No eihän se ripaska ihan noin vain ohi mennytkään. Harmi. Kaikenlisäksi siitä kärsii treenikaverin koira myös. Ollaan juotu riisinkeitinvettä ja syöty riisiä. Pikkulenkkejä ja lyhyitä treenejä, paras terä on poissa.
Onneksi liikkeissä ei mitään suurta ongelmaa ollut, tunnarikin empimisen jälkeen sujui (meinasi nostella vääriä, mutta kun viimeksi sai kovaa palautetta moisesta touhusta jätti sen nyt tekemättä) nosti oman ja toikin hyvässä mielentilassa. Ajattelin jo, että tunnari olisi lopullisesti taputeltu piloille.
Ruutu ja istuminen oli tosi hienot ja luoksetulon stopit oli hyvät! vaikka viimeiset kaksi viikkoa on tehty vaan bh:n luoksetuloa.
Nyt pidetään kevyt linja kaikessa touhussa, että saadaan vatsa kuntoon.Toivotaan viileitä kelejä seuraaviin kokeisiin.
Oravanpoikasen pelastusyritys epäonnistui.. Taisi olla jotain sisäisiä vammoja tai oli ollut yksin jo niin kauan, ettei aamuun jaksanut korviketta odottaa. No, sai ainakin lämpimän pyyhkeen sisälle nukahtaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti