Kesän kaipuu

Kyllä tännekkin nuo kinokset tulivat ja lunta tulee edelleen... Ja kyllä mulle alkaa jo tää talvi riittää!
Treeni-intoa ei ole ollut vähääkään (ja omatunto kolkuttaa..), mutta onneksi muuten ulkoilu hiihtelyn ja kikkailun merkeissä maistuu.
Valitettava tulevan kevään enneoire ilmestyi: ihan pieni pentukuume, mutta asialle saatiin helpotusta (josko nyt oikeesti jaksan odottaa niin pitkään, kun olen suunnitellut) Hemmon muutettua meille. :) Että laittakaa vaan niitä penneleitä, tämä ei onneksi kasva enää, niin on aina joku syliteltävä mullakin.

Ranskalupasta olenkin haaveillut pari vuotta ja naapurikylässä oli tämmönen jässikkä kotia vaille niin minkäs voit. Terokin oli sopivasti työmatkalla, niin lasten kanssa pidettiin palaveri, jossa päätös oli yksimielinen (yllättävää, eikö?). Tulevaa Liverpoolin matkaa Tero odottaakin kammolla: onko sitten kotona vastassa jo hevonen... :P

Viikoittaiset tokotreenit ollaan pidetty ohjelmistossa ja siellä viime viikolla tehtiin merkinkiertoa, joka sujuu oikeen hienosti ja ruutua, joka sujuu vähemmän hienosti. Paikka on nyt keskempänä, mutta liian lähellä etunauhaa. Minun makuun siis. Kyllä se ruudun sisällä on, mutta jos kokeessa sattuukin jotain, niinniin.. Saisi mennä siis lähemmäs takanauhaa. "Pakkipakki" lisäkäskyillä olen korjaillu, mutta taitaa olla turha kuvitella saavuttavansa sillä menetelmällä mitää pysyvää parannusta. Laiskuuden seurausta ja nyt pitää reipastua! Pärssisen Pipan koulutukseen ollaan menossa, joten jos siihen mennessä tilanne ei parantunut, niin siellä sitten otetaan neuvoja vastaan.

Pikkuhiljaa myös koira-kissa kokoonpano on alkunut osoittaa kohtuullisen hyvää kommuunikäytöstä. Ei sillä, että täällä oltaisiin mitään tappeluita oltu aloittamassakaan. MuruKatti on reipastunut entisestään ja tehnyt lähempääkin tuttavuutta Sinkon kanssa, joka tahtois jo edetä pidemmälle, mutta sai pakit. Hillitty sähinä riitti onneksi, eli Murullakaan ei ammu yli, vaikka pelottaa vähän. Ihmekkös tuo, että hirvittää, kun moinen takkutukka tunkee itseään Hänen nojatuolinsa alle.

Pidellään pakkasia

Pakkanen vetäisi kyllä treeni-innon totaalisesti miinuukselle, kun lämmintä treenihallia ei yrityksistä huolimatta löytynyt.
Jotain pientä kuitenkin: tunnaria ollaan tehty ja se on kyllä lupaavalla mallilla.
Samoin karkoitettiin treenitylsistymistä kokeilemalla uusia tokoliikkeitä: v#tunkierto oli hauskaa! Vaikka ei se nyt ihan hirveen hienosti toki heti mennyt ja koira hyppi estettä ees taas kapulan kanssa ja ilman. Lisäksi ohjaajalla oli kyllä ihan koko käskyarsenaali käytössä. Tulipa lämmin kylmässä maneesissa. :) Todellista osaamista Sinko esitteli kyllä merkin kierron kanssa, antamatta esteiden häiritä yhtään.

Muutoin ollaan harrasteltu kikkailua pitkien lenkkien muodossa, löhöilty ja seurusteltu Murusen ja Venlan kanssa. Koirat suhtautuu kivan rauhallisesti Muruun, mutta vielä olen estänyt oikeen läheiset kontaktit. Venlastahan ei tarvi huolta kantaa, sen koskemattomuus on tuolla auktoriteelilla taattu.
Kanojen olemassaolon tajuaminen veti kyllä molemmilta ajatukset kanalan ovelle moniksi päiviksi, mutta on tilanne rauhoittunut. Hulluja lintukoiria. Mitenhän me pärjätään kesällä...?

Miauu ja kotkotkoot!

Uusivuosi ja uusia kasvoja ilmestyy viikoittain! :)

Vuodenvaihde vietettiin Rovaniemellä ja jo etukäteen oli sovittu pieni kissankatkastus/kyläily Heidin luona. Niinhän siinä sitten kävi, että pieni, kohtuu arka kissaneiti Muru(nen) lähti meidän mukaan.
Ensimmäiset päivät tyty piilotteli hälle varatussa tyhjässä huoneessa, josta sitten muutti yhdeksi yöksi minun vaatekaappiin ja siitä sitten jo valloitettiin olohuone ja tarkemmin siellä astiakaapin alunen.
Tänään kävi jo aamukaffeseurana sohvalla pikaisesti, joten hyvin sujuu. Oikeen on seurallinen, leikkisä ja kova kehräämään. En edes tiennyt olevani "kissaihminen". Koiratkin on ottaneet ihan tyynesti uuden jäsenen vastaa. Ainoastaan kovaääninen kehräminen kummastuttaa Sinkoa kovasti.

Tänään sitten saapuivat ne kauan odotetut siivekkäät! Keke Kukko ja rouvansa Pirkko, Martta, Orvokki ja Tuksu. Oikeen mukavaa ja äänekästä sakkia, jotka kiittivät jo majoituksesta yhdellä munalla!

Koirien kanssa ollaan nautittu talvesta ja päästelty pitkinpoikin kylää kickparkin kanssa ja välillä ollaan käyty ilmettelemässä hankia metsässä.

Jouluvapaan jälkeen Sinkon kanssa käytiin torstain treeneissä katsastamassa mm.
- Tunnarin ja ruudun tilanne, tehden variaatio Virven vinkkaamasta tunnariruudusta: normi ruutu ja tunnarit, 1+7 takanauhalle.
-> Hyvin meni ruutuun, huomasi jo mennessä kapulat. Kuunteli kuitenkin seis-käskyn ja siirtyi kapuloille rauhassa etsi-käskyllä ja haisteli kaikki läpi, tuoden oman. No jee!!
- Merkkiä kierroilla ja pysäytyksillä -> oikein hyviä.
- Pari kertaa otettiin myös merkiltä ruutuunmenoki, ihan vain kokeilumielessä ja onnistui ihan ok ekaksi kerraksi. -> Paikka ruudussa oli minun makuun liian lähellä etureunaa. Eli pikku viilausta vaatii.
- Ohjattu nouto liikkurin kanssa. -> Jos tämä on vakiotaso jokakerta, tämä liike on lähes koevalmis! Luovutukset oli vain vinoja.
Merkkikin huomioitiin joka kerralla.
- Liikkeestä istuminen. -> On ollut viimeaikoina ihan käsittämättömän nopea. Tauko teki hyvää?