Jäynä sai kaivattua häiriötreeniä vieraiden koirien ja vieraan paikan muodossa. Pikkumies pelitti niinkin hyvin, että tänään Sievin reissulla en meinannut koiraa samaksi uskoa.... pää pyöri ja häröilyä tapahtui ihan valtavasti. Koira kylmästi autoon kolme (!?) kertaa ja sitten olimme vihdoin yhtä mieltä siitä mitä oltiinkaan tekemässä. Vikaa oli kyllä myös minussa: palkkana ruoka/makupalat ei oikein ole enää SE juttu, vaan lelun kanssa kaikki on kivempaa ja myöskin vauhdikkaampaa. Mutta loppujen lopuksi olimme molemmat todella hyvillä mielin treenin lopuksi. Kahden pallon pelillä olen saanut irroituksia vähän paremmiksi, mutta kyllä niissä työnsarkaa riittää.
Luoksetulon eteen istuminen on alkanut valaistua viime aikoina. Peruasennosta maahanmeno myöskin. Merkin kiertoa ihan vain huviksi ja vaihteluksi treeneihin. Muuten on tainnut lamppu syttyä ihan toiseen päähän. :D :D
Jäynän orastava hakukoiran urahan laitettiin vime kesänä jäihin, kun maalimiehet olivat hätää kärsimässä tuon kanssa. No nyt on uudet kujeet ja toimivat jutut kehitetty lapin-noitien toimesta. Pitää vain olla todella r-a-u-h-a-l-l-i-n-e-n palkatessa. Palkka jalan alla ja koira maahan (tarjosi sitä oikeastaan jo ihan itsekin) ja siitä palkkaus rauhassa edelleen. Ei kauheasti tarvi hihkua ja hillua Jäynän kanssa. :D
Sinko teki Roin treeneissä jääviä, seuraamista (pakki oli huono), merkin kiertoa ja ohjattua. Ekalla lähetyksellä merkin ohi päästeltäis ihan surutta, mutta muutoin kaikki meni niinkuin tykkään ja haluan. Sinko on ollut treeneissä tosi kiva!
Kotona jäähallin pihassa tehty ruutu, siis kokonainen evl ruutu-liike onnistui! Taitaa vain tuo meidän merkitön merkki olla liian näkyvä. Meillä on tässä opetteuvaiheessa ollut helpottettuna tuo juttu ja siinä apuvälineenä narusta tehty ympyrä. Sinko selvästi sen silmillä bongaa. Ja kun sitä ei ole niin vähän vaikealta tuntuu aina alkuun, mutta perusidea on hallussa ja S irtoaa hyvin ja suoraan.
Ohjatusssa on panostettu merkin ihanuuteen, siinäkin meinaa kapulat viedä voiton ja kapulan luovutukseen. Etenee molemmat hiljalleen. Suoremmassahan se luovutusasento saisi vielä olla, mutta on tässä niin paljon muitain liikkuvia osia, että kriteerit on nyt nämä ja niillä mennään.
Luoksetulo asentoineen kunnossa edelleen. Hyvä ettei mikää jo osattu liike pahasti hajoa, kun näitä uusia juttuja pitää hioa niin paljon.
Tänään sievissä tunnari: ei nostanut vierasta vaikka alkoi omaa hakemaan jo kaukaa kapuloiden takaa, kun ei tarkistanut kaikkia heti. Nätti oli myös luovutus meidän mittapuulla.
Seuraaminen pakkeineen oikein nättiä. Just semmosta tokonättiä. ;) Saatiin yleisökin, kun yksi vanhempi herra katseli pitkään meidän touhuja, näytti peukkua meille.
Jääviä ensin pakitellen ja sitten kokonainen Z (s-i-m).
Suunnitelmista poiketen ET tottiksiin ei tässäkään kuussa mennä (olis kyllä Jäynälle tehny ehkä hyvääkin). Mutta luulen ettei siellä jo tutuksi tulleessa hallissa saisi niitä ongelmia (jotka oikeasti kuuluu ikään jne) saisi esiin. Ja siis kakarahan tuo on vielä niin mistään ongelmasta ei missään nimessä voida puhua. Oma lääke on vain kierrellä mahdollisimman paljon vaihtelevissa paikoissa treenailemassa. Kyllä se jossain vaiheessa huomaa, että muuallakin voi tehdä hommia ilman alkuhöpöttelyjä.
Mutta vielä pitää ihan ylös kirjoitta, että lenkeillä on saatu meno todella siistiksi, koska minä olen tajunnut puuttua (siis vaan odottelen koska hänen teiniytensä malttaa rauhoittua)jo siihen uloslähtötilanteeseen... oppia ikä kaikki!
Ja koska kevät keikkuen tulevi niin annetaan palstatilaa Venlalle ja Hemmolle sekä Murulle (josta on nyt kuulema tullut oikea =lihava, kissa...terkut vaan Heidille).
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti