Vähän laiskotellen

Tauko tekee kaikille välistä hyvää ja varsinkin jos treenaaminen alkaa tuntua ylitsepääsemättömän raskaalta: Pää on työpäivien jälkeen niin höttöä, että lenkkeily on sopivin vaihtoehto yhteiselle puuhailulle. Hyvä että olen saanut torstain koulutukset pidettyä ja sielläkin olen välillä puhunu ja tehny mitä sattuu. Onneksi olen koutsannut eräänkin niin hyvin, että hän osaa pukea sanoiksi sen, mitä yritän selittää.

Kuitenkin olen jo nenä eteenpäin, koska helmikuun 1. päivä alkoi Sporttirakin tokovalmennus, johon ostin kuuntelupaikan. Luennolla aloitettiin ja heti sieltä pulpahteli moniakin asioita:

Selkeän tavoitteen nimeäminen
- pidemmän tähtäimen (EVL1 )
- yksittäinen (ruutuliike kokonaisuudessaan)

Tasontarkistukset on unohtuneet täysin

Treenien monipuolisuus ei toteudu
- erityisesti haasteet joita koetilanteessa tulee ja ovat sitten liikaa
- liikkeiden yleistäminen vaihtelevissa ympäristöissä

Se minkä näen toteutuneen tähänastisessa treenitavassa
- mielentila
- itsevarma ja rento (molemmat ollaan)


Helmikuu on siis taukoa molemmilla ja ohjaaja istuu opissa ja miettii kevään ja kesän treenit nyt kunnolla. Odotan jo innolla uusien treenivinkkien saamista!

Joulukuisen tokokoulutuksen jälkeen Sinkon kanssa on tehty oikeastaan kerran viikossa vain (!) ringin läpijuoksua kosketusalustalle ja tunnaria tositosi monella vieraalla kapulalla, vaihtelevin kapula-asetelmin sekä tunnarikapulan pitoa. Olin vähän kahden vaiheilla tuon tunnarin mielentilan kanssa, mutta koira malttaa tehdä hajutyöskentelyn nyt todella hyvin ja luovutus on ihan ok. Nostetaan kriteerejä (lisää vauhtia), kun näyttää siltä että liike ei mene siitä rikkki enää. Ja Sinkon tuntien se tekee vauhdin itsekkin, kun varmuutta tulee lisää.

Jäynäkin on tehnyt tunnarikapulan pitoa ja voi rakkaus, kun se on hyvä! Hajutyöskentelyä tunnarit verkon alla jatkamme edelleen. Seuraamisessa on tehty erinlaisia ihmis- ja koirahäiriöitä, kun niille nähtiin tarvetta olevan. Ryhmäpaikkista, joka sujuu vaikka vieruskaveri lähtee. Sosiaalista palkkaa enemmän kun ennen sekä liikkeiden ketjuttamista. Ajatus lähinnä PK-tottiksessa. Noutokapulan pitoa vahvisteltu ja vähän hypitty n.80 senttistä estettä.

Ja se päällimmäisin syy miksi aivokapasiteetti ei riitä oikeen mihinkään ylimääräiseen on seuraava: Talo myynti nytkähti niin vauhdilla käyntiin, että pelkoa myymättä jäämisestä ei ole. Enemmänkin se uuden kodin löytyminen taitaa olla suurempi haaste. :O Kuka vuokraa sen veneen, jonka alle me kesäkuussa muutetaan? Mielellään Rovaniemeltä. ;)

Mitäs kaikkea sitä...

Toukokuun melkoiset hulinat alkavat olla takanapäin. Vaikka mitä ollaan tehty ja sitten taas ei olla ehditty oikeastaan yhtään mittään. :)

Helatorstaina käytiin Sinkon kanssa korkkaamassa se EVL. Eipä jääny jälkipolville kerrottaavaa.
Saldona mm. keltainen kortti. Pisteitä Veijo Kinnunen antoi rapiat 130. Opintomatka tuli tarpeeseen ja kokemus oli hyvä. Treenit jatkuvat.


Samalla reissulla Jäynä kävi Posiolla hillumassa kehässä. JUN EH 1
"Vauhdikas teini, jolla kovin litteä runko ja täyttymätön etuosa. Hyvä pään malli ja riittävä purenta. Tiivis ylälinja, hyvä kaula, vielä kovin huolimaton etuliike. Korrekti häntä. (!!) Kinnerahdas takaa. Hyvä malli, mutta tarvitsee täytteen."

Ihan kivasti mentiin kehässä, vaikka olin vähän turhan vapaamielinen siellä. Kehän ulkopuolella taas J ei osannut olla toimetta yhtään ja purki sitä sitten haukkumalla mulle, sulle ja teille... hohhoijaa..

Ja samana viikonloppuna Pipa vietti 7-vuotis synttäreitä! Ihan käsittämätöntä.. Ja kaikenhuipuksi unohdettiin koko bileet. :P

Jaa kuva? No okei.

Vielä pysytään perässä, senkin klopit!

Ja korvat heiluu.

Seuraava viikonloppu meni Nivalan Johannan tottis-semmassa ja olipas vain avartava kokemus, yllättäen.
Tähän mennessä on saatu kuntoon Jäynän irrotukset, siinä sivussa myös Sinkon (ehehhee) ja tullut tarkkuutta omiin kriteereihin enemmän ja alettu haastamaan koiria entisestään. Etenkin Sinkon pöllöilyt kaukoissa olen ottanut suurennuslasin alle ja nyt sitten ollaan nostettu virettä ja vaaditaan. Näytäs ihan hyvältä so far.
Tunnarinhan Sinko muuten kokeessa suoritti 8 arvoisesti!!!

Viime viikonloppu oli ihan ok kevyt. Vain lauantaina talkoissa koiranäyttelyssä.
Sunnuntaina maastoon on pääsi vain Jäynä, yhden jäljen  ja esineruudun verran. Jälki n. 300m kahdella kulmalla. Liika vauhtia ekalla suoralla, jonka kulman jälkeen rauhottui. Ilma oli ihan jäätävän painostava ja koira väsähti. Itselläkään mikä paras päivä, järkyttävä hedari. Olis ollu parempi jäädä kotiin...
Esineet nousi, ensimmäinen heti toinen piti käydä näyttämässä uudestaan. Kyllä se sitten on hyvä, kun lamppu syttyy. :) Motivaatiota ja toistoja.

Tämä viikko aloitettiin tomerana Jäynän noutotreenillä, aktiivisuutta hakien. On aktiivinen. Mietinpä seuraavan askeleen sitte. :)
Tässä viikolla pitäisi puuhailla sitä ja tätä, niin sitten koirat saa viikon loman kaikesta, kun lähden leirikouluun viikoksi. Tulee tarpeeseen kaikille osapuolille. ;)

Viikon 7 treenit (korjattu kännykkäversion kirjoitusvirheet)

Viikko huipentui ja siis todellakin paino sanalle huipentui pe illan Jari Kantoluodon luentoon, "Yhteistyö koiran koulutuksessa".Teema olisi jatkunut vielä koirien kanssa la-su, mutta tämä oli mennyt mulla ohi. Onneksi, koska jääkiekko... olisi harmittanut vaan enemmän.

Sinkoa ajatellen ei mitään suuria ajatuksia heräillyt. Paitsi yksi ja todella tärkeä pointti minusta. Nyt kun uudet liikkeet on treenissä, eikä S todellakaan kaikkea osaa (Riina saas siis toppuutella TVA toiveitaan vielä) tulisi treenin rakenne EHDOTTOMASTI olla: varma alue = jo hallussa oleva asia- koulutettava uusi asia - päätös varmalla alueella. Heti tuli yksi hyvä esimerkki lähitulevaisuudesta mieleen....

Muutoin en heittänyt kirvestä kaivoon. Tunnistin kuitenkin itsestäni hyviäkin ominaisuuksia: motivointi, vahvistaminen, eläytyminen. Tuohon ylivaatimiseen sorrun toisinaan, mutta nytpä asian tiedostan ja hyvä niin. Mukava asia on myös se, että tyypit ei ole passiivisia treenatessa.  Sinkokin aina jaksaa vaan yrittää uudestaan ja uudestaan, mutta kuormittavaa moinen varmasti on.

Tunnetila- harmonia -osio oli erityisesti Jäynän suhteen mielenkiintoinen aihe. Tommoinen erinlainen nuori on ollut väliin hiukka vaikea tulkita. Mikä on intoa ja yhteistyöhalukkuutta ja mikä taas menee yliyrittämisen, painestumisen (?) ja toisinaan kurittomuudenkin piikkiin...

Pientä pohdiskelua tuli suoritettua myösluottamuksen suhteen. Siis luottaako koira minuun. Olenko siis sellainen auktoriteetti, kuin tahtoisin: kunnioituksen kohde. Ihan metsään ei tässäkään ehkä ole menty.

Toinen asia oli sitten palkkaus. Tasapaino lauman ja lelun/ruuan käytöstä. Lyhyesti: "Energia tulee saalista, loistokkuus suhteesta."

Harmonia-asia taas on semmoinen, että kun kaksi vilkasta laitetaan yhteen niin tulee hurrikaani. Vaan minähän sitä säätämisen määrää säätelen. Jäynä on kuitenkin jo tässä vaiheessa osoittanut olevansa ohjattavissa pienin elkein ja mitään sirkustemppuja ei minun tarvi tehdä, että se on aktiivinen ja innokas. Nämä ominaisuudet löytyvät niin Sinkosta kuin Jäynästä, Pipakin silloin kun jotain pääsee tekemään. Mutta se mikä erottaa nyt Pipan nuoresta polvesta on se, että sille treenit olivat edetessään selviytymistä ja jouduin kannattelijan osaan haastavien tehtävien edessä. Nuoret ovat innokkaita ja aktiivisia. Jos Pipan laittoi "jäähylle" huonosta työstä ( ja vaadinko liikaa liian aikaisin..!!)  se varmasti kiitti luojaansa tästä. S ja J vain sisuuntuvat yrittävät enemmän. Tässä tulin myös siihen lopputulemaan että Pipasta olisi osaavan ohjaajan käsissä tullut enemmän, mulla ei silloin aikanaan ollut tarvittavia taitoja viedä sitä pidemmälle. Nämä asiat ovat vietin ulkopuolisia asioita, joten uskallan vertailla koiriani näin. :)

Näin olen siis treenannut itseäni.

Karvaiset ystävät sitten:

Jäynä: Aktiivista luopumista ja vau miten paljon keskittyneenpi poika onkaan! Pelkäsin saalistilttiä jostain syystä?, mutta tosi varmana ja rentona tekeminen seuraamisessa pysyi. Ja näyttänee harmoonisemmalta. ;)
Vähän kapulan pitoja ja siirtymisiä pienen matkan verran luovutusasentoon. Pääpaino nyt vain tunnetilassa.

Sinko: Kierto+ istuminen onnistuu nyt!! Lähetys ympyrään on pilkottu järkevästi ja S alkaa pikkuhiljaa olla kuusella homman ideasta.
Tunnari ×2 L malli ja X malli kapuloilla. Omat nousi luovutus vaatisi vieläki töitä.... Luoksutulo+ asennot oikein hyvä.

Keilausta ja sairastelua

Aloitetaan potilaaosastolta. Reilu viikko sitten lauantaina hämmästelin pari tuntisen metsäilyn aikana Pipan jokseenkin outoa käytöstä. Se yritti pissailla pahimmillaan viiden metrin välein. Sunnuntaina totesin, ettei juttu ollu mitään ohimenevää vaan selkeästi tulehdus ja maanantaina käytiinkin hakemassa antibiootit vaivaan. Oireet olivat vain senverran aikaisin ilmenneet, että ell aikansa liuskojensa ja muiden härpäkkeiden kanssa heiluttuaan totesi epäilykseni oikeaksi.
Nyt on jo kuuri syöty ja vointi selvästi parempi.

Keilaaja nimikkeellä kulkee sitten jäsen Föön, joka saa nyt todellakin alkaa opiskelemaan riittävän ajoissa aloitettavaa jarruttelua ja eteen istumista. Olin ihan varma nimittäin tuossa yksi ilta, että kyllä tämä oli nyt tässä. Mutta niin sieltä vain ylös nousin. :D
Muutoin treenit sujuvat kivasti, hyvässä vireessä. Häiriönä luistelevat lapset olivat vielä ihan liikaa, mutta häiriötreenit on helppoja toteuttaa jäähallin pihassa. Kyllä naurussa oli pitelemistä, (eikä se ihan onnistunutkaan) kun jäppinen suhaili noutokapula suussa minun ja aidan väliä, joka erotti meidät luistelijoista. Kun ei kykene niin ei. Jäynä on kyllä vähän ylisosiaalinen...

Sinko rentoilee edelleen aikalailla. Kaukojen ja tunnarikapulan pidon lisäksi ei olla treenattu mitään. Selkäkuvat siirtyi nyt tulevalle perjantaille ja Pipan runtelema jalka kuvataan samalla. Mitenkään selvästi se ei haittaa, mutta varalta... Kokeita olen kattellu, mutta lihashuoltoon pitää päästä ennen tositreenien aloittamista.

Eilen sunnuntaina istuin päivän Esa Tapion koutsausta seuraten. Ei menny taastaan hukkaan reissu ja noutotreeniin sain kivat uudet ideat. Laitetaan vaikka sitten kirjallinen selostus treenistä + videot, miten onnistuttiin Niinan kanssa.
Olen ollut tosi tyytyväinen koulutusten antiin, vaikken koirapaikkaa ole ottanutkaan ja näillä neuvoilla olen kyllä saanut Jäynästä kivasti enemmän irti ja treenit on edenneet. Vaikka olihan siellä semmoisiä nuorukaisia, jotka veteli tosi pitkiä seuraamisia jne. en ihan niin paljon haluakkaan Jäynän osaavan. Loppuu tekeminen ihan kesken muuten!

Tälläkin hetkellä pakkasta on -30, joten sisällä ollaan melkolailla oleskeltu. Aurinko paistoi päivällä ihanasti ja kivoja valokuviahan sillä kelillä sais. On vaan niin pirun kylmä, etten ala sormiani jäädyttämään. Toivottavasti pakkasjakso jää lyhyeksi.

Vauhtian tähän touhuun

Viikonloppu vierähti oikeenkin mukavissa merkeissä Limingan Doganttihallissa. Uusia ja vanhoja naamoja (ja niitä koiriakin) seurattiin Esa Tapion leikkikikoulun merkeissä niin lauantaina, kuin sunnuntaina. Tällä kertaa siis omat koirat jäivät kotiin.

Lauantai aamuna aloitettiin lyhyellä teoriaosuudella, jossa Esa kävi vietit ja niihen liittyvät jutut nopeasti läpi. Näissä ei mitään uutta ja ihmeellistä auringon alla ilmennyt.

- Koirakoita seuratessa koin niitä ihania "No, niinpä juuri." ja " Voi, sorrun tuohonkin." elämyksiä monessakin asiassa. Lisäksi , etenkin Jäynän jatkoja ajatellen sain tosi hvyiä vinkkejä ja ajatuksia, kuinka tästä jatketaan. Ihan lähtien siitä, millaisia treenejä nyt pitäisi tehdä.

- Suurimpana emävirheenäni koin koko viikonlopun ajan sen, kuinka huonosti olen pitänyt Jäynän hyvästä vietistä treeneissä huolta...
Mutta mutta.. onneksi leikkiminen meillä sujuu mielestäni hyvin ja siinä ei mitään suuria klikkejä ole. Nyt on sitten saatu vinkkejä siihen, kuinka tästä eteenpäin.

- Haukuttamisasiaa sivuttiin useaan kertaan ja tähän asiaan paneudutaan Jäynän kanssa, koska sillä on hippasen taipumusta vaipua saalistilttiin ja Sinkon kanssa koin haukkumissa sen katkeavan vaivatta. Lisäksi sillä on positiivia vaikutuksia vireeseen. Jäynälle en ehkä toivo sitä ihan niin suuressa mittakaavassa...

Huikeat nelisivuiset muistiinpanot mulla on viikonlopulta, mutta ne on niin minun "omaa kieltä", etten tohdi julki niitä laittaa. :P
Motivaatiota treeneihin siis saatiin ja sitähän hakemassa olinkin, uusien ajatusten lisäksi.
Ja tätä herkkua on tulossa kuulema meille vielä lisää talven aikana. :D Ja sinne ei kuulema ole ilman koiraa menemistä.

Ei me ihan toimetta toki olla oltu, vaikkakin pimeä, märkä ja jäinen keli on kutistanut treenit pieniin leikki, seuruu, kake(Sinkolla) ja kapulanpito juttuihin pihalla ja sisällä. Sinko on ihan liekeissä ja Jäynäkin kovasti yrittää olla jonakin. Leikkiin sekin syttyy hienosti, mutta tosiaan tuo patukan mukana olo tahtoo saada koomailuja aikaan. Mutta nytpä olen viisaampi viikonlopun jäljiltä ja uusia ideoita kokeiltiin jo. Hyvin toimii. Kunhan saan kameraan uuden muistikortin niin saan videomateriaalia. Ja ei. Jäynä ei ole syypää kortin katoamiseen. ;)

Hiturin opissa 15.8

Aiheena ohjattu nouto. Jouduttiin ihan keskittymään molemmat! :) Tykkäsin taas kovasti kouluttajasta ja kai sekin meidän yhteistyöstä. ;) Ainakin meillä oli kivaa ja saatiin tosi hyvä treeni sekä hyvät ohjeet jatkoon.

Ensin suoraan merkiltä yhden, oikealla olevan noutoa. Hyvää, vauhdikastä töyskentelyä. Noudoissa aina vapautus lelulle kesken matkan.

Oikeatuo!

Siitä se lähtee!

Kouluttaja hymyilee??!! ;)

Toisella kiekalla otettiin merkkiä ja sitten vaihdellen merkin kiertoa ,merkille pysäytys ja nouto.
M-L vei kaksi kapulaa ja edelleen oikealta noudettiin. Ensin meni vasemmalle ja toi sinnikkäästi sen vaikka kuin huudettiin... Sitten alkoi sujua. Edelleen vapautus palkalle kesken matkan.
Treeni oli sujuvaa ja Sinko kesti toistot tosi hyvin. Ja olipa hyödyllinen taito tuo kapulasta irrotus vahdista.. Viimenen oli hieno! Vaikka oli varmaan jo unohtanu, että kapula siellä on 3 merkille menon jälkeen, niin irtosipa vain!

Ounou :)

Tuo se sitten pitäs tuoda..

Merkki ja aina on aikaa posettaa :P

Jiihaa!

Missä se koira on?? Palkkaus ei nyt oikeen menny putkeen..

Kaikki kuvat (c) Niina Rautioaho

Annakaisa Loiri 9.8.2014

Huimasta ukkoskuurosta huolimatta eilinen tottiskoulutus saatiin kunnialla päätökseen ja vaikka satoi ja välillä jyrisi, koirat teki töitä hienosti.
Itse olin jälleen vain kuuntelemassa, mutta hyvä että tuli lähdettyä!
Kouluttajana Loiri oli järjestelmällinen ja tykkäsin kuinka hän jaoitteli homman niin, että koiria ei tuotu kentälle ennen kuin ohjaaja oli kertonut koiran tason ja treeni suunniteltu. Treeni myös purettiin heti yhdessä ja aihetta puitiin kiirettä. Annakaisa antoi myös ohjeet, kuinka edetä. Myös me kuunteluoppilaat saatiin paljon irti, kun lisäkysymysten lisäkysymyksistä keskustelu rönsyili aina siihen, kuinka pentu leimaannutetaan ihmiseen ja noudon monimutkaisuuteen..pala palalta siis. Siitähän se ajatus sitten lähti.
En ihan kaikkea ala tähän kirjaamaan, vaan tein Sinkoa koskevat muistiinpanot erikseen.

- noudon perusteisiin voisi palata hetkeksi, vahvistaen patukalla otetta ja loppuasentoa, kanavointi, positiivisuus
- paljon vauhtiluoksetuloja kapulan kanssa, myös metalli
- kapulan pitopaikka suussa?? kun vire oikea paikka ja ote ok, muuten huonoko? ainakin löysä, kapulan pyörittely suussa-puru-merkkaus-palkka
-"seuraa"-käskyn virettä nostava vaikutus...treeninä käsky-hetsaus-jne, kunnes koira selvästi aktivoituu ja voidaan lähteä liikkeelle, voisi auttaa myös paikkamakuusta perusasentoon siirtymisiin
- sisällytetään treeniin koetilanteiden haastavat hetket, odottelut
- paikkamakuun häiriötreenit



Yleisesti Annakaisa painotti jo pikkupentutreeneissä sitä, että koira aktivoi ohjaajaa, ei toisinpäin. Toki tämä ei heti toimi niin, mutta alun apujen jälkeen odotetaan koiran aloitetta. Myös pentuaikana yhdessä vietetty aika ja vain omistajan kanssa ensimmäisinä kuukausina eläminen oli hänestä se juttu millä päästään siihen, että suhde muodostuu oikeanlaiseksi. Pentu siis ei ole muun lauman kanssa, toki saa tutustua, mutta ei oleskele laumassa/leiki toisten koirien kanssa. Edellisen nuoren koiransa piti 9 kuiseksi asti "itsellään".

Sinko nyt kärsii hormoonimyrkyissään juoksun jälkeistä masista ja treenit on olleet, joo teknisesti ok, mutta SE Sinko ei nyt ole mukana kentällä ollut. Pidetään vielä huilia ja toivotaan, että perjantaina Hiturin opissa ollaan ihan hyvällä asenteella, jotta saadaan päivästä irti paljon.

Illan treenissä tehtiin:
Nätti tunnari, vapautus palkalle, kun nosti oman. Työskenteli kapuloilla tosi nätisti. ei töninyt edes kapuloita.
Merkki 2X oikein mallikkaat. Ensin pysäytin merkille ja toinen oli konainen kierto. Laukka löytyi vihdoin ja vihjesanakin ymmärretty!
Hyppynouto metallikapulalla, oikein nätti muuten, mutta se pikkasen vino luovutus..
Hyppynouto puukapulalla, sama juttu.
Vauhtinoudossa näky sitten se löysyys, kun laukka oli semmosta himmailua ja ehti tiputtaa vauhdin raviinkin.
Samoin pikku seuraamiset, alun seuraa-hetsaus kuviosta huolimatta oli vähän vaisua, mutta nättiä toki.

Voi, kun ilmat viilenisi, että pääsis hakumetsään! Löysin niin kivan radankin. :D

Päivi Kivelän tokopäivä

Olin eilen Sievin kennelkerhon järjestämässä tokokoulutuksessa kuuntelemassa ja katsomassa, millaisia vinkkejä Päivi Kivelällä olisi antaa, sekä oli tämä tiukaksi kuulemani tuomari mukava tavata livenä (ja huomata, että todella mukava ihminen oli kyseessä).

Muuten olisin jäänyt varmaan kotiin hellettä pitelemään, mutta järjestäjältä tuli viestiä päivän annista: ylempien luokkien liikkeitä, porukkatreenejä ja koevireseen vinkkejä.

Tunnari
- kauheasti ei kannata jo toimivan liikkeen kanssa alkaa sääteleen ja muuttamaan treenityyliä

Luoksetulo
- "pallosilitys"+ takapalkka, josta kokeeseen ennakoiva merkki, silitys.

Kuunteleminen
- "sekotreeni", jossa koiraa läheteään tekemään noutoja, ruutua, merkkiä, hyppyä jne. sekalaisessa järjestyksessä.
- kaikki keinot sallittuja, että koira tekee mitä halutaan

Ryhmätreenejä

1. Koirakot rivissä, koirat seuraavat, liikkuri käskyttää oik. vas. tk.
+ yksi koirakko kerrallaan liikuu muiden ohitse.

2. Kuja jonka läpi viedään oma koira leikkien. Koirakot rivissä.

3. Luoksetulokuja. Koirakot jonossa, nenät juoksevaa koiraa päin.

4. Seuraamista rivissä aitaa, kehänauhaa tms, päin.

5." Parinouto". Etäisyys 10-15m. Toinen heittää ja käskyttää toiselle koirakolle noudon.

6." Jäävärinki". Lelukasa keskellä, pari kerrallaan seurauttaa koiraa ringin keskelle, käskyttää jonkun jäävän (molemmilla eri) yhtäaikaa lelukasan kohdalle ja palaa koiran luon yhtäaikaa.

7. "Luoksetulorinki". Koirat jätetään selät ringin keskustaan päin istumaan/ makuulle. Vuoron perään istuvia kutsutaan luo.


Tosi päteviä koiria ja ohjaajia oli mukana ja päivä (12-18.30) meni tosi nopeasti. Samoja naamojahan näillä kulmilla koulutuksesta toiseen näkee, pari uuttakin koirakkoakin oli mukana. Saavat uusia koirakoira SM-joukkueeseen ensi vuodelle. :)

Lopuksi Päivi patisti kaikkia kokeisiin, koska koskaan ei täydellistä kannata jäädä odottamaan. Muuten sitä jäädään kotiin ja kokeissa jää käymättä kokonaan. TVA:n kun saa sillä, että kaikista liikkeistä saa 7-8. ;)

Oma hönö oli siis kotona, mutta näyttää nousevan tuolta hormooniviidakosta taas tähän maailmaan. Illalla tekastiin pikainen tilannekatsaus muutamien liikkeiden osalta, jossa todettiin seuraavaa:
- metallinoudon luovutus on vino
- luoksetulossa uudet vinkit käyttöön ja näytti toimivan, edes seivosominen ei valunut pahasti
- seuraaminen iiihanan innokasta
- kakeissa seiso-istu oli vaikea, loppujenlopuksi nekin saatiin sujumaan, muuten teki omalla tasollaan
- liikkeestä istuminen hyvä