maanantai 29. joulukuuta 2014

Heihei vanha vuosi, tervetuloa uusi!

Kyllä se vain tuo vuosi on lyhyt ihmisen ja koirankin elämässä. S-pennut täyttää tulevana vuonna jo 4 vee..

No oma, vielä (hetkisen, voivoi..) 3-vuotias taisi kaikki tavoitteensa tälle vuodelle saavuttaa:
Heti maaliskuussa saatiin TK2, johon olin ajatellut toko-uramme päättää.
Toisin kävi ja toukokuussa oltiin tekemässä voittajadebyyttiä, josta seurasi 3- tulos ja huikea innostus. Näitä seurasivat vielä kesä- ja lokakuun 2-tulokset. Helteillä kävästiin tekemässä vielä BH.

Treenit maastossa etenivät silleen ihan kivaan tahtiin, mutta sinne hakukokeisiin ei vaan uskaltauduttu. Kuinkahan monta vuotta tuota vielä kärsii siirrellä..?
Vuodelle 2015 sen vois kirjata yhdeksi tavoitteeksi, eihän siitä kukaan kärsi vaikkei se toteudu.

Tokon treenaaminen on meistä edlleen ihan sikakivaa, vaikka laji vakavan maineen on jossain saanut.
Treenit tulevat jatkumaan ja kokeita on katsottuna. Uudet säännötkään ei saa meitä lannistumaan! Kyllä me opitaan vielä uutta.
2015 tavoitteena saada voi1 ja oikeus sinne evl:ään.

Näyttelytavotteita ei ihmeemmin ollut ja huikeat kaksi kertaa käytiin kehiä sulostuttamassa :P
Suunnitellaanpa siis ensi vuodelle myös se kaksi näytelmää: Briarden erikoisnäyttely Uuraisilla ja KV Ylivieskassa. Heinäkuun helteet voi urhata näille. :)


Kauhean kiva olis vielä tavoitella uutta B-pentua ens vuonna, mutta malttakamme vielä! Jotain muutosta laumaan on kuitenkin suunniteilla. ;)
Pikkusen syyllistän nyt kyllä Minnistä ! Ei mulle voi puhua pennuista näköjään yhtään...

Pipa kasvattelee turkkia takaisin ja jos tuota nyt sitten kuitenkin ennen veteraani-ikää tultaisiin näyttelyssä näkemään. Lisäksi uuden ohjaajansa Aavan kera aikovat suunnata rallytoko-kurssille ja täällä koetilanne on hyvä, joten ehkäpä..? Äiti ainakin kuskaa ja sponsoroi moiset reissut mielellään.


sunnuntai 21. joulukuuta 2014

Hyvää joulua ja jne.

Ensin kuitenkin treenikuulumisia, tunnarisellaisia etenkin, koska kaksi viikkoa meni ilman yhtäkään treeniä. Ajatukset olivat siis kauhunsekaiset, kun maneesin pihalla alettiin tätä treenimään. Häiriötä oli ehkä jo liikaakin, mutta ei haitannut minua. Sinkoa kyllä vähän haittas.

-Ekalla nähtiin ihme haaluilua liikkurin luona ja maan haistelua (hevosten hajut?) En antanut mitään apuja tai lisäkäskyjä ja Sinko alkoi töihin itsekseen oma nousi varmasti. Liikaa oli sekin, että liikkuri naksautti mulle merkiksi ja kapula putosi ja Sinko meni höpöttelemmän liikkurin luo.

- Toisella sama varma ja keskittynyt ilme näkyi. Sitten maneesin pihassa ollut pentu alkoi haukkumaan jotain ja Sinko tapansa mukaan yhtyi mölinään eikä enää sitten oikein kyennyt jatkamaan hommaa itsekseen. Kutsuin sen siis pois ja lähetin uudelleen. Oma nousi ja luovutus ok.

- Kolmas oli täydellinen nappisuoritus. -> Häiriötä tähän siis, jotta ei käy liian tylsäksi.

Kaukoja jumppailtiin taas ja nyt jopa vähemmällä väännöllä saatiin sujumaan. Sinkoa ei ole tehty paikallaan pysymään. :)

Ohjattua tehtiin kans. Merkin merkitys oli haluttu unohtaa kokonaan ja sitäpä sitten muisteltiin pitkään ja hartaasti se kapula, kun on niin ihana..

- Molemmat suunnat alkaa olla hyvin hallussa -> Keskikapulan vois varmaan alkaa lisäämään pakkaan.
- Merkille vois sijoittua ehkä vähän tiiviimmin..? Youtube kertoo mulle varmaan totuuden tässäkin asiassa. :P

En tiiä tekeekö molemmat juoksua, senverran kärtyjä ollaan. Sinkon treenivire on kyllä ollut ihan huikea. Harmittavasti tauko ainakin hakuiluun tuli nyt, tuota valkeea tuele ja tulee. Ihana valkea joulu! <3


Ja asianmukainen kuvapläjäys:

Kaaraparta, tuiskutukka

Onko ihan pakko!?

:D

Sinko ja Sinkon häntä:

Heiluu....

ja heiluu....


ja edelleen.... :)

Huomaa kyllä, kelle on ruoka pihan vartiontia tärkeämpää. ;) Pipa-possu.




maanantai 15. joulukuuta 2014

Olosuhteiden pakosta

Hakutreenit jatkukoon, koska lunta ei vaan yksinkertaisesti ole! Ja sehän ei meitä haittaa. Huomasin vain, että olen jo aikapäiviä sitten kirjoitellut "kauden päätöstreeneistä". Hah, niitä treenejä saa odotella

Sunnuntaina, pikkujouluista toivuttuamme, suunnattiin Ahonperälle. Lyhyt treeni ja rata (n.100m), meinasi pimeä päästä yllättämään.

1. Niina haamuili reippaasti oikeassa etukulmassa. Siirtyi sitten 3.piilolle hirvitornille.
Ajatuksena oli, että jos nyt hyvä tyhjä alkuun tulee niin, ok tai sitten Sinko tekee niin laajan piston, että löytää Niinan. -> Hyvin lähti ja tarkisti kulman ja yllättäen, kaarsi niin reilusti edeten, että Niina löytyi. Hyvä niinkin, koska turhan piikkejä välillä pistot ovat. Suorapalkka maalilla.

2. Sari oli vasemmassa etukulmassa -> Sinko teki suoran piston ja kulmasta löytyi nopeasti ukko ja sieltä suorapalkka. Taisi tulla hyvin pitkälti samoja jälkiä piilolta pois.

3. Koska Sinko oli tarkistanut ekalla pistolla lähes 50m oikeaa puolta, en lähettänyt sitä oikealle uudelleen. Seija oli 3. vasemmalla puolella, keskilinjan 60 m:n kohdalla. Lähetin noin 15 m ennen piiloa. -> Ihan kivasti ollaan saatu pistoihin sitä suoruutta ja Sinkokin on alkanut uskoa, että ensin mennään suoraan ja syvälle, jonka jälkeen vasta käännytään aluetta eteenpäin. Oikeen mukavan näköstä etsintää oli ja suorapalkka.

4. Kun Sinko tuli 3. ukolta (muuten toosi hyvin alueella edelleen edeten!) lähetin sen yliheitolla jäniksen perään. suorapalkalle edelleen.

Ilmaisut jätin nyt pois, osin sen takia, että ostin uuden rullan messarista ja halusin nähdä aiheuttaako se häiriötä. Uusi rulla on vähän pidempi, kuin oma tekeleeni ja lisäksi kovempi. Ei haitannu yhtään, hyvä homma.
Kai me ei joululomaa pidellä, vaan treenit jatkuu. :D Suunnitelmia siis rustaamaan.

perjantai 12. joulukuuta 2014

Viikon vähäiset

Koko viikko meni enemmän ja vähemmän sumussa, Melkoisen rankka reissu siis oli. :)
Jouluvalmistelujen lomassa ei paljoa treeneille ole aikaa irronnut, mutta torstai-iltana ajeltiin tunnollisina maneesille.

Alkaa jo vähän joululle heittää tämä meidän touhu ja meno oli senmukaista. ;)
Ruutua treenattiin ihan uusilla vermeillä ja häiriöksi ruudun ympärille laitoin puolen tusinaa ylimäärästä merkkiä. -> Sen kummempaa vaikeutta ei ruudun paikantamisessa ja ruutuun sijoittumisessa ollut. Jossain vauheesa vain Sinko oli sitä mieltä, että tässä kuuluu nuo "väärät" merkit tuoda pois. :P
Merkkiä otettiin pitkästä aikaa -> oli hyviä, vauhdikkaita ja pysähdykset kunnossa.
Kaukokäskyt -> täysin aiheesta joudutaan  taas sen perimmäisen äärelle- jos et treenaa säännöllisesti niin edessä on tuplaten työtä taas... No ei pahasti, mutta häiritsevästi kuitenkin tahtoo liikkua eteenpäin s-m vaidolla. Mutta kun oon niin huono edelleen antamaan periksi, loppuun saatiin minua miellyttäviä vaihtoja. Jatkamme jumppaa päydänreunalla tai lankku tassujen edessä.
Maasta perusasentoon nouseminen on taas päässy valahtamaan vaajaanlaiseksi ja sitä jumppailtiin muutaman toiston verran. ->Jopas alkoi ihan pompulla nousemaan ylös.
Muuten me sitten vaan haukuttiin ja leikittiin. Uudet lelut kelpasi hyvin.




maanantai 8. joulukuuta 2014

Olipahan reissu!




Väsyneenä, mutta onnellisena antoisasta matkasta on kotiduttu ja väsymyksensekaisesta työpäivästä selvitty. Onneksi lapset olivat armollisia, kun sattui vielä ope-sijaisuus heti maanantaille. :)











Sekavassa väsymystilassa räpsin kuvia kun jaksoin ja muistin.. Ja sunnuntaina aika meni enemmän seurustelun puolelle kehää seuraillessa, siinä sai kuvaukset jäädä.


Matkaseurana mulla oli ihanat naapurini ja treenikaverini Manttu ja Satu koiriensa Adan ja Lemmyn kanssa. Molemmat pyörähtivät junnukehissä molempina päivinä. EH: t sieltä tällä kertaa kumpaisellekkin tuli.


Adan kanssa ei tylsää hetkeä ole. Noutajamaista vouhotusta aamusta iltaan. Jalkalamppukaan ei ole turvassa, vaikka koira on häkissään. :D Näyttelyssä pönöttäminen eläväiselle neidille ei ole ihan ominaisinta. Taitaa toko-ja mejätreenit olla enemmän mieleen. :)

                                                                   










Lemmyn kanssa ei tullut tyttöjä ikävä!
Sanotaanko näin, että karva ja järki ei asu samassa
päässä ja tylsää hetkeä ei tämän pojan seurassa ole.
Tosi rokkari, joka kyllä varmasti nauttii haku- ja tokotreeneistä enemmän. ;)















Tässä vain osa ostoksista... :P


torstai 4. joulukuuta 2014

Temppurata

Tällä viikolla ollaan otettu todella kevyesti, koirien kannalta siis. Emäntä sen sijaan on venyny työpaikan koulutuksissa kaks iltaa ja toimittanut hovikuskin virkaa. Onneksi joululahjat saa netistä ja nekin on noudettavissa postista ensi viikolla.

Tänään irrottiin kuitenkin pariksi tunniksi maneesille ja tehtiin temppurata, jota myös kuuntelutreenikisi voidaan kutsua. Rataan laitoin ruudun, putken, pöydän ja pari hyppyä. Sitten juoksutin Sinkoa putken kautta ruutuun ja sieltä hypyn kautta pyödälle, hypyn kautta ruutuun ja sieltä putken kautta pöydälle. Näistähän Sinko oli ihan liekeissä ja alkuun putki veti vähän liikaa ja hypyn kautta ei olisi maltettu mennä ollenkaan. Pöydälle pysähtyminen meinasi olla myös vähän haasteellista liiallisen tilannenopeuden takia. Mutta mitäs siitä! Tokon vakavuutta vastaan taistellen!!

Ja eikun todellisen eläinkokeen pariin: tunnari mukaan kuvioon. Senverran helpotettu versio kuitenkin tehtiin, että tarvi mennä vain hypyn tai putken kautta. Mikä ilmiömäinen mielentilanmuutoskyky! Edes putki ei saanut hyrrää heittämään häränpyllyä ja työskentely kapuloilla oli todella hyvää. Kevään kokeita siis innolla odottaen, että päästään tositilanteisiin testamaan taitojamme.

Huomenna sitten Helsinki kutsuu ja kuvapostaus on tiedossa, kunhan sieltä kotiudutaan. :D