Valmistautukaamme

Treenirintamalla on menty rauhalliseen tahtiin. Panostettu määrän sijasta laatuun, suunniteltu treenien teema ja harjoitteet hyvin ja paukutettu kriteerit selviksi. Kaikki on tehty niin, kuin on paperille kirjattu. Hyvin on kaketreenit näillä systeemeillä edistyneet. Nyt on oh-treeneistä siirrytty maneesille ja ohi juoksevista noutajista huolimatta suoriutui Sinko hommasta hienosti. Takajalat pysyivät lankulla, kuin liimatut ja kuulolla oltiin.

Ruudussa meinasi yksi yksinäinen kartio saada pään pyörälle ja S paineli sitä kohti kaksi kertaa ja meni sitten ruutuun sisälle sivusta... no kyllä se sieltä taas palasi muistiin. Vaihdoin ruutuun pysähtymiskäskyn "seiso" -käskyyn, koska "seis"- käskyllä mennään suoraan maahan edelleen. Ja näytti toimivan.

Tunnari meni Niinan liikkuroimana hyvin. Pientä haahuilua alussa. Liekö oudompi paikka (Piisiläm hallin piha) aiheuttanut tai juoksun jälkimainingit. Itse liikkeen S suoritti rauhallisesti keskittyen, enkä liikkeeseen vauhtia lähde nyt hakemaan. Vaikka näyttävyyttähän se toisi. Nyt tarvitaan taas tauon jälkeen onnistumisia ja rento ote tuohon tunnariin niin Sinko kyllä sen vauhdin tekee itse varmuuden kasvaessa.

Muuten täällä odotellaan kevään etenemistä ja lumettomia metsiä. Lumeton piha on siivottu ja pitkäkorvien ja siivekkäiden kesähuviloita suunniteltu. Hemmo pääsi tänään kompostiverkosta tehtyyn päivätarhaan paistattelemaan ja nauttimaan raikkaasta ilmasta.

Treeniä treeniä

Pikkuhiljaa tässä on alettu pääsemään treenien makuun sairasteluiden ja juoksujen alettua olla takanapäin.

Motivaatio tähän ei kuitenkaan ole ollut (vielä) mikään hirmuinen, koska koepaikkaa ei vaan irtoa... yhteen kokeeseen ollaan varasijalla 8. No tämä oli odotettavissa, sääntömuutosten vahvistuminen vaikuttaa. Me voidaan sitten uusilla säännöillä jatkaa jos näin on, ettei päästä mihinkään.

Tähän mennessä on varmaa on vain se, että tokon  SM- kisoissa nähdään Briard- joukkue. Mekin ollaan siellä! Sekä tokon rorumestikset.
Näinollen treenikohteena on ollut eteenmeno, noudot ja jäävät. Asenne on mahtava. Hyppyä on otettu muisteluluontoisesti 80 cm:n korkuisena.

Nyt kuitenkin, kun joukkue on kasassa suunnataan katseen kesäkuun alkuun ja treenit sunnitellaan niin, että jotain onnistumisia siellä saadaan aikaa. Ei ole helpoimmasta päästä lähtiä mahdollisesti yli puolen vuoden tauon jälkeen kisoihin yleensäkään. Ja nyt olisi edessä vähän isommat kinkerit.

Kaukojumpat on olleet tämän viikon teema tuulisesta säästä johtuen. Ruutu ei oikein tahonut pysyä paikoillaan. :)
Selkeästi tauko ei ollut hyvästä, mutta jo seuraavat toistot oli parempia ka takajalkojen kontrolli parempi. Ollaan jumppailtu maa- seiso ja istu- seiso vaihtoja targetin ja babybjörn- jalkkaran kanssa.

Huhheijaa, selvittiin säikähdyksellä!

Maanantaina patti näytti vielä sellaiselta, että soitin lääkärille ja sanoin että jotain sille pitänee tehdä ja aika poistoon varattiin tälle päivälle (torstai). Kuitenkin eilen, keskiviikkona vilkaisen tassua ja totesin, että kuin taikaiskusta patti oli poissa!! Ihan mahtavaa. :)
Ajeltiin kuitenkin tekemään mielenrauha-tarkastus ja laitettiin rokotukset samalla reilaan.
Leena- lääkärillä vähän nauratti, kun oli jo miettinyt, että poistaako koko varpaan. :)

Nyt sitten alkaa treenit, jos vaikka 5.5 olisi mahdollista päästä kokeisin ja kesäkuun Tampereella pidettävät SM:t, mikäli joukkue saadaan kasaan, kuuluvat myös alkukesän suunnitelmiin.