maanantai 8. lokakuuta 2018

Kaiken maailman koulareita ja huippukoiria!

Ilmoitin Sinkon Rovaniemelle kotikokeeseen, vielä viimeiseen yritykseen saada HK2 koulari. Jossain vaiheessa olinkin sitten ilmoittanut myös Jäynän treenikentän laidalla meidän ensimmäiseen 2-luokan jälkikokeeseen. Molemmissa kokeissa tuomarina toimi Allan Aula.
Tarvittiin siis enemmän, kuin tarpeeksi reipasta koiraharrastusmieltä itseltä, perheeltä ja treenikavereiltakin, jotta tästä selvittäisiin kunnialla.



Jäynän jälkitreenit Ivalon kokeen jälkeen menivät pääasiassa persilleen, koska a) porot b) pyöräilijät c) koiranulkoiluttajat sattuivat treenijäljille meidän seuraksi ja niissä oli vielä liikaa kestettäväksi.

Jäljen mittaa ja ikää saatiin lisättyä tasaiseen tahtiin, vastaamaan 2-luokan vaatimuksia ja viimein kaksi päivää enne h-hetkeä saatiin sellainen onnistuminen, että uskoin koiran itsetunnon koejälkeä ajatellen olevan kohtuudella palautettu.






Tottiksen ja esineruudun suhteen mentiin niillä mitä on, onneksi pohjalla oli hyvät esineruututreenit Reijan leiriltä. Treenaamaton tottis voisi tosin olla Jäynän kohdalla hieman .. rönsyilevä. :)



Koska päätavoite oli saada Sinkolle onnistunut, kohtuullisen eheä koesuoritus joka osa-alueelta, valjastin useana iltana pikkusiskon tai reippaan Ville-pojan metsään etsittäväksi. Teemana oli itsetuunon kohotus, monta tyhjää, tyyli suht vapaa (kunhan käy riittävän syvällä) ja 1 löytö/treeni, suorapalkkaa ja ilmaisua vaihdellen. Yhtään valetta ei Sinko treeneissä tehnyt ja suorituksen rentous, jopa flow- tila alkoi olla hetkittäin läsnä. Jopa asia, johon en pyrkinyt, pistojen muoto alkoi pikkuhiljaa löytyä. Keskityin myös omaan ohjaamiseeni, "vieritin" koiralle työskentelyyn enemmän vastuuta, enkä huudellut sitä oikeastaan missään vaiheessa sen ihmeemmin. Kehuin vain aina vuolaasti, kun se tuli rullatta keskilinjalle. Joskus se sai lihapullan tms. yllätyspalkkaa.

Esineillä mulla piti vähän lakkoilla, kun Sinko tuumi, että pitää enemmän auttaa: kehua ja huudella, että esineen kanssa tohtii reippaasti tulla. Vastuun pallo koiralle sielläkin, toisisanoen.

Tottis jäi tosi vähälle: paristi esteet ja eteenmenot, vähän leikkiä kentällä.


Jäynä aloitti urakkansa lauantaiaamuna tottisosuudella, koska perjataina satoi ensilumi, joka pisti aikataulut uusiksi. Onneksi koe voitiin järjestää!

Jäynä oli paikkista lukuunottamatta aavistuksen levottoman oloinen, äänsi noudoissa kapuloilla, irrotukset huonoja, samoin perusasennot. Asentovirheiltä vältyttiin ja esteet mentiin ja tultiin. Eteenmenossa tuplakäsky maahanmenoon. 91 pistettä.




Jäynän tottiskuvat: Laura Ylinampa


Esineruudussa nähtiin vauhtia ja vähän lisäkiemuroita, mutta huikean parannuksen J on tässä tehnyt ja kaikki kolme esinettä mulle tuotiin. Pisteitä 28, koska jokaisella esineellä keskusteltiin siitä, mitä "irti" tarkoittaa.

Jälkimaastot kokeeseen löytyivät Petäjävaarasta. Sport Trackerin laitoin päälle, koska tahdoin verrata sitten jälkikaavioon koiran kulkemaa kuviota.
Janasta selvittiin pienten lisäkuvioiden jälkeen jäljelle, jonka Jäynä nosti todella mallikkaasti. Melko pian ekalta suoralta J nostikin 1.kepin, jonkan jälkeen kulma ja maasto muuttui kivikkoisemmaksi ja hetkittäin oli pientä nousua. 2. keppi nousi n 200m, samalla maastokin muuttui pohjaltaan pehmeäksi sammaleeksi. 3. kulman jälkeen tultiin hakkuuaukealle, edelleenkään alustanmuutokset ei aiheuttaneet suuria tarkistelun tarpeita. Jäynä puksutti kuin juna yli metsäkoneurien ja ilmaisi pian 3. kepin n.400 m jälkeen. Hakkuuaukealta mentiikin sitten vähän sankempaan metsää, nuoreen koivikkoon ja tässä kohtaa Jäynä tarkisteli uuden alusta huolellisesti ja jatkoi sitten jäljestystä, nostaen 4.kepin n.650 m jäljestystä takanaan. Mulla aukesi molemmista kengistä nauhat siellä koivikossa ja kun J eteni rauhalliseen tahtiin, pysähdyin solmimaan nauhat. Kun oli valmis niin J odotti minua 5.keppi suussa, matkaa takana siinä vaiheessa suunnilleen 800 m. Alettiin olla jo lähellä tietä ja maasto muuttui selkeämmäksi metsäksi, sammalpohjalla ja 6.keppi löytyi sieltä oikein varmoin ottein.
Aikaa jäljellä meni n.17 minuuttia.
Jäljeltä pisteitä 168.

Hieno Jäynis handlasi siis homman ja JK2 koulari taskuun, hienolla 1.tuloksella 287!!


Sinkon työpäivä koitti sunnuntaina. Pakkasta oli lähes -10, kun hyvin puettu ja lämmitelty saikkonen pakattiin kyytiin.
Päivä aloitettiin henkilöetsinnällä, jossa kovin vaihtelevasti urakan aloittaneet voi-koirat löysivät ja ilmaisivat löytöjään. Oon vähän huono jännittäjä ja niin me ensimmäisenä avo-koirakkona rennoin mielin talsittiin kuuntelemaan tuomarin jutut. Odoteltiin siinä vielä koiranulkoiluttaja pois keskilinjalta, kunnes Sinko pääsi hommiin. Häntä viuhuenhan se keskilinjalla oli molempiin etukulmiin haikaillut, mutten voinut mitenkään uskoa, että etukulmissa olisi ketään.

1. pisto oikeaan etukulmaan olikin sitten tyhjä. Sinko tuli kovin pettyneen oloisena sieltä pois. Kutsui ja kehuin sitä, koska ei rullaa!! Vasempaan etukulmaan uusi yritys ja sinne se meni, eikä näkynyt ihan heti. Rulla suussa, kovin varman oloisena ja näytöllä törmäsimme umppariin.  Sinko tuli hyvin sivulle, mutta piilolta lähtiessä viuhahti maalityypin luo touhottaan. No kyllä sen sieltä käskyillä sai pois, mutta voi mikä apina se onkaan.
Sitten tuli tyhjiä 4 kpl, jotka oli Sinkon tekemiksi oikein mallikelpoisia. Ei taaksepäin työskentelyä yhtään, tokihan se kiertelee risukoita ja muita sellaisia, mutta tarkisti mielestäni aluetta hyvin. Neljännen tyhjän laitoin riskillä tekemään uusiksi, koska Sinko ei mennyt vitikon läpi riittävän syvälle vaan juoksi niin vinoon, että iso alue jäi tarkistamatta. Se petrasi ja kävi tarkistamassa alueen huolellisesti. Tuomari totesikin, että moni koira, ei olis moista tehnyt. 120m jälkeen juomatauko, ja seuraavalla pistolla vasemmalta 150m löytyi osittain peitetty 2.ukko. Samat rönsyilyt piilolta pois tultaessa, kun ekallakin.. Seuraavalle pistolle oikelle puolen  Sinko lähti tosi tomerana, liekkö oli jo edellisellä tyhjällä saanut hajua n 200m kohdalla olevasta ukosta.. Kohta sieltä rullan kanssa tultiin ja näytölle mentiin risukon keskelle. En heti umpparia edes havainnut ja pieni pettymys mahdollisen valelmaisun takia jo tuli. Mutta Sinko puski sinne piilolle, minne  mie en päässyt ja sitten sielläkin hummailla kurittomana. :P Eli kaikki kolme ukkoa löyty ja aikaa meni jotain 8 minuuttia!

Pisteitä 168. Hyvin risteilevä ja ohjautuva koira, miellyttävä vähäeleinen ohjaus, hyvät ilmaisut. Piilokäytöksessä toivomisen varaa. :D

Esineruudusta Sinko tarkalla työskentelyllä, kolmella pistolla toi 3 esinettä.
Pisteitä 30.

Tottikseen mentäessä oltiin kyllä molemmat jo ihan puhki. Oma ohjaus ei ehkä ollut sitä parasta antia todellakaan. Tuli tehtyä vähän typeryyksiäkin.
Ensin paikkamakuu.
Seuraaminen oli löysää Sinkon tekemäksi, henkilöryhmässä tuntui jopa jätättävän.
Ei istunut ja mie sitä sitte siitä "kouluttamaan" eli pysähdyin ja käskin että istumaan.
Maahanmeno ja luoksetulo ok.
Liikkestä seisominen onnistui myös hyvin.
Noudoissa oli A-estettä lukuunottamatta todella vinot luovutukset. Tulikohan jopa ihan sivulle.
Metrisen kaatoi ensin. Uuudella yrityksellä hyppäsi menon, mutta kiersi paluun.
Eteenmenossa ei ihan puhdasta maahanmenoa nähty, mutta kitti Allu hyväksyi sen.
Pisteitä 73.

Tarkka tyttö tuo Sinko! Tienasi 1-tuloksen 271 pisteellä ja sen meidän haaveileman HK2-koularin!!


                                

                                           


Nytpä luulen, että otamma rennosti jonku päivän ja syyslomalla sitten puuhastellaan jotakin erityisen kivaa.




sunnuntai 2. syyskuuta 2018

Jäynälle JK1

Hieman yllytyshulluna ilmoitin Jäyskin Ivalon kokeeseen, "vain" yhdelle päivälle.
Puhelimessa kysyttiin, että oletko varma tuloksen saannista. No en toki, uusi kokemus tullaan vain hakemaan.

Kaikenlaista juttua siinä perjantai-illan aikana sattui, mutta saatiin meidän mökissä nukkuakkin. Kämppiksenä Kirsi ja sileäkarvainen colliepoika Taisto.

Aamulla kokoontuminen tottiskentällä, sirut ja paperit tsekattiin, arvottiin maastonumerot ja tottisnumerot olikin katsottu valmiiksi. Oltiinkin sitten numerolla kaksi, niin päivätyö alkoi heti.

Edellisillan kenraalit oli ihan paskat, J kyttäili muita koiria ja nousi nuuskimaan "tuomaria". Mutta hyvin olin saanu nuo höpötykset pois mielestä ja marssittiin ilmottautumiseen varmoin mielin.

Jäynä olikin ihan tilanteen tasalla ja pysyi perusasennossa ilmottautumisen aikana ja seurasi hyvässä vireessä paikkamakuutolpalle. (Tai ainakin se siltä tuntui) Ja myös pysyi siellä, leuka maassa maaten. Parina meillä oli vilkkaanpuoleinen sakemanni, jolla tapahtui kentällä kaikenlaista juttua.
Siellä se J vain pysyi hienosti ja arvosana erinomainen.

Seuraaminen oli hyvää, varmaa ja tarkkaavaista. Temmonmuutokset tuntu hyviltä, erityisen tyytyväinen hitaaseen kävelyyn. Treeneissä Jäynä on ollu hiukan huolimaton. Arvosana erinomainen.

Liikkeestä istuminen oli ihan omalla.tasolla suoritettu. Arvostelussa toivottiin hieman ripeänpää suoritusta, muutoin liike erinomainen.

Liikkestä maahanmeno oli mielestäni Jäynäksi hyväkin suoritus, joskus menee maahan turhan hitaasti. Luoksetulossa vilkuili tottisparia, vauhti pysyi silti reippaana laukkana. Törmäsi.. tätä ei tuomari nähnyt. Arvosana erinomainen.

Tasamaanoudossa tuli kyllä työvoitto, kun ei yrittänytkään viedä tuomarille kapulaa!!
Pieni törmäys, josta maininta. Arvosana erinomainen.

Hyppynoudossa Jäynä oli niin takki auki, että kaatoi menohypyllä esteen. Toi kapulan kuitenkin ihan hyvin, kaatuneen esteen kiertäen. Arvosana tyyvyttävä.

A-esteellä hyvä ylitys mennessä, kiersi tullessa, mutta onneksi toi kapulan reippaasti. Arvosana tyydyttävä.

Eteenmeno olisi ollu vauhdikas, varma ja suora tai siis olikin. Maahan ei vaan passannu mennä, kun vasta sitten kun olin jos vajaan kahden metrin päässä tulossa hakemaan.

Tällä esityksellä pisteitä 85.

Maastossa työt jalkuivat esineruudussa, johon en suuria odotuksia laittanut. Koko kesän Jäynällä on ollut motivaatio-onhelmia, vaikkakin Vaalassa se esitti todella hyvää työskentelyä ruudussa. Useimmin on vain käynyt niin, että ensimmäinen esine nousee nopeasti ja työnkentely loppuu siihen ja Jäynä vain juoksentelee ruudussa reagoimatta esineisiin.
Koeruudussa juostiin kirjaimellisesti tyhjät pois, aikaa meni ihan hukkaan toista minuuttia... Huusin Jäynän takaisin ja uudella lähetyksellä, uudesta lähetyspaikasta se lähtikin paremmalla asenteella ja kohta se nostikin vasemmalta sivulta nahkalompakon, joka putosi, mutta J hienosti korjasi itsenäisesti.
Toista esinettä etsittiinki pitkään ja hartaasti, joska takakulmaesineistä kuriton koira oli juossut yli. Kun Jäynä vihdoin kiikutti mulle hanskaa ruudun oikean sivun puolestavälistä ja riemulla otin sen vastaan, totesi tuomari, että 5 minnuuttia tuli täyteen juuri kun koira lähti tulemaan minua kohti. Huhuh!
Pisteitä 29.

Jälkimaastot tuolla ovat ihan supereita, niitä mulle olikin kehuttu. Eikä suotta!
Meidän jälki oli mukavaa mustikkametsää, jonne marjastajat eivät onneksi olleet eksyneet tälläkertaa.
Ennen koetta kävi selväksi, että mulla on janaongelma ja sen kyllä huomasin nyt erityisen hyvin. En osaa pysyä janalla vaan meinaan poiketa siitä.metsän puolelle. Onneksi tuomari huuteli perään komentoja, olisin muuten sössiny koko homman. Jäynä lähti janalle sopivalla vauhdilla heti kuitenkin aavistuksen vasemmalle hakeutuen (ja meikäläinen meinaa lähtiä sinne perään..), eteni sitten suoraan ja nosti jäljen lähes janan päästä vasemmalle kääntyen. Himmaillen siinä janalla odottelin huutoa "takajälki" vaan turhaan. Jerrantähen, herra takajälki nosti jäljen oikein! Sitten mentiin ja oli kyllä silkkaa nautintoa koko jälki. Maisematkin niin kauniit, pienen matkaa jälki meni pienen polun varttakin. Jäynä meni tarkkana, rauhassa, vähän kulmissa (2 kpl) tarkisteli ja nosti kaikki kepit tarkasti ylös. Aikaa meni sellainen 11 minuuttia, niin sain kutoskepillä antaa kunnon loppupalkan ja juottaa kaverin rauhassa, ennenkuin kiiruhdettiin autolle.
Pistetilille rapsahti 169 pojoa lisää. En sitten onnistunut pilamaan janaa ihan kokonaan.

Ja niin Jäynälle hienosti Juhani Petäjistön toimaroinnin alla 1-tulos 283 pisteellä, luokkavoitto ja koulari JK1!
Se taitaakin alkaa jälkikoiraksi isona. 😁



maanantai 30. heinäkuuta 2018

Pm-tokot

Helteinen lauantai sattui Sinkon kisatauon lopettamispäivälle. Mutta jälkikäteen mietittynä, tämä oli kyllä ehein evl-koesuoritus kaikista tähänastisista, vaikkakin seuraamisen löysyys itseä harmittaa. Ei jaksanut Sinko enään rutistaa sitä parastaan.

Tuomarina kokeessa toimi Minna Mäki-Asiala, josta kyllä tykkäsin kovasti.

Paikalla istuminen 10

Paikalla makaaminen ja luoksetulo 0
Nyt oltiin jo tosi lähellä onnistua! Sinko meni nopeasti maahaan, mutta niin vain alkoi sieltä nykiä ylöspäin, ollen taas lähes istuma-asennossa. Sitten siihen tuli joku pörriäinen ja Sinko unohti minut ja meni takaisin. Luoksetulo hyvä.

Tunnari 8
Voi kuinka hienoa! Pisteitä lähti tuomarin silmään aavistuksen levottomasta työskentelystä kapuloilla. Luovutus oli siisi ja varma, ei pureskelua. Hieno Sinko.

Kauko-ohjaus 7,5
Tähän olen todella tyytyväinen, koska ennen koetta Sinko teki tosi epäpuhtaita m-i vaihtoja ja nyt tuo oli eka asennonvaihto. Ja oli ryhdikäs. Minun ohjaus oli aavistuksen epäselvää, koska yksi lisäkäsky tarvittiin johonkin väliin ja liikuminen vei myös pisteitä.

Z 9
Piste lähti minun käsiavusta istumisessa. Hyi minua, teippaan nuo ulokkeet kohta. Liikejärjestys istu-seiso-maahan.

Tässä kohtaan tauko ja tuomarin ja kisaajien yhteisellä sopimuksella vauhtiliikkeet suoritettiin yksi liike kerrallaan.

Ohjattu noutaminen 8,5
Vire hyvä, harmittavasti paini kapulan kanssa hetken. Ilmeisesti kapulan taaksen mennessä astui sen päälle, kun oli laipallaankin. Tästä touhuilusta ja kapulan mälväämisestä pisteiden vähennykset.

Luoksetulo ja stopit 7,5
Tässä vaiheessa oli ohjaajan pää pehmenny helteessä. Annoin väärän käskyn ensin ja uudella, sillä oikealla, Sinko taisi vain kävästä maassa. Kun käännyin koiraa kohti, kyynärät oli jo ilmassa. Pysäytykset hyvät Sinkon tekemiksi.

Seuraaminen 8,5
Taisi olla kuumuuden lisäksi huono virittelykin syynä, mutta Sinko ei ollut tässä ihan samalla taajuudella minun kanssa. Perusasennot oli hitaita, peruutus niin vetelää ja vinoa, ettei tosikaan.

Tyhjään lähetys ja ruutu 0
Tämän mokasin ihan ite. Sinko juoksi luotisuoraan ja sitä ihastellessani unohdin pysäyttää sen ympyrään. Eihän se tahtonut sieltä ympyrän takaa ohjautua. Kahdella käskyllä saatiin korjattua. Ruutuun löysi.ja istui sinne pysäytyskäskyllä, meni huonosti maahaan ja varasti seuruuseen.

Hässäkkä 7,5
Ekaa kertaa saatiin pisteitä!!!Wuhuu!
Sinko kiersi hyvin tötsän, teki väärän asennon. ( istui, piti mennä maahan) nosti oikean kapulan ja hyppäsi vielä esteenkin.
Pureskeli kapulaa, vino perusasentokin taisi olla.


Pisteitä 212 ja 3-tulos, sijoitus 4/6
Ja meidän kerhon joukkue voitti piirin joukkuekisan. Oltiin tosin ainoa joukkue, mutta saatiin tarvittavat tulokset kasaan.

keskiviikko 11. heinäkuuta 2018

Jäynälle alo 1-tulos

Ihan turha ei Kuusamon reissu ollu, vaan sieltä kotiuduttiin hyvän tuloksen ja palkintojen kera.
Ihan tyytyväinen en silti ollut koesuoritukseen, Jäynä otti kohtuuttoman paljon häiriötä lähes kaikesta ja esim. paikkamakuun alkaessa sillä meinasi mennä homma ihan maisemien ja vieruskaverin katteluksi. Ei ollut yhtään se varma oma itsensä. Noh eipä ole koekäyntejä vierailla kentillä ennen ollutkaan!

Liikejärjestys ja pisteet sekä selittelyjä

Paikkamakuu 8, vaati 2 käskyä ennenkun tipahti maahan ja oli kyllä pöllönä siellä pään pyöriessä. Kunnes huomasi, että tuojottelen tuimasti takasin. :)

Liikkeestä maahanmeno 10, tässä oli pieni kupla, maahan meni minusta aavistuksen löysästi.

Luoksetulo 10, tuli kyllä semmosta siksakkia. Mietti ihan selvästi, että meniskö liikkurille, tuomarille.. eiku Outille.

Kaukokäskyt 7, no tämä meni niinkuin aavistelin. Kaksi käskyä jätössä ja kaksi ensimmäisen asenonvaihtoon. Useampi ihminen kehän laidalla, selän takana oli vielä liikaa.

Kapulan pito 9, ihan luokaton suoritus. Ehti jopa vähän varastaa kapulalle, häntä heiluen sitä aavistuksen kalisutteli, eikä meinannu irrottaa heti ensimmäisellä käskyllä..

Seuraaminen 10, J oli lähdössä tötsän kiertoon, kun pongasi kehän laidalta sopivan kohteen. Hyvin kuitenkin kuunteli
ja seuraaminen saatiin tehtyä. Ei ihan omalla tasolla, mutta ok.

Hyppy 9, törmäsi. Muuten hyvä.

Kokonaisvaikutelma 10

Tuomarina Allan Aula
Sij. 2/6, 184 pistettä ja KP.

maanantai 9. heinäkuuta 2018

Täällä ollaan ja hyvin voidaan!

Muutto on saatu kohtuullisen kunniakkaasta läpi, lapsille on kouluhommat järjestetty, Terokin yrittää kotoutua takaisin toimistolle työkavereiden sekaan ja itsekkin kävin työhaastattelussa ennen juhannusta ja taisipa se poikia sitten jotain ensi lukukaudelle. Ja treenit rullaa: tokoa, hakua, jälkeä jne.

Sitten niistä treeneistä.
Sinko: Haun osalta on pitäydytty suorapalkoissa edelleen, painotus risteilyssä ja on huomattu oikealla puolella etenemisen olevan haastavaa. Vasemmalla etenee helposti jopa 50 metriä aluetta eteenpäin, mutta oikealla puolella ei.. Pahimmillaan palaa jopa samoja jälkeä takaisin L:n päästä..!  Sisäänmenokuuri tähän ensialkuun lääkkeeksi ja maalimiehet reilusti edessäpäin. Muuten rennonoloinen tyyppii metsässä, tyhjillä pistoissa ei havaittu epävarmuuttaa/pysähtelyä/rullan nappailuyrityksiä. Rulla on vielä kursittuna kireälle, ettei pääsisi tapahtumaan näitä, mutta kohta se täytyy löysäillä alemmaksi.

Esineruutu koki pienen motivaatiokriisin kesäkuussa, mutta palkkausmietinnällä siitä päästiin. Ruoka vaihdettiin leluun. Kaistaleilla mennään ja yksi esine kerrallaa sieltä haetaan 3-4 toistoa per treeni on menty. Tämä helppo toteuttaa pienellä kateuslisällä, kun Jäynän kanssa vuorottelevat.

Tokoa on treenattu pienesti PM-tokot mielessä, mutta voipi olla että sinne ei ainakaan tulos mielessä lähdetä. Hyviä paikkistreenejä on saatu aikaan, merkittömään merkkiin paljon toistoja eri kentillä suorapalkoilla ja alkaa ajatus löytyä. Suoraan juoksemisen vaikeuden syyt a)palkka liian matalalla, joku teline täytyy hommata, pää ylempämä pysyy fokus suuntaan paremmin b)jumit, hieronta huomenna.
Tunnari kokeiltu kerran oli hyvä! luovutusta myöten.
Luoksetulon asentojen napakkuudessa sanomista ja maahanmenot on melko luokattomia rehellisesti sanottuna.
Ruutuun on tehty kilpajuoksuja ja juoksutettu ruudun läpi lentävän pallon perään, Sinko on alkanut ennakoimaan pysähdystä/ himmaa vauhtia.
Merkittömän korjaksia, eli siirtymisiä samaan linjaan minun kanssa käskyillä oi ja vas. Rima tai lankut on tässä apuina vielä. Näistä Sinko jopa tykkää, kun on uutta välillä ohjelmistossa.


Jäynä: Jäljellä on käyty kesäkuussa 2 kertaa, kun kelit oli mukavia ja öttiäisistä ei ollu vaivaa. Keppejä viljeltiin reipas tunnin vanhoille jäljille, joilla pituutta 500-700 metriä 6 kpl. Ihan kiitettävästi ne sieltä nousee/ niihin reigoidaan ja nähdään vaivaakin, että keppi löytyy. Janat on ihan surkeita ja niitä pitää tehdä paljon, kunhan kelit viilenee. Jos tässä johonki kokeeseen mielitään. Joskin itse jälkien suhteen olen syyllistynyt liian helppoihin jälkiin ja se kyllä näkyy Jäynästä. on vähän tylsistyneen oloinen, kun ei ole haastetta.

Esineruudun suhteen oli todellinen kuoppa alkukesässä, Jäynänkin palkka vaihtui leluun ja tämä tuntuisi tehoavan. Kastaleita on tehty ja välillä on ollu puussa kiinni katsomassa Sinkon menoa. Kynnyskysymyshän Jäynällä on se toinen esine, ensimmäinen haetaan hirveää kyytiä ja sitten lopettettasiin hommat siihen. Oon oikeasti tosi huono opettamaan esineruutua... :/

Tokon suhteen on tehty oikeastaan kaikki, mitä on tehtävissä. Ensimmäinen koe on huomenna ja kaukokäskyjen suhteen olen sormi suussa. Olisi ehkä kannattanut jo pikkupennulle jumpata asentoja..
Muuten uskon meidän selviävän hengissä kehästä. Jäynä on saanut osakseen hyvää häiriötreeniä, kehäänmenotreenejä ja paikkamakuuta vieraissa paikoissa, vieraan koiran vieressä.

Muuttotressittä ei toki aivan vältytty, Pipalla otti todennäköisesti paikanvaihdos senverta koville, että meidän mökkijuhannus loppui lyhyeen Pipan riehuttua. Ensin se ärähti Jäynälle ja nuorimies pakeni paikalta asap, mutta Sinko sai sitten tuta mummon vitutuksen. Menin tuota turpakäräjää lopettamaan sitten sillä seurauksella, että Pipa puri minua molempiin käsiin ja päivystysreissuhan siitä tuli... Sinko sentään säilyi vammoitta kun sain sen pukattua lampeen turvaan.

perjantai 13. huhtikuuta 2018

Tokotellen

Sillai rauhallisen varmasti, ajatuksella "laatu korvaa määrän" olemme Sinkon ja Jäynä kanssa treenanneet.

Nettivalmennuksen antia on käytetty erityisesti Sinkoon, jonka uusia treenikuvioita ovat:
Seinään juoksu, joka toimii jo tutussa hallissa koko hallin mitalta. Malttia ja kestoa seinän kosketukseen vielä toivoisin, mutta S on aika hektinen vielä tässä tehtävässä ja kestoa tehdään minun seisoessa ihan vieressä. Tuntuu tyhjäänlähetys järkevöityneen ajatuksena niin minun, kuin koirankin mielessä. Sinkolle tämä on loogisempi aikaisempaan tapaan, kun on joku "oikea" tehtävä juoksemisen tavoitteena.
Tunnari, hajuerotteluun haastetta lisää. Kapuloiden seassa on merkkitötsää, leluja jne. Matka on koiralla täysi, itse olen esineiden lähellä a) rauhoittamassa b) klikkaamassa oikea-aikaisesti c) heittämässä palkan poispäin ja siirtämässä oman kapulan uuteen kohtaan. Näissä on lähestulkoon tullut vain onnistumisia ja Sinko ei mene kapuloille enää "takki auki" rallatellen.
Jäävissä on lisätty häiriöitä kuuntelun ja tarkkuuden lisäämiseksi. Lemppari on sellainen versio, jossa aloitan liikkeen ihan normaalisti ja siinä vaiheessa kun käyn koiran takana vaihdetaan ohjaajaa, joka yrittää saada Sinkon "seuraa"- käskyllä mukaan. Luonnollisesti Sinko ei hievahdakkaan. :D
Paikallaoloon on saatu rentoutta lisää pitkin talven ja viimeksi maahanmenokin oli nopea ja siellä myös pysyttiin kyynärpäät matossa.

Jäynä sitten: Tunnarissa ekat kapulan nostot on tehty. En tiedä, olikohan liian aikaista vielä. Että jatkamme verkko-versiolla ja vahvistetaan hajuerottelua aikamme.
Haasteita on ruudun ja kierron erottelussa. Vihjesanan vahvistelua on nyt kuuri luvassa, ruutu ja kierto samaan aikaan kentällä. Jäynähän alkoi menemään ruutuun tässä pari viikkoa sitten vasemman reunan kautta, eli kiersi ruudun kulmamerkkiä ja vastaavasti merkinkierrossa tarjoili seisomista tötsän oikealla puolella. Täytyy itsellä kiinnittää huomioita koiran hyvään ohjaamiseen ja vihjesanoihin. Ihan kuin Sinkollakin. Onpa jännä, että molemilla koirilla on samoja ongelmia aina jossakin vaiheessa. "Ohjaaja katsoo peiliin".
Paikkamakuu on ihan super! Eilen tehtiin liikkuroituna, kokeenomaisesti ensi kertaa. Jäynä malttoi  ja kuunteli ja toimi vain omalla vuorolla. Erityisesti olen tyytyväinen lopun perusasentoon: ei yhtään ennakointia. Lisähäiriönä Maarit heitteli jotain lintuja siellä ja hihtui ja hillui. Jäynä tyytyi vähän häntää heiluttelemaan aluksi, sitten skarppasi ja keskittyi täysin tehtävään.
Jäynälläkin on jäävissä tehty huutelu- häiriöitä, ei se paljon välitä, kun on töissä. Muutenhan se kyllä rakastaisi kaikki, jos saisi.
Mielentila-asiassa sellainen mielenkiintoinen huomio, että kun on muita hallissa, niin tekee nousee siitä yleisöstä kovasti. Ei onneksi liikaa, mutta ero on selkeä siihen verraten mitä yksinään treenatessa. Harmittaa, kun Kokkolan koe meni ihan ohitte, koitetaan ehtiä käydä jossakin testaan kuin se oikeasti osaa nuo ALO-jutut.




Muuttotohinat on kovassa vauhdissa jo. Ensimmäisiä tavaroita on viety, remonttiakin tehty. Ei enään montaa viikkoa! Täynee blogi nimetä uudelleen...

tiistai 6. helmikuuta 2018

Vähän laiskotellen

Tauko tekee kaikille välistä hyvää ja varsinkin jos treenaaminen alkaa tuntua ylitsepääsemättömän raskaalta: Pää on työpäivien jälkeen niin höttöä, että lenkkeily on sopivin vaihtoehto yhteiselle puuhailulle. Hyvä että olen saanut torstain koulutukset pidettyä ja sielläkin olen välillä puhunu ja tehny mitä sattuu. Onneksi olen koutsannut eräänkin niin hyvin, että hän osaa pukea sanoiksi sen, mitä yritän selittää.

Kuitenkin olen jo nenä eteenpäin, koska helmikuun 1. päivä alkoi Sporttirakin tokovalmennus, johon ostin kuuntelupaikan. Luennolla aloitettiin ja heti sieltä pulpahteli moniakin asioita:

Selkeän tavoitteen nimeäminen
- pidemmän tähtäimen (EVL1 )
- yksittäinen (ruutuliike kokonaisuudessaan)

Tasontarkistukset on unohtuneet täysin

Treenien monipuolisuus ei toteudu
- erityisesti haasteet joita koetilanteessa tulee ja ovat sitten liikaa
- liikkeiden yleistäminen vaihtelevissa ympäristöissä

Se minkä näen toteutuneen tähänastisessa treenitavassa
- mielentila
- itsevarma ja rento (molemmat ollaan)


Helmikuu on siis taukoa molemmilla ja ohjaaja istuu opissa ja miettii kevään ja kesän treenit nyt kunnolla. Odotan jo innolla uusien treenivinkkien saamista!

Joulukuisen tokokoulutuksen jälkeen Sinkon kanssa on tehty oikeastaan kerran viikossa vain (!) ringin läpijuoksua kosketusalustalle ja tunnaria tositosi monella vieraalla kapulalla, vaihtelevin kapula-asetelmin sekä tunnarikapulan pitoa. Olin vähän kahden vaiheilla tuon tunnarin mielentilan kanssa, mutta koira malttaa tehdä hajutyöskentelyn nyt todella hyvin ja luovutus on ihan ok. Nostetaan kriteerejä (lisää vauhtia), kun näyttää siltä että liike ei mene siitä rikkki enää. Ja Sinkon tuntien se tekee vauhdin itsekkin, kun varmuutta tulee lisää.

Jäynäkin on tehnyt tunnarikapulan pitoa ja voi rakkaus, kun se on hyvä! Hajutyöskentelyä tunnarit verkon alla jatkamme edelleen. Seuraamisessa on tehty erinlaisia ihmis- ja koirahäiriöitä, kun niille nähtiin tarvetta olevan. Ryhmäpaikkista, joka sujuu vaikka vieruskaveri lähtee. Sosiaalista palkkaa enemmän kun ennen sekä liikkeiden ketjuttamista. Ajatus lähinnä PK-tottiksessa. Noutokapulan pitoa vahvisteltu ja vähän hypitty n.80 senttistä estettä.

Ja se päällimmäisin syy miksi aivokapasiteetti ei riitä oikeen mihinkään ylimääräiseen on seuraava: Talo myynti nytkähti niin vauhdilla käyntiin, että pelkoa myymättä jäämisestä ei ole. Enemmänkin se uuden kodin löytyminen taitaa olla suurempi haaste. :O Kuka vuokraa sen veneen, jonka alle me kesäkuussa muutetaan? Mielellään Rovaniemeltä. ;)