nousi, joten jatkossa kaksi kertaa on ihan riittävä ja sitten tauko/tai laittaa koira maahan hetkeksi ennen uutta käskyä. Naksautuksesta huolimatta Sinko myös nosti oman suuhun joka kerta, vaikka se ei ollut tarkoitus. Vaan haittaakos se.


Kaukoja laudan kanssa ja sujuivat hienosti vaikka matkaakin oli ennätykselliset 6 m. Heti alkuun väläytteli viime kokeessakin nähtyä jojo-ilmiötä jättövaiheessa. Pitäisi muistaa vahvistaa tuotakin maahanmenoa ja pysymistäkin joskus.. Istumiset hieman epävarmoja noin pitkällä matkalla, mutta saatiin onnistuneitakin vaihtoja aikaan.

Metallinouto tehtiin ensin vauhtinoutona,jossa palkka lensi kesken hyvän laukan ja sitten vielä koko liike ja hyvä oli.

Hyppynoutoa katseltiin myös ja se oli aika epävarmaa kapulan oton ja pito-otteen osalta, hmm. Kerran kapula jopa putosi hypyssä. Sitä se treenamattomuus tietää.

Loppuun vielä testi, kuinka jaksetaan BH:n tottis jo vähän väsyneenä. Hyvin jaksettiin. Häiriötäkin saatin hyvin, kun kaveri leikitti koiraansa melkein koko ajan kaavion keskellä. Kontakti pysyi hienosti, eikä mitään ahdinkoakaan ollut näkyvissä. Häntä huiskien tehtiin hommia. Seuraamisten jälkeen palkkasin narupallolla ja loppuun vielä jäävät ja luoksetulo (jossa vauhti säilyi laukalla loppuun saakka).

Loppujenlopuksi hyvin on tämänviikon treenit menneet, vaikka otsikko kertookin muuta.: D





keskiviikko 9. huhtikuuta 2014

Piipsjärven Miss Bikini

Ollaan treenattu näyttelyyn! Tämän parempaan ei pystytä. :D


Ihan kelvollista,eiks jeh?! ;)


Huhtikuun järvimaisema


Huokastaan välillä

Ja taas mennään!


torstai 3. huhtikuuta 2014

Hommat jatkuu

Maanataina kevään viimeiset hallitreenit.

Tunnari, pihalla. Rivissä viisi vierasta ja sinne keskelle, olisko ollu kolmas oikealta oma. Ensin toi oman vieressä olleen kapulan ja ehdin jo huolestua (siis ihan tosissaan). Koira autoon ja rohkeasti uusinta.
Viisi vierasta rivissä edelleen ja oma oli toinen vasemmalta. Pikkasen maisto, ei ihan nostanut viereistä ja sitten jatko vielä haistelua ja valistsi oikein. Palkaksi lensi pallo kesken palautusmatkan.
Tässä vaiheessa mietin hetken lelupalkan järkevyyttä, mutta soitellen sotaan ja silleen.
Koira autoon ja kapulaa riviin. Oma oli tällä kertaa kolmas oikealta. Nyt homma näytti jo ihan kelvolliselta.Vieraita ei maisteltu ja ihan kuin olisin sen lampun syttyneen pikkubriardin päässä. Sen verta nopeasti se pyörähti takaisin, kun oman kapulan jälkeen nuuhkasi viereistä vierasta kapulaa.
Selkeästi hankalaa on nyt se oikea sieltä keskeltä ottaa/paikallistaa, mutta treeniä treeniä.

Kaukot, joissa ihan liian hauskaa...Kivasti se pomppaa etujalat paikoillan pysyen istu-seiso vaihdoissa. Seiso-maahan vaihdot on ihan ok, apurimaan ei tulla tulla enään pahasti kiinni,eli liikkuminen alkaa ehkä helpottaa. Seiso-istu otetaan sitten tosissaan työnalle, koska istuminen pitäin saada tapahtumaan taaksepäin. Vaikka toisaalta,jos se nyt siinä liikkuu, haittaaks se?
Tärkeämpää olis ehkä saadaa semmonen rauhallinen ja keskittynyt tila siihen tekemiseen. Kiva, että toisella meistä oli kivaa. ;)

Keskiviikkona palolaitoksella.

Ruutu, jonka rakensin valmiiksi ja jätinlelun valmiiksi sinne. Pikku haukutus ja lyhyt seuruutus lähetyspaikkaan. Pieni vinkkaus "missä" ja hienosti haki katseellaan ruudun ja lähetys (matkaa ruudulle mittailin n.25m.). Toisella kerralla sai katsoa,kun vein lelun ruutuun, haukutus jalähetys "lennosta".
Hetken "autoilun" jälkeen sama ilman lelua.
Toinen myös maahanmenon kanssa.
Koikeilin myös,kuinka hyvin siellä ruudussa pysytään.. nousi seisomaan, kun kova tuuli liikutti merkkejä ja ruutu nauhaa. Toinen yritys meni moitteettomasti.

Metallinouto sujui pienistä alkuhässäköistä huolimatta ihan mallikkaasti. Vauhti oli ihan ok. Kolme neljästä tuotiin melkeen loppuun asti laukassa. Luovuksessa istuminen oli pari kertaa hiitanlainen, mutta suoraan ja tiiviisti luovutti.
Nopeaa tarttumista pitää treenata vielä, pientä säätöä esiintyy siis.

Seuraamisessa otettiin hidasta kävelyä ja juoksua sekä askeleita oikeaan ja vasempaan. Mulle nuo vasempaan otettavat askeleet tuottaa vaikeuksia, mutta enköhän opi. ;)

Torstaina maneesilla.

Seuraamista temmonmuutoksilla, käännöksillä ja askelilla vasempaan ja oikeaan. Alkaa mulla sujua jo moiset kiemurat. Peruutus unohtu.. on se osannu ainakin joskus..

Liikkeestä istuminen piti oikeen laittaa ylös,että ei unohdu kokonaan treenattavien liikkeiden joukosta. Muutama istuminen minun peruuttaessa koiran edessä ja olipas näpsäkkää!Kokeiltiin vähän seuraamisenkin kanssa ja ei ongelmia.

Metallinoutoa samaan tapaan,kuin eilen. Tästä ei saada meidän suosikkiliikettä, mutta ihan kiitettävästi kapulaa kannetaan ja vauhtiakin on mulle riittävästi. En nyt jaksa nillittää vähän väljemmästä luovutusasennosta, ettei meillä ala ahistaa suotta. Kokonainen liikekkin saatiin tehtyä,joten ei yhtään huono.


Kotipihassa ollaan treenattu myös.

Kaukoja, jotka etenee mallikkaasti.Matkaa ollaan saatuu likimain koesuorituksessa vaadittavaksi. Liikkuminen on maltillista, ellei jopa olematonta (kunhan vire on sopiva). Olen kerran uskaltanut ottaa ohjurilaudan pois ja liikettä tapahtu ehkä 10 cm. Olen tyytyväinen! Seiso-istu vaihdot on vielä epävarmat tuolla pidemmällä matkalla, lisäkäskyllä sitten peppu napsahtaa maahan. Treenit jatkuvat.

Luoksetulossa maahan-käskyn sisäänajoa on suoritteu myös aktiivisemmin. Lyhyellä matkalla sujuu, pidemmällä menee vaanimiseksi ja jäädään seisomaan. Vaikka sinnikkäästi palkkaan aina makupalalla tassujen väliin, taitaa Sinko kuvitella,että pallohan se kohta lentää.. Työtä siis riittää tässäkin.