Tämä vuosi saa siis todellakin loppua. Ei harmita yhtään. :)
Syksy ja alkutalvi on räpiköity töiden, perheen ja harastusyritelmien väliä ihan tarpeeksi ja nyt on onneksi pikkuinen joulukoma, joka tuli ihan viimehetkeen!
Treeneissä on pyritty käymään kerran viikossa, hallimahdollisuuden auettua tässä omalla kylällä ja lisäksi kerran kuussa on käyty Dogantilla.
Sinko on tehnyt vieraiden koirien treenatessa paikalla istumista ja maahanmenoja. Jännitys alkaisi olevan helpottumaan päin. Omalla porukalla Dogantilla tehtiin ihan kokonainen ryhmäliike, minun piilossakäymisineen päivineen ja maahanmeno oli nopsa ja koiran ilme muutoinkin rento.
Ohjattuun noutoon on tehty kuuntelu/malttitreeniä liikkuroituna ja kaikenmaailman säpsyminet ja muut ennakoinnit viime treenin perusteella olisi kohtuudella hallinnassa.
Tunnarin ja noutokapulan pitoja on tehty myös kohtuu paljon. Viimeisin meni erityisen hyvin ja treenin jälkeen huomasin, että kaksi etuhammasta oli lohjennut...!
Seuraavana aamuna ne poistetettin ja Sinko on nyt saikulla, koska lelukielto. Ihan vähän korventaa molempia. Koekalenteria oli jo suunnitetu ensi vuodelle. Kyllä, me jatkamme tokoa vielä. ;)
Jäynä taas on päässyt tekemään ihanan paljon viikottaisissa treeneissä häiriötreenejä, kokeneiden aikuisten koirien toimiessa häirikköinä. Kyllä ensimmäinen treeni meni ihan harakoille ja kotimatkalla olin ihan valmis lopettamaan... kotona koiraa syynätessä löysin lohjenneen kannuskynnen.. ja tuumasin kekskittymiskyvyttömyyden johtuneen siitä. Melko kitsas kynsi oli paranemaan, mutta onneksi tuo vaiva on nyt kunnossa.
Seuraava treeni saikkutauon jälkeen olikin tosi kiva ja J täpäkkä oma itsensä. Vieraan pikkukoiran rallytokot ja aksailut ei pahemmin häirinneet. J on tehnyt koko syksyn ja alkutalven paikkamakuuta, luoksetuloa (jossa eteenistuminen alkaa olemaan itseäni miellyttävä) ja jääviä. Aika varovasti olen seuraamisen yhteydessä noita tehnyt, lähinnä itse pakitellen asentoja vahvistellut. Seisominenkin on parantunut paljon. Luoksetuloon on tarvittu kahta käskyä, koska pakkamakuuta on tehty niin paljon. :D
Eli on ollut kynsi- ja hammasvaivaa. Ja tämmöiset pienet liitettynä kiireiseen arkeen riittää sekoittamaan treenisuunnitelmat kivasti. No kevät tulee jo!
Ennen lomia Jäynä kävi luustokuvissa ja lausunnot lonkista ja kyynäristä A/A ja 0/0 olivat niin huojentavat uutiset! Ell arvioi lonkat B/C.
Selän osalta jännitys jatkui tähän aamun, kun sain koneen auki ja kotsoin s-postin läpi. No ei uutiset sielläkään huonoja olleet ja olinhan kuvat ell:n kanssa katsonut ja tiesin mistä voisi sanomisia tulla.
Välimuotoinen lanne-ristinikama: LTV1, tästä ell sanoi kuvia katsoessamme ja kyllähän tuo ihan paikkansapitävä lausunto on. Nikamien epämuotoisuus: VA0 .
Nyt me lepäillään ja ulkoillaan paljon. Työt jatkuu 2.1 ja loppiaisen jälkeen pääsen Jessica Ristimäen toko/tottis-semmaan kuuntelemaan ja katsomaan lukuisia koirakkoja. Josko se siitä sitten taas lähtis uusi vuosi pöhinällä käyntiin.
sunnuntai 25. joulukuuta 2016
tiistai 4. lokakuuta 2016
Arkista aherrusta
Syksy on, kuin varkain vilistänyt pimeän lokakuun puolelle. Onneksi kelit suosivat ja auringosta on saatu nauttia lähes päivittäin. Auttamatta illat ovat kuitenkin luhentyneet ja valita täytyy treenit tai lenkki. Valo ja aika arki-iltoina ei riitä molempiin.
Edellisen kokeen jälkeen Sinko pääsi tokokoulutukseen, jossa paneuduttiin paikkaistumisen mielentilaan ja etenki aktiiviisuuteen sen jälkeen, kun tulen piilolta pois. Fokus saatiin kuntoon ja johan alkoi maahanmenot runsaimmissakin häiriöissä sujua. Katsotaan kantavatko treenit koetilanteeseen saakka, suunta on oikea kuitenkin.
Jäynän kanssa käytiin hakuleiri pari viikkoa sitten ja viime vkl:na jatkettiin siitä mihin jäätiin. Hajuhauilla tehdään nyt nenä tarkaksi ja maalimieskäytös on kummasti siistimpää jo. Ilmaisutreenikin tehtiin tänään. Pätevä miehenalku oli!
Aavan sain videoimaan treenejä alkuviikosta ja noihin tallentuisikin jääkin tämä postaus. Ne kertovat viimeaikojen treenien teeman molempien kohdalla ja niistä näkyy, missä mennään.
Sinko1
Jäynä1
Sinko2
Jäynä2
Edellisen kokeen jälkeen Sinko pääsi tokokoulutukseen, jossa paneuduttiin paikkaistumisen mielentilaan ja etenki aktiiviisuuteen sen jälkeen, kun tulen piilolta pois. Fokus saatiin kuntoon ja johan alkoi maahanmenot runsaimmissakin häiriöissä sujua. Katsotaan kantavatko treenit koetilanteeseen saakka, suunta on oikea kuitenkin.
Jäynän kanssa käytiin hakuleiri pari viikkoa sitten ja viime vkl:na jatkettiin siitä mihin jäätiin. Hajuhauilla tehdään nyt nenä tarkaksi ja maalimieskäytös on kummasti siistimpää jo. Ilmaisutreenikin tehtiin tänään. Pätevä miehenalku oli!
Aavan sain videoimaan treenejä alkuviikosta ja noihin tallentuisikin jääkin tämä postaus. Ne kertovat viimeaikojen treenien teeman molempien kohdalla ja niistä näkyy, missä mennään.
Sinko1
Jäynä1
Sinko2
Jäynä2
sunnuntai 4. syyskuuta 2016
Tulos se on 3-tuloskin!
EVL- harjoittelu on jatkunut ja 24.8 käytiin Kokkolassa iltakokeessa katselemassa missä mennään. Huono idea tuo arki-illan koe meille.. väsynyttä ohjaajaa ei sitten voita mikään. ;)
Olisi siellä onnistumisia onneksi: ruutu, ohjattu ja merkin kierto+hyppynouto onnistuivat pisteiden arvoisesti.
Yllättäviä nollia tuli tunnarista ja luoksetulosta... ja tuo paikkaistumisen jälkeinen maahanmeno on Sinkolle vaikea/ahdistava liike.
No eilen 4.9 ajeltiin Nivalaan vähän enemmän levänneinä, tavoitteena reippaampi suoritus, eli hyvää mieltä meille.
Sinko oli ihan fiiliksissä, eikä sitä pahemmin tarvinnut herätellä hommiin.
Korkea vire toi mukanaan myös virheet:
Ensimmäisenä liikkeenä ollut merkin kierto+ hyppynouto meni nollille, kun Sinko syöksyi kapuloille vuoron perään...sain sen siit transsista pois ja liike onneksi saatiin tehtyä.
Sitten meni hienosti loppu kehä: ruutu 9, seuraaminen 10 ja tunnari 8.
Toisessa kehäss meinasi ohjatun kapuloille varastaa,kun nousi seisomaan liikkurin viedessä kapuloita. Pisteitä 7,5.
Z oli viireeltään hyvä, siihen ollaan panostettu, en vain luottanut koiran istuvan hyvin, joten siinä tuli turhan voimakas vartaloapu. Pisteitä 7.
Luoksetulossa tuli turhia säätöjä. Toisella käskyllä vasta maaha ja tuli kylki eellä eteen istumaan. :D Stopit ok. Pojoja 5.
Kaukoihin Sinko keräsi ittensä hienosti ja pisteitä 9. Liikku ihan vähän eteenpäin.
Paikkaistuminen 10, maahanmenoa ei nähty, jousilla oleva koira..luoksetulo hieno silti.
EVL3 pisteillä 209,5 eli suunta ylöspäin kokoajan!
Olisi siellä onnistumisia onneksi: ruutu, ohjattu ja merkin kierto+hyppynouto onnistuivat pisteiden arvoisesti.
Yllättäviä nollia tuli tunnarista ja luoksetulosta... ja tuo paikkaistumisen jälkeinen maahanmeno on Sinkolle vaikea/ahdistava liike.
No eilen 4.9 ajeltiin Nivalaan vähän enemmän levänneinä, tavoitteena reippaampi suoritus, eli hyvää mieltä meille.
Sinko oli ihan fiiliksissä, eikä sitä pahemmin tarvinnut herätellä hommiin.
Korkea vire toi mukanaan myös virheet:
Ensimmäisenä liikkeenä ollut merkin kierto+ hyppynouto meni nollille, kun Sinko syöksyi kapuloille vuoron perään...sain sen siit transsista pois ja liike onneksi saatiin tehtyä.
Sitten meni hienosti loppu kehä: ruutu 9, seuraaminen 10 ja tunnari 8.
Toisessa kehäss meinasi ohjatun kapuloille varastaa,kun nousi seisomaan liikkurin viedessä kapuloita. Pisteitä 7,5.
Z oli viireeltään hyvä, siihen ollaan panostettu, en vain luottanut koiran istuvan hyvin, joten siinä tuli turhan voimakas vartaloapu. Pisteitä 7.
Luoksetulossa tuli turhia säätöjä. Toisella käskyllä vasta maaha ja tuli kylki eellä eteen istumaan. :D Stopit ok. Pojoja 5.
Kaukoihin Sinko keräsi ittensä hienosti ja pisteitä 9. Liikku ihan vähän eteenpäin.
Paikkaistuminen 10, maahanmenoa ei nähty, jousilla oleva koira..luoksetulo hieno silti.
EVL3 pisteillä 209,5 eli suunta ylöspäin kokoajan!
perjantai 5. elokuuta 2016
Viimeisiä vapaapäiviä vietellen
Niin se on heinäkuu mennyt ja helteinen sellainen tulikin vietettyä. Kovasti ihan yritettiin treennailla myös, mutta aina tuo iltayö ei ajankohtana oikein nappaillut.. Jotakin kuitenkin.
Heinäkuun helteillä saimme kuningasidean (auringonpistoksen??)vepeillä turrikoiden kanssa. Mukaan lähti Jäynä uimakouluun, Sinko sekä beussikaverit Juti ja Kiti.
Jäynä ei uimaan menny. Piste ja lyhyestä virsi kaunis. :P
Sinko reippaana hati emännän pois merihädästä. :)
Kyyti pienen briardityttösen vetämänä oli muutes ihan eriluokkaa, kun ison beussiuroksen- ja nartun vetämänä.
Noh jotta ihan ei haukkumiseksi mene, niin Sinko on yrittellyt opetella EVL-liikkeitä vähän varmemmiksi, mitä helatorstaina nähtiin... vaikeaa on ja koutsille pitäisi päästä ja onneksi päästäänkin.
Pieniä ongelia on ollut ohjatun kanssa. Merkille mennään hyvin, välillä jo liikkurin käskyillä nykien. Suunnat on vain olleet todella vaikeita, mutta niitä on hiottu erikseen paljon, hyvin tuloksin.
Ruudun kanssa ei ole muita vaikeuksia ollut kuin eteenmeno... huoh. ja ne vain jatkuvat. Paljon toistoja ja nyt mulla alkaa olla onneksi jo ajatus miten tästä jatketaan.
Tunnarin luovutuksen kanssa ei todellakaan enään laiskotella! Kahdet treenit on nyt tehty tiistain kokeen jälkeen ja nyt asialle oikeasti tehdään jotain.
Jäynän kanssa on puuhailtu tottiksessa vähän sitä sun tätä. Kiva tekemisen meininki jätkällä on, joten tästä on hyvä jatkaa lisäillen haasteita hiljakseen.
Jälkileirillä olimme 16.-17.7 opettelemassa janan salat ja tekemässä ensimmäiset vieraan tallomat jäljet, keppien kera. Jäynä ajoi myös vanhimmat jäljet ikinä ja hyvin selvisi niistäkin. Ainoa vaikeus oli mukana kulkeva iiihana kouluttaja ja liinan kanssa soheltava ohjaaja. :)
Laukaa ja tokon SM-kisat olivat turistimatka ja äidin ja tyttären yhteinen päiväretki. Mukava reissu, valitettavasti kisajärjestelyt eivät olleet niin hyvän, kuin viime vuonna Ylöjärvellä. Vaan emme anna sen häiritä enempää! Briardi- joukkueen loppullinen sijoitus 27/43. Josko ensi vuonna päästäisiin mukaan tuonne.
Sunnuntaina Jäynä pääsi vielä leikkimään, kun Vaasan vieraat olivat saapuneet treeniviikonloppua Ouluun viettämään.
Eikait me sitten muuta. Erkkarit ja RM-tokot jäi väliin, kun kävin polttareita viettelemässä ihan Tampereella asti ja työtkin alkaa tulevana tiistaina.
Niin ja Pipalla alko juoksu, sen kunniaksi piti vähän isotella Sinkolle, mutta turpaan saikin Pipa. Ei pahasti onneksi. Kotihoidolla menee.
Heinäkuun helteillä saimme kuningasidean (auringonpistoksen??)vepeillä turrikoiden kanssa. Mukaan lähti Jäynä uimakouluun, Sinko sekä beussikaverit Juti ja Kiti.
Jäynä ei uimaan menny. Piste ja lyhyestä virsi kaunis. :P
Sinko reippaana hati emännän pois merihädästä. :)
Kyyti pienen briardityttösen vetämänä oli muutes ihan eriluokkaa, kun ison beussiuroksen- ja nartun vetämänä.
Juu en tuu! Ajelehd vaan ja vaikka hukukki!! |
Kerpele noita tukkajeesuksia... |
joudutaan hoitaan aina niitten hommat....!
|
Pieniä ongelia on ollut ohjatun kanssa. Merkille mennään hyvin, välillä jo liikkurin käskyillä nykien. Suunnat on vain olleet todella vaikeita, mutta niitä on hiottu erikseen paljon, hyvin tuloksin.
Kiertonoudon kanssa samat suuntavaikeudet olivat tapetilla, mutta sinnillä niistäkin selvittiin. Jopa keltainen merkki nähdään tällähetkellä paremmin, kuin aluksi. Pientä ennakointia vain valitettavastituossa pysähdyksessä on havaittavissa, mutta sen luulisi olevan helppo korjata.
Ruudun kanssa ei ole muita vaikeuksia ollut kuin eteenmeno... huoh. ja ne vain jatkuvat. Paljon toistoja ja nyt mulla alkaa olla onneksi jo ajatus miten tästä jatketaan.
Jäynän kanssa on puuhailtu tottiksessa vähän sitä sun tätä. Kiva tekemisen meininki jätkällä on, joten tästä on hyvä jatkaa lisäillen haasteita hiljakseen.
Jälkileirillä olimme 16.-17.7 opettelemassa janan salat ja tekemässä ensimmäiset vieraan tallomat jäljet, keppien kera. Jäynä ajoi myös vanhimmat jäljet ikinä ja hyvin selvisi niistäkin. Ainoa vaikeus oli mukana kulkeva iiihana kouluttaja ja liinan kanssa soheltava ohjaaja. :)
Laukaa ja tokon SM-kisat olivat turistimatka ja äidin ja tyttären yhteinen päiväretki. Mukava reissu, valitettavasti kisajärjestelyt eivät olleet niin hyvän, kuin viime vuonna Ylöjärvellä. Vaan emme anna sen häiritä enempää! Briardi- joukkueen loppullinen sijoitus 27/43. Josko ensi vuonna päästäisiin mukaan tuonne.
Kuva: Minna Saarimaa |
Ja tuossa yllä näkyykin hyvin viimeisen kokeemme teema hyvin! :D :D :D
Eli Oulussa 2.8. järjestettiin tokon PM-kokeet, joihin oli pakko sitten mennä, kun paikka saatiin ja kun olimme vielä varakoirakkona hälytetty joukkueeseen niin minkäs teet.
Kaikkihan meni just niin kuin pitääkin, oltiin myöhässä väärän informaation takia: meidän nro oli 8 ja nro 6 oli jo kehässä, kun saavuimme paikalle. Kun olimme menossa kehään ja otin Sinkon hihnan pois, Sinkon pyörähtely ärsytti ilmeisesti edellisenä suorittanutta koiraa niin, että se kävi räjähtämässä Sinkolle... No ei auta kun kasata tilanne jotenkin ja mennä kehään, kun tuomari jo huuteli.
Ensimmäisenä liikkeenä oli z- hyvä. Tätä on treenattu ja mulla selvät jutut mitä tehdään. Sinko teki kaikki asennot oikein, mutta taisi olla maahanmeno etenkin hidas. 7,5 p.
Toisena liikkeenä ohjattu jasiitä ansaitusti, vain luovutusoli hiukka vino. 9,5p.
Kolmantena seuraaminen ja tässä meillä meni pasmat molemmilla ihan sekaisin... juoksuosuudella S alkoi katselemaan kehän reunalla seisovaa Aavaa ja jäin varmaan puoli metriä matkasta ja ekalla peruutusosiolla Sinko ei kuunnellu ja seurannu kyllä yhtään ja sitten minä pyörin siellä väärin. Huomasin onneksi virheeni ja toinen peruutus oli sitten sitä mitä Sinko oikeasti tekee. 8,5 p.
Luoksetulossa kuiskailin ekan käskyn niin hiljaa, että S valui tosi paljon ja maahan ei menny kunnolla.. 0p.
Ruudussa olis ollu pisteet jaossa, mutta Sinko ennakoi ja pysähtyi just ennen ympyrää eikä millään hievahtanut enään. Olisi vain ruutuun karannut. 0p.
Paikalla istuminen 10p.
Paikalla makaaminen ja luoksetulo- ei menny maahan ei. Rähjänny vieruskaveri(ko) syynä, koska treeneissä on menny kyllä viimeistään toisella maahan. Luoksetulo oli onneksi hyvä. 0p.
Merkin kierto, hyppynouto hässäkkä. Hyvin kiersi merkin, mutta jäi heti sen viereen tollistelemaan. Nosti oikean kapulan, mutta meinasi kiertää esteen ja siihen tuplakäsky ja tosi vino luovutus. 5p.
Tunnari. Minun sähläys ja hosuminen luovutuksessa (kapula putosi maahan) vei pisteitä. 7p.
Kaukot. Suuri katastrofi. En mennyt Sinko maahan.. mutta sanoin, että tää tehdään ja kun maahan koiran sai, se teki hienot kaukot s-i-m-s-i-m. Tuomari kehui tekniikkaa. 0p.
Ei siis tuloksen suhteen mitään mahdollisuuksia. Pisteitä Päivi Kivelältä 137,5 (saatesanoin "ihan ite mokailit tjsp), joka on kuitenkin 7 enemmän, kuin viimeksi! Meidän joukkueelle kuitenkin PM-joukkue hopeaa! :D
Eikait me sitten muuta. Erkkarit ja RM-tokot jäi väliin, kun kävin polttareita viettelemässä ihan Tampereella asti ja työtkin alkaa tulevana tiistaina.
Niin ja Pipalla alko juoksu, sen kunniaksi piti vähän isotella Sinkolle, mutta turpaan saikin Pipa. Ei pahasti onneksi. Kotihoidolla menee.
maanantai 20. kesäkuuta 2016
Ihan parasta aikaa
Kesä nimittäin! Minäkin olen päässyt nyt lomille ja todellakin otetaan siitä kaikki irti. Pari viime viikkoa on ollut melko hyshys -hommia, mutta piristymään päin näyttäis olevan.
Aloitetaan Sinkon kuulumisista: Seuraavaa koepaikkaa saadaan jännitellä, kun nopeus ei ollutkaan valtti. Paikat arvotaan kaikkien ilmottautuneiden kesken. Tykkään tuosta tyylistä!
Viime aikoina ollaan lähinnä treenattu kaukoja, ja niihin erityisesti mielentilaa paremmaksi. No nyt nousee treeneissä heti ekalla istumaan, mutta pieni liikkuminenhan tuohon saatiin kylkiäisenä. Kuria vähän kaivataan.
Ala-Temmeksessä käytiin tekemässä ruutuun juoksuja suorapalkalle ja vähän ilmankin sekä merkinkiertoja. Jälkimmäinen olikin aiheellinen, kun jo onnistuneiden kiertojen jälkeen S ei muka nähnytkään lähetyspaikan vaihduttua vierasta tötsää ollenkaan... hohhoijaa. No sokeutuminen oli hetkellinen juttu ja saatiin loppuun onnistumisia. Aika laajalla kaarella kiertää, mutta ihan sama. :p
Zetaa ollaan kovasti puuhattu myös. Liikkurin kera ja painotus ollut hyvissä liikkeellelähdöissä ja koitettu ehdollistaa koiraa herämään liikkurin alkusanoihin "liike alkaa" ja olemaan tollottamatta niitä penteleen tötsiä. Alkaisi vaikuttaa lupaavalta. On tehty ihan jääviäkin tähän ja istumiseen on löydetty rytmi nyt.
Merkittömässä merkissä vauhtia on tullut tauon aikana liikaa+ hirmu loikka= vähän hankala kesken ilmalennon pysähtyä ja niin ollaan takajalat ympyrästä ulkona... Pienellä muistuttelulla saatiin kasaan tuo, ainakin toistaiseksi.
Ohjatun noudon suunnat on sananmukaisesti huudettu ja kiroiltu kuntoon. Kuri uupui ihan täysin ja S meni ihan just niinkuin sitä huvitti... Toivotaan sen muistavan kuri myös kokeessa.
Hakutreeneissäkin käytiin tänään ja iloksemme norski oli selvä juttu ja takaisin vaihto oli onnistunut. Sinko oli aivan onnellinen metsään pääsystä ja se teki hyvät suorat pistot ja yhdellä pistolla joutui tekemään todella laajan laatikon. Näytti komeelta. <3 Ja hyppäsi suoran linjan säilyttääkseen kaatuneen puun yli, eikä kiertänyt kuten aiemmin olisi tehnyt.
Esineruutuakin ollaan tehty ja se niin sähäkkä 3 esineen toimitus, että asiaan voidaan olla palaamatta ihan heti.
Harmitus vain oli suuri, kun erkkari ja mestistoko jää tänä vuonna väliin. Mutta hyvähän se on normaalia ihmiseloakin harrastaa ja bilettää polttareita koko vkl sillointällöin. :)
Jäynä taas on osoittanut kehitystä tasaiseen tahtiin niin häiriönkeston, kun ihan liikkeidenkin kanssa.
Seuraamiseen ollaan tehty henkilöryhmää ja sinne voi jo pysähtyä! Samoin tuomarille ilmottautuminen alkaa sujumaan.
Eteenmenoon on alettu tekemään maahanmenoa, niin että J on täyden matkan etäisyydellä palkasta ja minä lähempänä palkkaa. Hyvin käskyllä painelee kohti palkkaa ja käskyllä menee maahaan. Nyt vaan metri metriltä lähdetään kasvattamaan minun etäisyyttä palkkaan.
Nouto on kyllä niin mielenkiintoisessa vaiheessa, että kannattaakohan siitä edes kirjoittaa... välillä menee niin hienosti ja välillä ei osata edes pitää kapulaa kunnolla suussa.. taidetaan laittaa pitotreenit tauolle ja vauhti- ja iskunoutoja vaan. Josko se vauhti korjaa virheet?
Liikkestä istumisen kanssa meillä syttyi lamppu ja pääsen jo palkkamaankin ilman et huomaan J: n pyörähtäneen perusasentoon, kun sen pitäis olla istumassa minua vastapäätä. Kiva on nopsa koira, ei niin kiva on hidas koiranohjaaja.
Esineruudussa irtoaa hyvin ruudun takarajaan saakka, eikä reagoi tallauksiin niinkuin kesän ensimmäisessä ruudussa. Luovutus vaati vielä töitä, mutta ilme on hyvä.
Jälki sujuu, ikiä puolisen tuntia-vajaa tunteroinen. Kauhean laiska oon odotteleen vanhenemista. Just sen esineruudun verran. Kulmatyöskentely on parantunut, ojan ylityksiä, soista maastoa on nyt tullut uutena juttuna. Ruoka vähentynyt, vauhtia se ei ole lisännyt. Päinvastoin alkaa olla mukavaa menoa, kun ei ole kädet ihan hapoilla.
Keppitreenit nurmella aloitettu, 2×6 keppiä ja kaikkiin reagoidaan kivasti ja tuodaan mulle paria poikkeusta lukuunottamatta. Olis jatkanu vaan jäljestämistä...
Hakuakin treenattu kaksi kertaa: ensin Hummastilla ukot 50 m ja ääniavun jälkeen peto irti. Virhe! Kyllä sille pitää kertoa miten siellä ollaan, metsässä. Muuten oli oikein kelpo hakukoiran elkeet, mutta rasialla possuilu ihan luokatonta ja viimeinen piilo oli vaikea: suolortakon takana pursujen keskellä. Vähän meinasi vesileikit viedä mennessään ja ajatuksen katkettua/ haastavan tehtävän edessä piti auttaa enemmän.
Tänään Siikajoella J oli hyvätapainen nuorimies, matkat maalille 2×5, 2×10, 2×10 metriä. Ensi kerralla lisätään matkaa ja maalimiehiä.
Niin ja kun hakuakin piti päästä treenaan, aattelin Jäynän mielivän ek-koiraksi. Siispä tarkkuusruututreenit on aloitettu. Lupaavalta näyttää.
Menneellä viikolla meillä oli sukukokous kahteen otteeseen, kun Tea ja Tälli-täti sekä pikkusisko-Tikru stoppasivat lomareissullaan Oulussa meno- ja paluumatkalla. Pikkusisko on todella sympaattisen näköinen ja oloinen. Tällikki vauhdikas kohta 7 -vuotias agilitykoira, josta leivomme toko-tähden. Ruutu ja merkinkierto on jo hallussa. :)
Ihan uutena juttuna pääsimme seuraamaan Minniksen tyttösakin mondioring-treenejä. Mielenkiintoista seurattavaa oli.
Aloitetaan Sinkon kuulumisista: Seuraavaa koepaikkaa saadaan jännitellä, kun nopeus ei ollutkaan valtti. Paikat arvotaan kaikkien ilmottautuneiden kesken. Tykkään tuosta tyylistä!
Viime aikoina ollaan lähinnä treenattu kaukoja, ja niihin erityisesti mielentilaa paremmaksi. No nyt nousee treeneissä heti ekalla istumaan, mutta pieni liikkuminenhan tuohon saatiin kylkiäisenä. Kuria vähän kaivataan.
Ala-Temmeksessä käytiin tekemässä ruutuun juoksuja suorapalkalle ja vähän ilmankin sekä merkinkiertoja. Jälkimmäinen olikin aiheellinen, kun jo onnistuneiden kiertojen jälkeen S ei muka nähnytkään lähetyspaikan vaihduttua vierasta tötsää ollenkaan... hohhoijaa. No sokeutuminen oli hetkellinen juttu ja saatiin loppuun onnistumisia. Aika laajalla kaarella kiertää, mutta ihan sama. :p
Zetaa ollaan kovasti puuhattu myös. Liikkurin kera ja painotus ollut hyvissä liikkeellelähdöissä ja koitettu ehdollistaa koiraa herämään liikkurin alkusanoihin "liike alkaa" ja olemaan tollottamatta niitä penteleen tötsiä. Alkaisi vaikuttaa lupaavalta. On tehty ihan jääviäkin tähän ja istumiseen on löydetty rytmi nyt.
Merkittömässä merkissä vauhtia on tullut tauon aikana liikaa+ hirmu loikka= vähän hankala kesken ilmalennon pysähtyä ja niin ollaan takajalat ympyrästä ulkona... Pienellä muistuttelulla saatiin kasaan tuo, ainakin toistaiseksi.
Ohjatun noudon suunnat on sananmukaisesti huudettu ja kiroiltu kuntoon. Kuri uupui ihan täysin ja S meni ihan just niinkuin sitä huvitti... Toivotaan sen muistavan kuri myös kokeessa.
Hakutreeneissäkin käytiin tänään ja iloksemme norski oli selvä juttu ja takaisin vaihto oli onnistunut. Sinko oli aivan onnellinen metsään pääsystä ja se teki hyvät suorat pistot ja yhdellä pistolla joutui tekemään todella laajan laatikon. Näytti komeelta. <3 Ja hyppäsi suoran linjan säilyttääkseen kaatuneen puun yli, eikä kiertänyt kuten aiemmin olisi tehnyt.
Esineruutuakin ollaan tehty ja se niin sähäkkä 3 esineen toimitus, että asiaan voidaan olla palaamatta ihan heti.
Harmitus vain oli suuri, kun erkkari ja mestistoko jää tänä vuonna väliin. Mutta hyvähän se on normaalia ihmiseloakin harrastaa ja bilettää polttareita koko vkl sillointällöin. :)
Jäynä taas on osoittanut kehitystä tasaiseen tahtiin niin häiriönkeston, kun ihan liikkeidenkin kanssa.
Seuraamiseen ollaan tehty henkilöryhmää ja sinne voi jo pysähtyä! Samoin tuomarille ilmottautuminen alkaa sujumaan.
Kuva Minna Saarimaa |
Eteenmenoon on alettu tekemään maahanmenoa, niin että J on täyden matkan etäisyydellä palkasta ja minä lähempänä palkkaa. Hyvin käskyllä painelee kohti palkkaa ja käskyllä menee maahaan. Nyt vaan metri metriltä lähdetään kasvattamaan minun etäisyyttä palkkaan.
Nouto on kyllä niin mielenkiintoisessa vaiheessa, että kannattaakohan siitä edes kirjoittaa... välillä menee niin hienosti ja välillä ei osata edes pitää kapulaa kunnolla suussa.. taidetaan laittaa pitotreenit tauolle ja vauhti- ja iskunoutoja vaan. Josko se vauhti korjaa virheet?
Liikkestä istumisen kanssa meillä syttyi lamppu ja pääsen jo palkkamaankin ilman et huomaan J: n pyörähtäneen perusasentoon, kun sen pitäis olla istumassa minua vastapäätä. Kiva on nopsa koira, ei niin kiva on hidas koiranohjaaja.
Esineruudussa irtoaa hyvin ruudun takarajaan saakka, eikä reagoi tallauksiin niinkuin kesän ensimmäisessä ruudussa. Luovutus vaati vielä töitä, mutta ilme on hyvä.
Jälki sujuu, ikiä puolisen tuntia-vajaa tunteroinen. Kauhean laiska oon odotteleen vanhenemista. Just sen esineruudun verran. Kulmatyöskentely on parantunut, ojan ylityksiä, soista maastoa on nyt tullut uutena juttuna. Ruoka vähentynyt, vauhtia se ei ole lisännyt. Päinvastoin alkaa olla mukavaa menoa, kun ei ole kädet ihan hapoilla.
Keppitreenit nurmella aloitettu, 2×6 keppiä ja kaikkiin reagoidaan kivasti ja tuodaan mulle paria poikkeusta lukuunottamatta. Olis jatkanu vaan jäljestämistä...
Hakuakin treenattu kaksi kertaa: ensin Hummastilla ukot 50 m ja ääniavun jälkeen peto irti. Virhe! Kyllä sille pitää kertoa miten siellä ollaan, metsässä. Muuten oli oikein kelpo hakukoiran elkeet, mutta rasialla possuilu ihan luokatonta ja viimeinen piilo oli vaikea: suolortakon takana pursujen keskellä. Vähän meinasi vesileikit viedä mennessään ja ajatuksen katkettua/ haastavan tehtävän edessä piti auttaa enemmän.
Tänään Siikajoella J oli hyvätapainen nuorimies, matkat maalille 2×5, 2×10, 2×10 metriä. Ensi kerralla lisätään matkaa ja maalimiehiä.
Niin ja kun hakuakin piti päästä treenaan, aattelin Jäynän mielivän ek-koiraksi. Siispä tarkkuusruututreenit on aloitettu. Lupaavalta näyttää.
Menneellä viikolla meillä oli sukukokous kahteen otteeseen, kun Tea ja Tälli-täti sekä pikkusisko-Tikru stoppasivat lomareissullaan Oulussa meno- ja paluumatkalla. Pikkusisko on todella sympaattisen näköinen ja oloinen. Tällikki vauhdikas kohta 7 -vuotias agilitykoira, josta leivomme toko-tähden. Ruutu ja merkinkierto on jo hallussa. :)
Ihan uutena juttuna pääsimme seuraamaan Minniksen tyttösakin mondioring-treenejä. Mielenkiintoista seurattavaa oli.
maanantai 23. toukokuuta 2016
Mitäs kaikkea sitä...
Toukokuun melkoiset hulinat alkavat olla takanapäin. Vaikka mitä ollaan tehty ja sitten taas ei olla ehditty oikeastaan yhtään mittään. :)
Helatorstaina käytiin Sinkon kanssa korkkaamassa se EVL. Eipä jääny jälkipolville kerrottaavaa.
Saldona mm. keltainen kortti. Pisteitä Veijo Kinnunen antoi rapiat 130. Opintomatka tuli tarpeeseen ja kokemus oli hyvä. Treenit jatkuvat.
Samalla reissulla Jäynä kävi Posiolla hillumassa kehässä. JUN EH 1
"Vauhdikas teini, jolla kovin litteä runko ja täyttymätön etuosa. Hyvä pään malli ja riittävä purenta. Tiivis ylälinja, hyvä kaula, vielä kovin huolimaton etuliike. Korrekti häntä. (!!) Kinnerahdas takaa. Hyvä malli, mutta tarvitsee täytteen."
Ihan kivasti mentiin kehässä, vaikka olin vähän turhan vapaamielinen siellä. Kehän ulkopuolella taas J ei osannut olla toimetta yhtään ja purki sitä sitten haukkumalla mulle, sulle ja teille... hohhoijaa..
Ja samana viikonloppuna Pipa vietti 7-vuotis synttäreitä! Ihan käsittämätöntä.. Ja kaikenhuipuksi unohdettiin koko bileet. :P
Seuraava viikonloppu meni Nivalan Johannan tottis-semmassa ja olipas vain avartava kokemus, yllättäen.
Tähän mennessä on saatu kuntoon Jäynän irrotukset, siinä sivussa myös Sinkon (ehehhee) ja tullut tarkkuutta omiin kriteereihin enemmän ja alettu haastamaan koiria entisestään. Etenkin Sinkon pöllöilyt kaukoissa olen ottanut suurennuslasin alle ja nyt sitten ollaan nostettu virettä ja vaaditaan. Näytäs ihan hyvältä so far.
Tunnarinhan Sinko muuten kokeessa suoritti 8 arvoisesti!!!
Viime viikonloppu oli ihan ok kevyt. Vain lauantaina talkoissa koiranäyttelyssä.
Sunnuntaina maastoon on pääsi vain Jäynä, yhden jäljen ja esineruudun verran. Jälki n. 300m kahdella kulmalla. Liika vauhtia ekalla suoralla, jonka kulman jälkeen rauhottui. Ilma oli ihan jäätävän painostava ja koira väsähti. Itselläkään mikä paras päivä, järkyttävä hedari. Olis ollu parempi jäädä kotiin...
Esineet nousi, ensimmäinen heti toinen piti käydä näyttämässä uudestaan. Kyllä se sitten on hyvä, kun lamppu syttyy. :) Motivaatiota ja toistoja.
Tämä viikko aloitettiin tomerana Jäynän noutotreenillä, aktiivisuutta hakien. On aktiivinen. Mietinpä seuraavan askeleen sitte. :)
Tässä viikolla pitäisi puuhailla sitä ja tätä, niin sitten koirat saa viikon loman kaikesta, kun lähden leirikouluun viikoksi. Tulee tarpeeseen kaikille osapuolille. ;)
Helatorstaina käytiin Sinkon kanssa korkkaamassa se EVL. Eipä jääny jälkipolville kerrottaavaa.
Saldona mm. keltainen kortti. Pisteitä Veijo Kinnunen antoi rapiat 130. Opintomatka tuli tarpeeseen ja kokemus oli hyvä. Treenit jatkuvat.
Samalla reissulla Jäynä kävi Posiolla hillumassa kehässä. JUN EH 1
"Vauhdikas teini, jolla kovin litteä runko ja täyttymätön etuosa. Hyvä pään malli ja riittävä purenta. Tiivis ylälinja, hyvä kaula, vielä kovin huolimaton etuliike. Korrekti häntä. (!!) Kinnerahdas takaa. Hyvä malli, mutta tarvitsee täytteen."
Ihan kivasti mentiin kehässä, vaikka olin vähän turhan vapaamielinen siellä. Kehän ulkopuolella taas J ei osannut olla toimetta yhtään ja purki sitä sitten haukkumalla mulle, sulle ja teille... hohhoijaa..
Ja samana viikonloppuna Pipa vietti 7-vuotis synttäreitä! Ihan käsittämätöntä.. Ja kaikenhuipuksi unohdettiin koko bileet. :P
Jaa kuva? No okei. |
Vielä pysytään perässä, senkin klopit! |
Ja korvat heiluu. |
Seuraava viikonloppu meni Nivalan Johannan tottis-semmassa ja olipas vain avartava kokemus, yllättäen.
Tähän mennessä on saatu kuntoon Jäynän irrotukset, siinä sivussa myös Sinkon (ehehhee) ja tullut tarkkuutta omiin kriteereihin enemmän ja alettu haastamaan koiria entisestään. Etenkin Sinkon pöllöilyt kaukoissa olen ottanut suurennuslasin alle ja nyt sitten ollaan nostettu virettä ja vaaditaan. Näytäs ihan hyvältä so far.
Tunnarinhan Sinko muuten kokeessa suoritti 8 arvoisesti!!!
Viime viikonloppu oli ihan ok kevyt. Vain lauantaina talkoissa koiranäyttelyssä.
Sunnuntaina maastoon on pääsi vain Jäynä, yhden jäljen ja esineruudun verran. Jälki n. 300m kahdella kulmalla. Liika vauhtia ekalla suoralla, jonka kulman jälkeen rauhottui. Ilma oli ihan jäätävän painostava ja koira väsähti. Itselläkään mikä paras päivä, järkyttävä hedari. Olis ollu parempi jäädä kotiin...
Esineet nousi, ensimmäinen heti toinen piti käydä näyttämässä uudestaan. Kyllä se sitten on hyvä, kun lamppu syttyy. :) Motivaatiota ja toistoja.
Tämä viikko aloitettiin tomerana Jäynän noutotreenillä, aktiivisuutta hakien. On aktiivinen. Mietinpä seuraavan askeleen sitte. :)
Tässä viikolla pitäisi puuhailla sitä ja tätä, niin sitten koirat saa viikon loman kaikesta, kun lähden leirikouluun viikoksi. Tulee tarpeeseen kaikille osapuolille. ;)
lauantai 16. huhtikuuta 2016
Kyllä se kesää tekee
Auringonvalo saa kyllä ihmisen niin reippaaksi tai ainakin luulemaan niin. :) Koirista ja muista eläimistä puhumattakaan.
Viimeviikolla meiltä katosivat lumet, niin oman pihan pikku treenikentältä, kuin koulujen urheilukentiltäkin. Suuntamme on siis tällä viikolla ollut kolme(?!) kertaa treenailemaan erinnäisiä juttuja. Vaihtelevin menestyksin on nämä tuokiot sujuneet, mutta pääajatus positiivinen. Sain Sinkolle koepaikankin. Sillä ei kyllä ole taitotason kanssa mitään tekemistä!!
Jäynä: Seuraamiseen on saatu kestoa ja täyskäännökset eivät aiheuta enään niin suurta hämäännystä. Olen vahvistellut palkkaamalla aina täykkäristä ja hyvin näyttäis ajatus tuossa selkeytyvän J:llä. Pieniä kokeiluja oikealle ja vasemmalle ja heti käännöksestä palkka, jos vain sinnepäinkään menee. Vähän juoksuaskelkokeilujakin. Testejä siis testien perään ja kaiki saavat kovasti hautua ja toistoja vaaditaan.
Pienestä seuraamisesta maahanmenoa ja istumista. Istuessa meinaa peppu hyppiä ihan minne sattuu ja vasen jalkani on saanut jäädä ohjaamaan asennon suoraan. Muuten yllättävänkin hyvä. Maahanmenossa tarvii käsiavun, muuten jatkaisi vain seuraamista.
Luoksetuon loppuasento on ihan itsekseen kypsynyt nuorenmiehen päässä- yllättävää. Lelupalkka tähänkin uskallettu ottaa mukaan.
Noutu sujuu melkolailla samaan tapaa, kuin viimeksi. Kummasti ei treenaamatta etene kovin vauhdikkaasti. Mutta koska luoksetulo on sisäistetty kohtuudella, näkyy se kapulan luovusasennossa. Olen tyytyväinen. Patukkapalkalla ei mäklää.
Eteenmeno on hyvä ruokapalkalla. Jotenkin tuo kuollut saalis kaukana ei sytytä.
Henkilöryhmää on tehty ihan ekaa kertaa 4 henkilöllä. Pysähtyä ei vielä kestänyt. Pää pyöri niin perkuleesti. Mutta kun otettiin vauhtia, niin seurasi kivasti ryhmän läpi.
Ja vaikka se leikkiminen tuntui noissa henkilöryhmätreeneissä ihan kauhean kaaottiselta, niin seuraavalla kerralla meni taas paaaljon paremmin. Ja eiliseen 15.4 leikkiin ja irrotuksiin olen todella tyytyväinen.
Kaikenkaikkiaan tuo yhteistyöosuus menee pienenpienin askelin eteenpäin ja yritämme muodostua toimivaksi koirakoksi. Motivaatio Jäynällä on onneksi hyvä, että siinä suhteessa se on kiitollinen treenikaveri.
Niin ja näyttelytreeneissäkin käytiin. :) Huh-huh. Tulee Posion keikasta hikinen paikka- mulle.
Nätistihän se sitten juoksi loppuviimein ja pönöttääkin sievästi, kunhan ei liika leperrellä siellä kehän laidalla. ;)
Sinko: Merkitöntä merkkiä on väännetty ja väännetty. Ilmi on käynyt semmoinen käsittämätön juttu, kuin hallinta..! Sinko aikansa yrittää kaartaa ruudun suuntaan niin voimakkaasti ettei mene läheltäkään ympyrää. Ja kun karehdun sille niin johan menee suoraan. Hyvähän se on että ruutu vetää noin voimakkaasti, sitä ei tarvi vahvistaa pahemmin. Eilen laitoin ihan autoon asti jäähylle ja sitten mentiin niin iloisesti suoraan ja melkein keskelle ympyrää. Melkoinen liike tuo pylpyräinen. :)
Kaukoissa meinasi jumitella maasta istumaan nousun, sitä tehokuureillaan nyt.
Luoksari on kunnossa.
Z istuminen tökkii, oli se missä vaiheessa liikettä vain. Varmin se on ehkä ekana asentona.
Ohjattua voisi tehdä vieraissa paikoissa liikkuroituna. Nyt kotona itse kapulat vieden toimii hienosti ja kapulan luovutuskin on kohtuu suora ja siisti. Ehkä hieman tiukemmin saisi kiertää merkin... ainahan sitä jotain on...
Tunnari testattiin treenien loppuun ja Sinko oli sopivasti väsähtänyt niin ei tehnyt mitään ylimääräistä ja toi oman.
Kierto-ohjattu-hyppy on jäänyt kyllä ihan paitsioon, kun puuttuu se avoeste... Tilauksessa on. Saakohan KEPO se tälle kesälle valmiiksi. :) ;)
Pipalla on vielä tälle keväälle kaksi kirjastokeikkaa edessä ja Aavan kanssa rally-tokotreenit alkavat jossain vaiheessa.
Itse olen lupautunut pitämään pennuille/nuorille koirille kurssin heti alkukesästä ja näytti tuo muu perhe vihreää valoa erkkarimatkan suhteenkin. On myös oman kylän koirakerhon kanssa puuhattu yhteistyössä jälkileiriä tänne pohjoisempaan suomeen, Pohjoisen Briardeilla ei ole leiriä ollut vuosiin.
Viimeviikolla meiltä katosivat lumet, niin oman pihan pikku treenikentältä, kuin koulujen urheilukentiltäkin. Suuntamme on siis tällä viikolla ollut kolme(?!) kertaa treenailemaan erinnäisiä juttuja. Vaihtelevin menestyksin on nämä tuokiot sujuneet, mutta pääajatus positiivinen. Sain Sinkolle koepaikankin. Sillä ei kyllä ole taitotason kanssa mitään tekemistä!!
Jäynä: Seuraamiseen on saatu kestoa ja täyskäännökset eivät aiheuta enään niin suurta hämäännystä. Olen vahvistellut palkkaamalla aina täykkäristä ja hyvin näyttäis ajatus tuossa selkeytyvän J:llä. Pieniä kokeiluja oikealle ja vasemmalle ja heti käännöksestä palkka, jos vain sinnepäinkään menee. Vähän juoksuaskelkokeilujakin. Testejä siis testien perään ja kaiki saavat kovasti hautua ja toistoja vaaditaan.
Pienestä seuraamisesta maahanmenoa ja istumista. Istuessa meinaa peppu hyppiä ihan minne sattuu ja vasen jalkani on saanut jäädä ohjaamaan asennon suoraan. Muuten yllättävänkin hyvä. Maahanmenossa tarvii käsiavun, muuten jatkaisi vain seuraamista.
Luoksetuon loppuasento on ihan itsekseen kypsynyt nuorenmiehen päässä- yllättävää. Lelupalkka tähänkin uskallettu ottaa mukaan.
Noutu sujuu melkolailla samaan tapaa, kuin viimeksi. Kummasti ei treenaamatta etene kovin vauhdikkaasti. Mutta koska luoksetulo on sisäistetty kohtuudella, näkyy se kapulan luovusasennossa. Olen tyytyväinen. Patukkapalkalla ei mäklää.
Eteenmeno on hyvä ruokapalkalla. Jotenkin tuo kuollut saalis kaukana ei sytytä.
Henkilöryhmää on tehty ihan ekaa kertaa 4 henkilöllä. Pysähtyä ei vielä kestänyt. Pää pyöri niin perkuleesti. Mutta kun otettiin vauhtia, niin seurasi kivasti ryhmän läpi.
Ja vaikka se leikkiminen tuntui noissa henkilöryhmätreeneissä ihan kauhean kaaottiselta, niin seuraavalla kerralla meni taas paaaljon paremmin. Ja eiliseen 15.4 leikkiin ja irrotuksiin olen todella tyytyväinen.
Kaikenkaikkiaan tuo yhteistyöosuus menee pienenpienin askelin eteenpäin ja yritämme muodostua toimivaksi koirakoksi. Motivaatio Jäynällä on onneksi hyvä, että siinä suhteessa se on kiitollinen treenikaveri.
Niin ja näyttelytreeneissäkin käytiin. :) Huh-huh. Tulee Posion keikasta hikinen paikka- mulle.
Nätistihän se sitten juoksi loppuviimein ja pönöttääkin sievästi, kunhan ei liika leperrellä siellä kehän laidalla. ;)
Kaikki kuvat (c) Minna Saarimaa |
Kaukoissa meinasi jumitella maasta istumaan nousun, sitä tehokuureillaan nyt.
Luoksari on kunnossa.
Z istuminen tökkii, oli se missä vaiheessa liikettä vain. Varmin se on ehkä ekana asentona.
Ohjattua voisi tehdä vieraissa paikoissa liikkuroituna. Nyt kotona itse kapulat vieden toimii hienosti ja kapulan luovutuskin on kohtuu suora ja siisti. Ehkä hieman tiukemmin saisi kiertää merkin... ainahan sitä jotain on...
Tunnari testattiin treenien loppuun ja Sinko oli sopivasti väsähtänyt niin ei tehnyt mitään ylimääräistä ja toi oman.
Kierto-ohjattu-hyppy on jäänyt kyllä ihan paitsioon, kun puuttuu se avoeste... Tilauksessa on. Saakohan KEPO se tälle kesälle valmiiksi. :) ;)
Pipalla on vielä tälle keväälle kaksi kirjastokeikkaa edessä ja Aavan kanssa rally-tokotreenit alkavat jossain vaiheessa.
Itse olen lupautunut pitämään pennuille/nuorille koirille kurssin heti alkukesästä ja näytti tuo muu perhe vihreää valoa erkkarimatkan suhteenkin. On myös oman kylän koirakerhon kanssa puuhattu yhteistyössä jälkileiriä tänne pohjoisempaan suomeen, Pohjoisen Briardeilla ei ole leiriä ollut vuosiin.
torstai 31. maaliskuuta 2016
1 vuotias
Niin se Jäynäkin täytti kokonaisen vuoden! Juhlat olivat vaatimattomat: vähän reissua ja treeniä. Sillähän pärjätään.
Sinko aloitti tosi synttärilahjana juoksunsa, niin on jotain sisältöä ollut elämässä. Alkuhuuma alkaa vain jo laantua, vaikka parhaat päivät olisivat vasta edessä- kokematon pojankloppi!
Mielenkiintoinen on tosiaankin tuo vuoden ikäisen nuorukaisen ajatuksenkulku. Jos sitä todellisuudessa on oikeasti...? Ei J mikään täystolvana ole missään nimessä. Sinkon juoksuista huolimatta se on kyennyt treeneissä lähes parhaaseensa, mutta on mulla epätoivonhetkiäkin ollut.
Enkä voi laittaa kaikkea tyttöjen perään haihattelujen syysksi.
Olen varovasti alkanut kotona tekemään seuraamiseen kestoa ja (vähän) enemmän potkua. Leluthan on pop, mutta kun tuo pentele palkkailee itse itseään, kun yltää leluun vaikka kuin sitä jemmailen. Tai napsii todella kipeästi sormille! Semmoinen pieni tapakoulutus tuohon on tehty ja tuottikin jotain. Ja narupallokokeilut lopetettiin ja siirryttiin patukkaan: jolla J
- leikkii paremmin kun pallolla, myös voitettuaan tulee jatkamaan leikkiä nopeammin
- minä hallitsen tilanteen paremmin, irroitukset nopeammat (sanoisin jopa harmoniaa löytyvät hetkittäin :D)
- haukku irtoaa paremmin
Ihana nainen! |
Seuraamiseen toivomaani kestoa ei siis vielä todellakaan olla saatu aikaan, kun pitää nämä muut palikat kasailla. :) Hiljaa todellakin hyvää tulis, jos malttais. Pakko malttaa vain, ei auta!
Ja oikeastihan olen seuraamiseen tyytyväinen ja pitää muistaa ettei kyllästytä nuorta koiraa turhalla jankkaamisella. Toisena pääsiäispäivänä oltiin Minniksen, Haloon ja Ainon kanssa Limingassa tottistelemassa ja siellä J oli ainakin ihan oma itsensä. Ei yhtään reissussa rähjääntynyt.
Noutoon voidaankin sitten panostaa, kun näyttää ettei kapulaakaan enää osata pitää korrektisti suussa.
Pääsiäisreissu suuntautui Rovaniemelle, missä Jäynä sai käydä pienet maalimieskäytöstreenit tekemässä. Oikein hyvä poika olikin! Vaikka kerran karkasi mm:lle.. Kehtasivat mokomat epäillä, että mulla tuo koira hallinnassa yhtään. :)
Sinko taas on juoksuista huolimatta treenaillut vähän kaikkea.
- Tunnarin mielentila on nyt todella hyvä. Välillä olen pysäyttänyt kapuloille, jos vauhtia on ollut liikaa. Nyt kapuloilla ei touhoteta niin päättömänä ja kapulatkin pysyy paikoillaan. Aikaisemmin S on siirrellyt niitä tuuppimalla/kävelemällä niiden päällä. Luovutuksen on pikkasen varmemmat, mutta olen treeneissä vahvistanut "tuo"- käskyllä.
- Kaukoissa alkaa taas muisti palailla ja etäisyyttä ollaan saatu kasvatettua kisaetäisyyteen.
Siinäpä net sitten olikin. Huhtikuussa päästään aloittamaan hakukausi leirin merkeissä, jonne pääsee Sinko. Jälkileiriä olisi Jäynälle luvassa ja ehkä paimennustakin. J on myös ilmoitettu Posion ryhmikseen, Sinkon karvat ei ole valitettavasti kasvaneet riittävästi niin jää siltä kehät vielä väliin. Katsellaan syksymmällä.
Maaliskuun kestohanget ja kestotollot :) |
lauantai 12. maaliskuuta 2016
Lomailua
On tullut vietettyä mitä mukavin viikko perheen ja harrastusten parissa. Autolla ajamisen, shoppailun ja ravintolaillallisten ohessa tuli Rovaniemen reissulla tavattua myös entisiä treenikamuja, joista siis tuli vuosien varrella niin läheisiä ystäviä, että yhteyden pito on jatkunut muutosta huolimatta. Kiitos taas heille. :) <3
Jäynä sai kaivattua häiriötreeniä vieraiden koirien ja vieraan paikan muodossa. Pikkumies pelitti niinkin hyvin, että tänään Sievin reissulla en meinannut koiraa samaksi uskoa.... pää pyöri ja häröilyä tapahtui ihan valtavasti. Koira kylmästi autoon kolme (!?) kertaa ja sitten olimme vihdoin yhtä mieltä siitä mitä oltiinkaan tekemässä. Vikaa oli kyllä myös minussa: palkkana ruoka/makupalat ei oikein ole enää SE juttu, vaan lelun kanssa kaikki on kivempaa ja myöskin vauhdikkaampaa. Mutta loppujen lopuksi olimme molemmat todella hyvillä mielin treenin lopuksi. Kahden pallon pelillä olen saanut irroituksia vähän paremmiksi, mutta kyllä niissä työnsarkaa riittää.
Luoksetulon eteen istuminen on alkanut valaistua viime aikoina. Peruasennosta maahanmeno myöskin. Merkin kiertoa ihan vain huviksi ja vaihteluksi treeneihin. Muuten on tainnut lamppu syttyä ihan toiseen päähän. :D :D
Jäynän orastava hakukoiran urahan laitettiin vime kesänä jäihin, kun maalimiehet olivat hätää kärsimässä tuon kanssa. No nyt on uudet kujeet ja toimivat jutut kehitetty lapin-noitien toimesta. Pitää vain olla todella r-a-u-h-a-l-l-i-n-e-n palkatessa. Palkka jalan alla ja koira maahan (tarjosi sitä oikeastaan jo ihan itsekin) ja siitä palkkaus rauhassa edelleen. Ei kauheasti tarvi hihkua ja hillua Jäynän kanssa. :D
Sinko teki Roin treeneissä jääviä, seuraamista (pakki oli huono), merkin kiertoa ja ohjattua. Ekalla lähetyksellä merkin ohi päästeltäis ihan surutta, mutta muutoin kaikki meni niinkuin tykkään ja haluan. Sinko on ollut treeneissä tosi kiva!
Kotona jäähallin pihassa tehty ruutu, siis kokonainen evl ruutu-liike onnistui! Taitaa vain tuo meidän merkitön merkki olla liian näkyvä. Meillä on tässä opetteuvaiheessa ollut helpottettuna tuo juttu ja siinä apuvälineenä narusta tehty ympyrä. Sinko selvästi sen silmillä bongaa. Ja kun sitä ei ole niin vähän vaikealta tuntuu aina alkuun, mutta perusidea on hallussa ja S irtoaa hyvin ja suoraan.
Ohjatusssa on panostettu merkin ihanuuteen, siinäkin meinaa kapulat viedä voiton ja kapulan luovutukseen. Etenee molemmat hiljalleen. Suoremmassahan se luovutusasento saisi vielä olla, mutta on tässä niin paljon muitain liikkuvia osia, että kriteerit on nyt nämä ja niillä mennään.
Luoksetulo asentoineen kunnossa edelleen. Hyvä ettei mikää jo osattu liike pahasti hajoa, kun näitä uusia juttuja pitää hioa niin paljon.
Tänään sievissä tunnari: ei nostanut vierasta vaikka alkoi omaa hakemaan jo kaukaa kapuloiden takaa, kun ei tarkistanut kaikkia heti. Nätti oli myös luovutus meidän mittapuulla.
Seuraaminen pakkeineen oikein nättiä. Just semmosta tokonättiä. ;) Saatiin yleisökin, kun yksi vanhempi herra katseli pitkään meidän touhuja, näytti peukkua meille.
Jääviä ensin pakitellen ja sitten kokonainen Z (s-i-m).
Suunnitelmista poiketen ET tottiksiin ei tässäkään kuussa mennä (olis kyllä Jäynälle tehny ehkä hyvääkin). Mutta luulen ettei siellä jo tutuksi tulleessa hallissa saisi niitä ongelmia (jotka oikeasti kuuluu ikään jne) saisi esiin. Ja siis kakarahan tuo on vielä niin mistään ongelmasta ei missään nimessä voida puhua. Oma lääke on vain kierrellä mahdollisimman paljon vaihtelevissa paikoissa treenailemassa. Kyllä se jossain vaiheessa huomaa, että muuallakin voi tehdä hommia ilman alkuhöpöttelyjä.
Mutta vielä pitää ihan ylös kirjoitta, että lenkeillä on saatu meno todella siistiksi, koska minä olen tajunnut puuttua (siis vaan odottelen koska hänen teiniytensä malttaa rauhoittua)jo siihen uloslähtötilanteeseen... oppia ikä kaikki!
Ja koska kevät keikkuen tulevi niin annetaan palstatilaa Venlalle ja Hemmolle sekä Murulle (josta on nyt kuulema tullut oikea =lihava, kissa...terkut vaan Heidille).
Jäynä sai kaivattua häiriötreeniä vieraiden koirien ja vieraan paikan muodossa. Pikkumies pelitti niinkin hyvin, että tänään Sievin reissulla en meinannut koiraa samaksi uskoa.... pää pyöri ja häröilyä tapahtui ihan valtavasti. Koira kylmästi autoon kolme (!?) kertaa ja sitten olimme vihdoin yhtä mieltä siitä mitä oltiinkaan tekemässä. Vikaa oli kyllä myös minussa: palkkana ruoka/makupalat ei oikein ole enää SE juttu, vaan lelun kanssa kaikki on kivempaa ja myöskin vauhdikkaampaa. Mutta loppujen lopuksi olimme molemmat todella hyvillä mielin treenin lopuksi. Kahden pallon pelillä olen saanut irroituksia vähän paremmiksi, mutta kyllä niissä työnsarkaa riittää.
Luoksetulon eteen istuminen on alkanut valaistua viime aikoina. Peruasennosta maahanmeno myöskin. Merkin kiertoa ihan vain huviksi ja vaihteluksi treeneihin. Muuten on tainnut lamppu syttyä ihan toiseen päähän. :D :D
Jäynän orastava hakukoiran urahan laitettiin vime kesänä jäihin, kun maalimiehet olivat hätää kärsimässä tuon kanssa. No nyt on uudet kujeet ja toimivat jutut kehitetty lapin-noitien toimesta. Pitää vain olla todella r-a-u-h-a-l-l-i-n-e-n palkatessa. Palkka jalan alla ja koira maahan (tarjosi sitä oikeastaan jo ihan itsekin) ja siitä palkkaus rauhassa edelleen. Ei kauheasti tarvi hihkua ja hillua Jäynän kanssa. :D
Sinko teki Roin treeneissä jääviä, seuraamista (pakki oli huono), merkin kiertoa ja ohjattua. Ekalla lähetyksellä merkin ohi päästeltäis ihan surutta, mutta muutoin kaikki meni niinkuin tykkään ja haluan. Sinko on ollut treeneissä tosi kiva!
Kotona jäähallin pihassa tehty ruutu, siis kokonainen evl ruutu-liike onnistui! Taitaa vain tuo meidän merkitön merkki olla liian näkyvä. Meillä on tässä opetteuvaiheessa ollut helpottettuna tuo juttu ja siinä apuvälineenä narusta tehty ympyrä. Sinko selvästi sen silmillä bongaa. Ja kun sitä ei ole niin vähän vaikealta tuntuu aina alkuun, mutta perusidea on hallussa ja S irtoaa hyvin ja suoraan.
Ohjatusssa on panostettu merkin ihanuuteen, siinäkin meinaa kapulat viedä voiton ja kapulan luovutukseen. Etenee molemmat hiljalleen. Suoremmassahan se luovutusasento saisi vielä olla, mutta on tässä niin paljon muitain liikkuvia osia, että kriteerit on nyt nämä ja niillä mennään.
Luoksetulo asentoineen kunnossa edelleen. Hyvä ettei mikää jo osattu liike pahasti hajoa, kun näitä uusia juttuja pitää hioa niin paljon.
Tänään sievissä tunnari: ei nostanut vierasta vaikka alkoi omaa hakemaan jo kaukaa kapuloiden takaa, kun ei tarkistanut kaikkia heti. Nätti oli myös luovutus meidän mittapuulla.
Seuraaminen pakkeineen oikein nättiä. Just semmosta tokonättiä. ;) Saatiin yleisökin, kun yksi vanhempi herra katseli pitkään meidän touhuja, näytti peukkua meille.
Jääviä ensin pakitellen ja sitten kokonainen Z (s-i-m).
Suunnitelmista poiketen ET tottiksiin ei tässäkään kuussa mennä (olis kyllä Jäynälle tehny ehkä hyvääkin). Mutta luulen ettei siellä jo tutuksi tulleessa hallissa saisi niitä ongelmia (jotka oikeasti kuuluu ikään jne) saisi esiin. Ja siis kakarahan tuo on vielä niin mistään ongelmasta ei missään nimessä voida puhua. Oma lääke on vain kierrellä mahdollisimman paljon vaihtelevissa paikoissa treenailemassa. Kyllä se jossain vaiheessa huomaa, että muuallakin voi tehdä hommia ilman alkuhöpöttelyjä.
Mutta vielä pitää ihan ylös kirjoitta, että lenkeillä on saatu meno todella siistiksi, koska minä olen tajunnut puuttua (siis vaan odottelen koska hänen teiniytensä malttaa rauhoittua)jo siihen uloslähtötilanteeseen... oppia ikä kaikki!
Ja koska kevät keikkuen tulevi niin annetaan palstatilaa Venlalle ja Hemmolle sekä Murulle (josta on nyt kuulema tullut oikea =lihava, kissa...terkut vaan Heidille).
maanantai 29. helmikuuta 2016
Video ei valehtele
* Kauheasti on kalenteria täytetty, mutta katsellaan mikä toteutuu, mikä ei.
sunnuntai 21. helmikuuta 2016
Viikon 7 treenit (korjattu kännykkäversion kirjoitusvirheet)
Viikko huipentui ja siis todellakin paino sanalle huipentui pe illan Jari Kantoluodon luentoon, "Yhteistyö koiran koulutuksessa".Teema olisi jatkunut vielä koirien kanssa la-su, mutta tämä oli mennyt mulla ohi. Onneksi, koska jääkiekko... olisi harmittanut vaan enemmän.
Sinkoa ajatellen ei mitään suuria ajatuksia heräillyt. Paitsi yksi ja todella tärkeä pointti minusta. Nyt kun uudet liikkeet on treenissä, eikä S todellakaan kaikkea osaa (Riina saas siis toppuutella TVA toiveitaan vielä) tulisi treenin rakenne EHDOTTOMASTI olla: varma alue = jo hallussa oleva asia- koulutettava uusi asia - päätös varmalla alueella. Heti tuli yksi hyvä esimerkki lähitulevaisuudesta mieleen....
Muutoin en heittänyt kirvestä kaivoon. Tunnistin kuitenkin itsestäni hyviäkin ominaisuuksia: motivointi, vahvistaminen, eläytyminen. Tuohon ylivaatimiseen sorrun toisinaan, mutta nytpä asian tiedostan ja hyvä niin. Mukava asia on myös se, että tyypit ei ole passiivisia treenatessa. Sinkokin aina jaksaa vaan yrittää uudestaan ja uudestaan, mutta kuormittavaa moinen varmasti on.
Tunnetila- harmonia -osio oli erityisesti Jäynän suhteen mielenkiintoinen aihe. Tommoinen erinlainen nuori on ollut väliin hiukka vaikea tulkita. Mikä on intoa ja yhteistyöhalukkuutta ja mikä taas menee yliyrittämisen, painestumisen (?) ja toisinaan kurittomuudenkin piikkiin...
Pientä pohdiskelua tuli suoritettua myösluottamuksen suhteen. Siis luottaako koira minuun. Olenko siis sellainen auktoriteetti, kuin tahtoisin: kunnioituksen kohde. Ihan metsään ei tässäkään ehkä ole menty.
Toinen asia oli sitten palkkaus. Tasapaino lauman ja lelun/ruuan käytöstä. Lyhyesti: "Energia tulee saalista, loistokkuus suhteesta."
Harmonia-asia taas on semmoinen, että kun kaksi vilkasta laitetaan yhteen niin tulee hurrikaani. Vaan minähän sitä säätämisen määrää säätelen. Jäynä on kuitenkin jo tässä vaiheessa osoittanut olevansa ohjattavissa pienin elkein ja mitään sirkustemppuja ei minun tarvi tehdä, että se on aktiivinen ja innokas. Nämä ominaisuudet löytyvät niin Sinkosta kuin Jäynästä, Pipakin silloin kun jotain pääsee tekemään. Mutta se mikä erottaa nyt Pipan nuoresta polvesta on se, että sille treenit olivat edetessään selviytymistä ja jouduin kannattelijan osaan haastavien tehtävien edessä. Nuoret ovat innokkaita ja aktiivisia. Jos Pipan laittoi "jäähylle" huonosta työstä ( ja vaadinko liikaa liian aikaisin..!!) se varmasti kiitti luojaansa tästä. S ja J vain sisuuntuvat yrittävät enemmän. Tässä tulin myös siihen lopputulemaan että Pipasta olisi osaavan ohjaajan käsissä tullut enemmän, mulla ei silloin aikanaan ollut tarvittavia taitoja viedä sitä pidemmälle. Nämä asiat ovat vietin ulkopuolisia asioita, joten uskallan vertailla koiriani näin. :)
Näin olen siis treenannut itseäni.
Karvaiset ystävät sitten:
Jäynä: Aktiivista luopumista ja vau miten paljon keskittyneenpi poika onkaan! Pelkäsin saalistilttiä jostain syystä?, mutta tosi varmana ja rentona tekeminen seuraamisessa pysyi. Ja näyttänee harmoonisemmalta. ;)
Vähän kapulan pitoja ja siirtymisiä pienen matkan verran luovutusasentoon. Pääpaino nyt vain tunnetilassa.
Sinko: Kierto+ istuminen onnistuu nyt!! Lähetys ympyrään on pilkottu järkevästi ja S alkaa pikkuhiljaa olla kuusella homman ideasta.
Tunnari ×2 L malli ja X malli kapuloilla. Omat nousi luovutus vaatisi vieläki töitä.... Luoksutulo+ asennot oikein hyvä.
Sinkoa ajatellen ei mitään suuria ajatuksia heräillyt. Paitsi yksi ja todella tärkeä pointti minusta. Nyt kun uudet liikkeet on treenissä, eikä S todellakaan kaikkea osaa (Riina saas siis toppuutella TVA toiveitaan vielä) tulisi treenin rakenne EHDOTTOMASTI olla: varma alue = jo hallussa oleva asia- koulutettava uusi asia - päätös varmalla alueella. Heti tuli yksi hyvä esimerkki lähitulevaisuudesta mieleen....
Muutoin en heittänyt kirvestä kaivoon. Tunnistin kuitenkin itsestäni hyviäkin ominaisuuksia: motivointi, vahvistaminen, eläytyminen. Tuohon ylivaatimiseen sorrun toisinaan, mutta nytpä asian tiedostan ja hyvä niin. Mukava asia on myös se, että tyypit ei ole passiivisia treenatessa. Sinkokin aina jaksaa vaan yrittää uudestaan ja uudestaan, mutta kuormittavaa moinen varmasti on.
Tunnetila- harmonia -osio oli erityisesti Jäynän suhteen mielenkiintoinen aihe. Tommoinen erinlainen nuori on ollut väliin hiukka vaikea tulkita. Mikä on intoa ja yhteistyöhalukkuutta ja mikä taas menee yliyrittämisen, painestumisen (?) ja toisinaan kurittomuudenkin piikkiin...
Pientä pohdiskelua tuli suoritettua myösluottamuksen suhteen. Siis luottaako koira minuun. Olenko siis sellainen auktoriteetti, kuin tahtoisin: kunnioituksen kohde. Ihan metsään ei tässäkään ehkä ole menty.
Toinen asia oli sitten palkkaus. Tasapaino lauman ja lelun/ruuan käytöstä. Lyhyesti: "Energia tulee saalista, loistokkuus suhteesta."
Harmonia-asia taas on semmoinen, että kun kaksi vilkasta laitetaan yhteen niin tulee hurrikaani. Vaan minähän sitä säätämisen määrää säätelen. Jäynä on kuitenkin jo tässä vaiheessa osoittanut olevansa ohjattavissa pienin elkein ja mitään sirkustemppuja ei minun tarvi tehdä, että se on aktiivinen ja innokas. Nämä ominaisuudet löytyvät niin Sinkosta kuin Jäynästä, Pipakin silloin kun jotain pääsee tekemään. Mutta se mikä erottaa nyt Pipan nuoresta polvesta on se, että sille treenit olivat edetessään selviytymistä ja jouduin kannattelijan osaan haastavien tehtävien edessä. Nuoret ovat innokkaita ja aktiivisia. Jos Pipan laittoi "jäähylle" huonosta työstä ( ja vaadinko liikaa liian aikaisin..!!) se varmasti kiitti luojaansa tästä. S ja J vain sisuuntuvat yrittävät enemmän. Tässä tulin myös siihen lopputulemaan että Pipasta olisi osaavan ohjaajan käsissä tullut enemmän, mulla ei silloin aikanaan ollut tarvittavia taitoja viedä sitä pidemmälle. Nämä asiat ovat vietin ulkopuolisia asioita, joten uskallan vertailla koiriani näin. :)
Näin olen siis treenannut itseäni.
Karvaiset ystävät sitten:
Jäynä: Aktiivista luopumista ja vau miten paljon keskittyneenpi poika onkaan! Pelkäsin saalistilttiä jostain syystä?, mutta tosi varmana ja rentona tekeminen seuraamisessa pysyi. Ja näyttänee harmoonisemmalta. ;)
Vähän kapulan pitoja ja siirtymisiä pienen matkan verran luovutusasentoon. Pääpaino nyt vain tunnetilassa.
Sinko: Kierto+ istuminen onnistuu nyt!! Lähetys ympyrään on pilkottu järkevästi ja S alkaa pikkuhiljaa olla kuusella homman ideasta.
Tunnari ×2 L malli ja X malli kapuloilla. Omat nousi luovutus vaatisi vieläki töitä.... Luoksutulo+ asennot oikein hyvä.
maanantai 15. helmikuuta 2016
Melkoista aaltoliikettä
Eipä tule aika pitkäksi pähkäillessä noiden kahden treenejä: niiden etenenmistä ja seuraavassa hetkessä ilmenevää iisoa harppausta taaksepäin. Ja sitten vielä tuo Pipa maitoa tursuavinen utareineen ja muine kotkotuksineen... toivotaan, että kohtululehdus pysyy poissa. I love my live. ;)
Lauantain pikahälytreenit Sallan ja ihanaisen Hertta-riisenipentuvauvatyttösen <3 <3 kanssa meni Jäynän osalta ihan puihin. Ei pysty, ei kykene. Keskittyminen? Mitä tarkoittaanee?? Seuraaminen ei suju, iskunoudot ei suju. Sentään jäävät meni kivasti. No muistin sentään edellisen treenikerran ja sen kuinka teki seuraamisenkan ja keskittyi jäähallin pihassa niin hienosti. Joten en masentunut. J on siinä iässä, rauhottelin itseäni.
Tänään sitten lähdettiin sitten uutta intoa puhkuen hallin pihaan (oli luistelijaa, kinoksessa pyörivää muksua ja autoja) ottamaan mittaa toisitamme. :P
Jäynä oli ihan super! Mitä nyt yritti syödä minut, mutta muuten. Sitä flow-tunnetta harvoin nuoren koiran kanssa tulee (luulen?), jos on koskaan tullakseen.. nyt se tuli junnukoiran kanssa hetken verran. Ja tuntuipa upeelta! Jos joskus saataisiin koekentillä moinen tunnetila ja yhdessä tekeminen Teille esittää niin oon saanut kaiken mitä toivon.
Jäynä tulee siis kohta 11 kuukauttu ja tottiksen tilanne seuraava:
- Jäävät: (istu/seiso/maahan) Sesomista lukuunottamatta pakittaen tekee asennot oikein ja minun makuun nopeus on hyvä. Seisominen menee sillointällöin maahan sukellukseskis, mutta parempaan ollaan menossa.
-Seuraaminen:<3 Kun nyt en vain pilais tuota. Onhan se vietinnosto varmaan aika kaaottinen näky, mutta kun J saadaan pakettiin niin tuntuu superkivalta. Kainalopalkalla tekis oikein kivasti, mutta kun se pää on tuolla minun kainalossa :D niin palkka on hupussa. Ja ei haittaa vaikkei palkkaa ole näkyvissä. kaarevat linjat oikeaan ja vasempaan sujuu, Täyskäännös hyvä ja nyt ymmärtää jo senkin, että liike saattaa jatkua. Jonkun kerran jäi matkasta tuossa kohtaa.
- Nyt saatiin luoksetulon loppuun roti ja tämäkin uskallettiin tehdä lelupalkalla. (Hui kun eletään vaarallisesti :P )
- Nouto: tähän ei tule mitään syvällistä analyysiä. Levällään on ja saa ollakki! Kapulaa pitää edessä istuen hyvin. Iskee hyvin hetsatessa ja vauhtinoudossa osaa jokseenkin tulla loppuasentoon. Vielä vaan klikkaa niin moni juttu ilmeessä jne, että työtä riittää. Eniten minun päässä.
- Perusasennosta maahanmeno alkaa pikkuhiljaa istustua. Tekniikka hyvä, nopea "lysähdys".
Sinkon kanssa jatkettiin merkinkierto(sulkeisia). Viikonloppuna merkki oli niin ällöttävä ja vaikka mitä ja ohjatunkapulat siinä menomatkalla veti puoleensa niin.. eli sama juttu, kuin tuolla videolla oli nähtävillä.
Sinko oli ottanut onkeensa pikku palutteesta ja kivana yllärin vielä supertottelevaiselle tytölle, oli merkin taakse ilmestynyt lelu. Tänään siis merkille irrottiin oikeen iloisesti! Yritin sitten saada Sinkon istumaan kierron jälkeen ja maahanhan se menee jokaikinen kerta. Korjaa kyllä uudella käskyllä. Vähän suuntia kapuloille, joita pitää vielä vahvistaa (on epävarma, kun niin monesti on pitänyt kieltää luvattomista kapuloille menoista). Samoin kapulan tuomista, kun liikaa on nyt vapautettu suoraan lelulle.
Seuraaminen ja jäävät yhteen pötköön. Oikeen hyvää tarkkaa seuraamista, semmosta tokottelua oikeen ja z, jossa asennot seiso/istu/maahan olivat oikein hyvät.
Loppuun vielä sitä ympyrään lähetysä ja koira teki oikein hyvin! Kuolainen pallo vaan lipesi pari kertaa heittäessä niin palkkaus ei oikeen onnistunut. Loppuun skarppasin ja toivottavasti en nyt saanut mitään korjaamatonta vahinkoa aikaan.
Iltalukemiseksi tulostin EVL:n suoritus- ja arvosteluohjeet. Tästä(kö) se lähtee taas!?
Lauantain pikahälytreenit Sallan ja ihanaisen Hertta-riisenipentuvauvatyttösen <3 <3 kanssa meni Jäynän osalta ihan puihin. Ei pysty, ei kykene. Keskittyminen? Mitä tarkoittaanee?? Seuraaminen ei suju, iskunoudot ei suju. Sentään jäävät meni kivasti. No muistin sentään edellisen treenikerran ja sen kuinka teki seuraamisenkan ja keskittyi jäähallin pihassa niin hienosti. Joten en masentunut. J on siinä iässä, rauhottelin itseäni.
Tänään sitten lähdettiin sitten uutta intoa puhkuen hallin pihaan (oli luistelijaa, kinoksessa pyörivää muksua ja autoja) ottamaan mittaa toisitamme. :P
Jäynä oli ihan super! Mitä nyt yritti syödä minut, mutta muuten. Sitä flow-tunnetta harvoin nuoren koiran kanssa tulee (luulen?), jos on koskaan tullakseen.. nyt se tuli junnukoiran kanssa hetken verran. Ja tuntuipa upeelta! Jos joskus saataisiin koekentillä moinen tunnetila ja yhdessä tekeminen Teille esittää niin oon saanut kaiken mitä toivon.
Jäynä tulee siis kohta 11 kuukauttu ja tottiksen tilanne seuraava:
- Jäävät: (istu/seiso/maahan) Sesomista lukuunottamatta pakittaen tekee asennot oikein ja minun makuun nopeus on hyvä. Seisominen menee sillointällöin maahan sukellukseskis, mutta parempaan ollaan menossa.
-Seuraaminen:<3 Kun nyt en vain pilais tuota. Onhan se vietinnosto varmaan aika kaaottinen näky, mutta kun J saadaan pakettiin niin tuntuu superkivalta. Kainalopalkalla tekis oikein kivasti, mutta kun se pää on tuolla minun kainalossa :D niin palkka on hupussa. Ja ei haittaa vaikkei palkkaa ole näkyvissä. kaarevat linjat oikeaan ja vasempaan sujuu, Täyskäännös hyvä ja nyt ymmärtää jo senkin, että liike saattaa jatkua. Jonkun kerran jäi matkasta tuossa kohtaa.
- Nyt saatiin luoksetulon loppuun roti ja tämäkin uskallettiin tehdä lelupalkalla. (Hui kun eletään vaarallisesti :P )
- Nouto: tähän ei tule mitään syvällistä analyysiä. Levällään on ja saa ollakki! Kapulaa pitää edessä istuen hyvin. Iskee hyvin hetsatessa ja vauhtinoudossa osaa jokseenkin tulla loppuasentoon. Vielä vaan klikkaa niin moni juttu ilmeessä jne, että työtä riittää. Eniten minun päässä.
- Perusasennosta maahanmeno alkaa pikkuhiljaa istustua. Tekniikka hyvä, nopea "lysähdys".
Sinkon kanssa jatkettiin merkinkierto(sulkeisia). Viikonloppuna merkki oli niin ällöttävä ja vaikka mitä ja ohjatunkapulat siinä menomatkalla veti puoleensa niin.. eli sama juttu, kuin tuolla videolla oli nähtävillä.
Sinko oli ottanut onkeensa pikku palutteesta ja kivana yllärin vielä supertottelevaiselle tytölle, oli merkin taakse ilmestynyt lelu. Tänään siis merkille irrottiin oikeen iloisesti! Yritin sitten saada Sinkon istumaan kierron jälkeen ja maahanhan se menee jokaikinen kerta. Korjaa kyllä uudella käskyllä. Vähän suuntia kapuloille, joita pitää vielä vahvistaa (on epävarma, kun niin monesti on pitänyt kieltää luvattomista kapuloille menoista). Samoin kapulan tuomista, kun liikaa on nyt vapautettu suoraan lelulle.
Seuraaminen ja jäävät yhteen pötköön. Oikeen hyvää tarkkaa seuraamista, semmosta tokottelua oikeen ja z, jossa asennot seiso/istu/maahan olivat oikein hyvät.
Loppuun vielä sitä ympyrään lähetysä ja koira teki oikein hyvin! Kuolainen pallo vaan lipesi pari kertaa heittäessä niin palkkaus ei oikeen onnistunut. Loppuun skarppasin ja toivottavasti en nyt saanut mitään korjaamatonta vahinkoa aikaan.
Iltalukemiseksi tulostin EVL:n suoritus- ja arvosteluohjeet. Tästä(kö) se lähtee taas!?
tiistai 2. helmikuuta 2016
lauantai 30. tammikuuta 2016
Aurinko!
Lausunnon antaja - Avläsande veterinär - Evaluation made by
30.01.2016 ANU LAPPALAINEN
Välimuotoinen lanne-ristinikama - Lumbosakral övergångskota - Lumbosacral Transitional Vertebra 0 - normaali - normal - normal
Selän spondyloosi - Spondylos - Spondylosis 0 - puhdas - fri - free
Nikamien epämuotoisuus - Ryggkotornas deformitet - Vertebral Anomaly 0 - normaali - normal - normal
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)