* Kauheasti on kalenteria täytetty, mutta katsellaan mikä toteutuu, mikä ei.
maanantai 29. helmikuuta 2016
Video ei valehtele
* Kauheasti on kalenteria täytetty, mutta katsellaan mikä toteutuu, mikä ei.
sunnuntai 21. helmikuuta 2016
Viikon 7 treenit (korjattu kännykkäversion kirjoitusvirheet)
Viikko huipentui ja siis todellakin paino sanalle huipentui pe illan Jari Kantoluodon luentoon, "Yhteistyö koiran koulutuksessa".Teema olisi jatkunut vielä koirien kanssa la-su, mutta tämä oli mennyt mulla ohi. Onneksi, koska jääkiekko... olisi harmittanut vaan enemmän.
Sinkoa ajatellen ei mitään suuria ajatuksia heräillyt. Paitsi yksi ja todella tärkeä pointti minusta. Nyt kun uudet liikkeet on treenissä, eikä S todellakaan kaikkea osaa (Riina saas siis toppuutella TVA toiveitaan vielä) tulisi treenin rakenne EHDOTTOMASTI olla: varma alue = jo hallussa oleva asia- koulutettava uusi asia - päätös varmalla alueella. Heti tuli yksi hyvä esimerkki lähitulevaisuudesta mieleen....
Muutoin en heittänyt kirvestä kaivoon. Tunnistin kuitenkin itsestäni hyviäkin ominaisuuksia: motivointi, vahvistaminen, eläytyminen. Tuohon ylivaatimiseen sorrun toisinaan, mutta nytpä asian tiedostan ja hyvä niin. Mukava asia on myös se, että tyypit ei ole passiivisia treenatessa. Sinkokin aina jaksaa vaan yrittää uudestaan ja uudestaan, mutta kuormittavaa moinen varmasti on.
Tunnetila- harmonia -osio oli erityisesti Jäynän suhteen mielenkiintoinen aihe. Tommoinen erinlainen nuori on ollut väliin hiukka vaikea tulkita. Mikä on intoa ja yhteistyöhalukkuutta ja mikä taas menee yliyrittämisen, painestumisen (?) ja toisinaan kurittomuudenkin piikkiin...
Pientä pohdiskelua tuli suoritettua myösluottamuksen suhteen. Siis luottaako koira minuun. Olenko siis sellainen auktoriteetti, kuin tahtoisin: kunnioituksen kohde. Ihan metsään ei tässäkään ehkä ole menty.
Toinen asia oli sitten palkkaus. Tasapaino lauman ja lelun/ruuan käytöstä. Lyhyesti: "Energia tulee saalista, loistokkuus suhteesta."
Harmonia-asia taas on semmoinen, että kun kaksi vilkasta laitetaan yhteen niin tulee hurrikaani. Vaan minähän sitä säätämisen määrää säätelen. Jäynä on kuitenkin jo tässä vaiheessa osoittanut olevansa ohjattavissa pienin elkein ja mitään sirkustemppuja ei minun tarvi tehdä, että se on aktiivinen ja innokas. Nämä ominaisuudet löytyvät niin Sinkosta kuin Jäynästä, Pipakin silloin kun jotain pääsee tekemään. Mutta se mikä erottaa nyt Pipan nuoresta polvesta on se, että sille treenit olivat edetessään selviytymistä ja jouduin kannattelijan osaan haastavien tehtävien edessä. Nuoret ovat innokkaita ja aktiivisia. Jos Pipan laittoi "jäähylle" huonosta työstä ( ja vaadinko liikaa liian aikaisin..!!) se varmasti kiitti luojaansa tästä. S ja J vain sisuuntuvat yrittävät enemmän. Tässä tulin myös siihen lopputulemaan että Pipasta olisi osaavan ohjaajan käsissä tullut enemmän, mulla ei silloin aikanaan ollut tarvittavia taitoja viedä sitä pidemmälle. Nämä asiat ovat vietin ulkopuolisia asioita, joten uskallan vertailla koiriani näin. :)
Näin olen siis treenannut itseäni.
Karvaiset ystävät sitten:
Jäynä: Aktiivista luopumista ja vau miten paljon keskittyneenpi poika onkaan! Pelkäsin saalistilttiä jostain syystä?, mutta tosi varmana ja rentona tekeminen seuraamisessa pysyi. Ja näyttänee harmoonisemmalta. ;)
Vähän kapulan pitoja ja siirtymisiä pienen matkan verran luovutusasentoon. Pääpaino nyt vain tunnetilassa.
Sinko: Kierto+ istuminen onnistuu nyt!! Lähetys ympyrään on pilkottu järkevästi ja S alkaa pikkuhiljaa olla kuusella homman ideasta.
Tunnari ×2 L malli ja X malli kapuloilla. Omat nousi luovutus vaatisi vieläki töitä.... Luoksutulo+ asennot oikein hyvä.
Sinkoa ajatellen ei mitään suuria ajatuksia heräillyt. Paitsi yksi ja todella tärkeä pointti minusta. Nyt kun uudet liikkeet on treenissä, eikä S todellakaan kaikkea osaa (Riina saas siis toppuutella TVA toiveitaan vielä) tulisi treenin rakenne EHDOTTOMASTI olla: varma alue = jo hallussa oleva asia- koulutettava uusi asia - päätös varmalla alueella. Heti tuli yksi hyvä esimerkki lähitulevaisuudesta mieleen....
Muutoin en heittänyt kirvestä kaivoon. Tunnistin kuitenkin itsestäni hyviäkin ominaisuuksia: motivointi, vahvistaminen, eläytyminen. Tuohon ylivaatimiseen sorrun toisinaan, mutta nytpä asian tiedostan ja hyvä niin. Mukava asia on myös se, että tyypit ei ole passiivisia treenatessa. Sinkokin aina jaksaa vaan yrittää uudestaan ja uudestaan, mutta kuormittavaa moinen varmasti on.
Tunnetila- harmonia -osio oli erityisesti Jäynän suhteen mielenkiintoinen aihe. Tommoinen erinlainen nuori on ollut väliin hiukka vaikea tulkita. Mikä on intoa ja yhteistyöhalukkuutta ja mikä taas menee yliyrittämisen, painestumisen (?) ja toisinaan kurittomuudenkin piikkiin...
Pientä pohdiskelua tuli suoritettua myösluottamuksen suhteen. Siis luottaako koira minuun. Olenko siis sellainen auktoriteetti, kuin tahtoisin: kunnioituksen kohde. Ihan metsään ei tässäkään ehkä ole menty.
Toinen asia oli sitten palkkaus. Tasapaino lauman ja lelun/ruuan käytöstä. Lyhyesti: "Energia tulee saalista, loistokkuus suhteesta."
Harmonia-asia taas on semmoinen, että kun kaksi vilkasta laitetaan yhteen niin tulee hurrikaani. Vaan minähän sitä säätämisen määrää säätelen. Jäynä on kuitenkin jo tässä vaiheessa osoittanut olevansa ohjattavissa pienin elkein ja mitään sirkustemppuja ei minun tarvi tehdä, että se on aktiivinen ja innokas. Nämä ominaisuudet löytyvät niin Sinkosta kuin Jäynästä, Pipakin silloin kun jotain pääsee tekemään. Mutta se mikä erottaa nyt Pipan nuoresta polvesta on se, että sille treenit olivat edetessään selviytymistä ja jouduin kannattelijan osaan haastavien tehtävien edessä. Nuoret ovat innokkaita ja aktiivisia. Jos Pipan laittoi "jäähylle" huonosta työstä ( ja vaadinko liikaa liian aikaisin..!!) se varmasti kiitti luojaansa tästä. S ja J vain sisuuntuvat yrittävät enemmän. Tässä tulin myös siihen lopputulemaan että Pipasta olisi osaavan ohjaajan käsissä tullut enemmän, mulla ei silloin aikanaan ollut tarvittavia taitoja viedä sitä pidemmälle. Nämä asiat ovat vietin ulkopuolisia asioita, joten uskallan vertailla koiriani näin. :)
Näin olen siis treenannut itseäni.
Karvaiset ystävät sitten:
Jäynä: Aktiivista luopumista ja vau miten paljon keskittyneenpi poika onkaan! Pelkäsin saalistilttiä jostain syystä?, mutta tosi varmana ja rentona tekeminen seuraamisessa pysyi. Ja näyttänee harmoonisemmalta. ;)
Vähän kapulan pitoja ja siirtymisiä pienen matkan verran luovutusasentoon. Pääpaino nyt vain tunnetilassa.
Sinko: Kierto+ istuminen onnistuu nyt!! Lähetys ympyrään on pilkottu järkevästi ja S alkaa pikkuhiljaa olla kuusella homman ideasta.
Tunnari ×2 L malli ja X malli kapuloilla. Omat nousi luovutus vaatisi vieläki töitä.... Luoksutulo+ asennot oikein hyvä.
maanantai 15. helmikuuta 2016
Melkoista aaltoliikettä
Eipä tule aika pitkäksi pähkäillessä noiden kahden treenejä: niiden etenenmistä ja seuraavassa hetkessä ilmenevää iisoa harppausta taaksepäin. Ja sitten vielä tuo Pipa maitoa tursuavinen utareineen ja muine kotkotuksineen... toivotaan, että kohtululehdus pysyy poissa. I love my live. ;)
Lauantain pikahälytreenit Sallan ja ihanaisen Hertta-riisenipentuvauvatyttösen <3 <3 kanssa meni Jäynän osalta ihan puihin. Ei pysty, ei kykene. Keskittyminen? Mitä tarkoittaanee?? Seuraaminen ei suju, iskunoudot ei suju. Sentään jäävät meni kivasti. No muistin sentään edellisen treenikerran ja sen kuinka teki seuraamisenkan ja keskittyi jäähallin pihassa niin hienosti. Joten en masentunut. J on siinä iässä, rauhottelin itseäni.
Tänään sitten lähdettiin sitten uutta intoa puhkuen hallin pihaan (oli luistelijaa, kinoksessa pyörivää muksua ja autoja) ottamaan mittaa toisitamme. :P
Jäynä oli ihan super! Mitä nyt yritti syödä minut, mutta muuten. Sitä flow-tunnetta harvoin nuoren koiran kanssa tulee (luulen?), jos on koskaan tullakseen.. nyt se tuli junnukoiran kanssa hetken verran. Ja tuntuipa upeelta! Jos joskus saataisiin koekentillä moinen tunnetila ja yhdessä tekeminen Teille esittää niin oon saanut kaiken mitä toivon.
Jäynä tulee siis kohta 11 kuukauttu ja tottiksen tilanne seuraava:
- Jäävät: (istu/seiso/maahan) Sesomista lukuunottamatta pakittaen tekee asennot oikein ja minun makuun nopeus on hyvä. Seisominen menee sillointällöin maahan sukellukseskis, mutta parempaan ollaan menossa.
-Seuraaminen:<3 Kun nyt en vain pilais tuota. Onhan se vietinnosto varmaan aika kaaottinen näky, mutta kun J saadaan pakettiin niin tuntuu superkivalta. Kainalopalkalla tekis oikein kivasti, mutta kun se pää on tuolla minun kainalossa :D niin palkka on hupussa. Ja ei haittaa vaikkei palkkaa ole näkyvissä. kaarevat linjat oikeaan ja vasempaan sujuu, Täyskäännös hyvä ja nyt ymmärtää jo senkin, että liike saattaa jatkua. Jonkun kerran jäi matkasta tuossa kohtaa.
- Nyt saatiin luoksetulon loppuun roti ja tämäkin uskallettiin tehdä lelupalkalla. (Hui kun eletään vaarallisesti :P )
- Nouto: tähän ei tule mitään syvällistä analyysiä. Levällään on ja saa ollakki! Kapulaa pitää edessä istuen hyvin. Iskee hyvin hetsatessa ja vauhtinoudossa osaa jokseenkin tulla loppuasentoon. Vielä vaan klikkaa niin moni juttu ilmeessä jne, että työtä riittää. Eniten minun päässä.
- Perusasennosta maahanmeno alkaa pikkuhiljaa istustua. Tekniikka hyvä, nopea "lysähdys".
Sinkon kanssa jatkettiin merkinkierto(sulkeisia). Viikonloppuna merkki oli niin ällöttävä ja vaikka mitä ja ohjatunkapulat siinä menomatkalla veti puoleensa niin.. eli sama juttu, kuin tuolla videolla oli nähtävillä.
Sinko oli ottanut onkeensa pikku palutteesta ja kivana yllärin vielä supertottelevaiselle tytölle, oli merkin taakse ilmestynyt lelu. Tänään siis merkille irrottiin oikeen iloisesti! Yritin sitten saada Sinkon istumaan kierron jälkeen ja maahanhan se menee jokaikinen kerta. Korjaa kyllä uudella käskyllä. Vähän suuntia kapuloille, joita pitää vielä vahvistaa (on epävarma, kun niin monesti on pitänyt kieltää luvattomista kapuloille menoista). Samoin kapulan tuomista, kun liikaa on nyt vapautettu suoraan lelulle.
Seuraaminen ja jäävät yhteen pötköön. Oikeen hyvää tarkkaa seuraamista, semmosta tokottelua oikeen ja z, jossa asennot seiso/istu/maahan olivat oikein hyvät.
Loppuun vielä sitä ympyrään lähetysä ja koira teki oikein hyvin! Kuolainen pallo vaan lipesi pari kertaa heittäessä niin palkkaus ei oikeen onnistunut. Loppuun skarppasin ja toivottavasti en nyt saanut mitään korjaamatonta vahinkoa aikaan.
Iltalukemiseksi tulostin EVL:n suoritus- ja arvosteluohjeet. Tästä(kö) se lähtee taas!?
Lauantain pikahälytreenit Sallan ja ihanaisen Hertta-riisenipentuvauvatyttösen <3 <3 kanssa meni Jäynän osalta ihan puihin. Ei pysty, ei kykene. Keskittyminen? Mitä tarkoittaanee?? Seuraaminen ei suju, iskunoudot ei suju. Sentään jäävät meni kivasti. No muistin sentään edellisen treenikerran ja sen kuinka teki seuraamisenkan ja keskittyi jäähallin pihassa niin hienosti. Joten en masentunut. J on siinä iässä, rauhottelin itseäni.
Tänään sitten lähdettiin sitten uutta intoa puhkuen hallin pihaan (oli luistelijaa, kinoksessa pyörivää muksua ja autoja) ottamaan mittaa toisitamme. :P
Jäynä oli ihan super! Mitä nyt yritti syödä minut, mutta muuten. Sitä flow-tunnetta harvoin nuoren koiran kanssa tulee (luulen?), jos on koskaan tullakseen.. nyt se tuli junnukoiran kanssa hetken verran. Ja tuntuipa upeelta! Jos joskus saataisiin koekentillä moinen tunnetila ja yhdessä tekeminen Teille esittää niin oon saanut kaiken mitä toivon.
Jäynä tulee siis kohta 11 kuukauttu ja tottiksen tilanne seuraava:
- Jäävät: (istu/seiso/maahan) Sesomista lukuunottamatta pakittaen tekee asennot oikein ja minun makuun nopeus on hyvä. Seisominen menee sillointällöin maahan sukellukseskis, mutta parempaan ollaan menossa.
-Seuraaminen:<3 Kun nyt en vain pilais tuota. Onhan se vietinnosto varmaan aika kaaottinen näky, mutta kun J saadaan pakettiin niin tuntuu superkivalta. Kainalopalkalla tekis oikein kivasti, mutta kun se pää on tuolla minun kainalossa :D niin palkka on hupussa. Ja ei haittaa vaikkei palkkaa ole näkyvissä. kaarevat linjat oikeaan ja vasempaan sujuu, Täyskäännös hyvä ja nyt ymmärtää jo senkin, että liike saattaa jatkua. Jonkun kerran jäi matkasta tuossa kohtaa.
- Nyt saatiin luoksetulon loppuun roti ja tämäkin uskallettiin tehdä lelupalkalla. (Hui kun eletään vaarallisesti :P )
- Nouto: tähän ei tule mitään syvällistä analyysiä. Levällään on ja saa ollakki! Kapulaa pitää edessä istuen hyvin. Iskee hyvin hetsatessa ja vauhtinoudossa osaa jokseenkin tulla loppuasentoon. Vielä vaan klikkaa niin moni juttu ilmeessä jne, että työtä riittää. Eniten minun päässä.
- Perusasennosta maahanmeno alkaa pikkuhiljaa istustua. Tekniikka hyvä, nopea "lysähdys".
Sinkon kanssa jatkettiin merkinkierto(sulkeisia). Viikonloppuna merkki oli niin ällöttävä ja vaikka mitä ja ohjatunkapulat siinä menomatkalla veti puoleensa niin.. eli sama juttu, kuin tuolla videolla oli nähtävillä.
Sinko oli ottanut onkeensa pikku palutteesta ja kivana yllärin vielä supertottelevaiselle tytölle, oli merkin taakse ilmestynyt lelu. Tänään siis merkille irrottiin oikeen iloisesti! Yritin sitten saada Sinkon istumaan kierron jälkeen ja maahanhan se menee jokaikinen kerta. Korjaa kyllä uudella käskyllä. Vähän suuntia kapuloille, joita pitää vielä vahvistaa (on epävarma, kun niin monesti on pitänyt kieltää luvattomista kapuloille menoista). Samoin kapulan tuomista, kun liikaa on nyt vapautettu suoraan lelulle.
Seuraaminen ja jäävät yhteen pötköön. Oikeen hyvää tarkkaa seuraamista, semmosta tokottelua oikeen ja z, jossa asennot seiso/istu/maahan olivat oikein hyvät.
Loppuun vielä sitä ympyrään lähetysä ja koira teki oikein hyvin! Kuolainen pallo vaan lipesi pari kertaa heittäessä niin palkkaus ei oikeen onnistunut. Loppuun skarppasin ja toivottavasti en nyt saanut mitään korjaamatonta vahinkoa aikaan.
Iltalukemiseksi tulostin EVL:n suoritus- ja arvosteluohjeet. Tästä(kö) se lähtee taas!?
tiistai 2. helmikuuta 2016
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)