Puuhpuuh!

Hakutreeneissä Sinko on ollu tasaisen varma. Tyylistä viis, mutta ukot nousee. :D

2.8 Sanginjoella käytiin vieraisilla ja siellä tehtiin 4 ukon norjalainen sekametsä suorapalkoin.
Ukot etukulmissa ja 50m kohdalla. Vieraatkin tyypit haettiin, eikä Ari-setääkään pelätty. Tuossa maastossa ja näköavuin kyllä meni suoraan etukulmiin...

Jäynäkin käväs radalla, nostaen neljä ukkoa. Ensin sain kaksi ekaa katsoa perään ja lähteä hakemaan. Kaksi seuraavaa haamuin, yksi kerrallaan. Kuntta vaan pöllys! Tosi reipas pentupentunen! Meinasi, että akka saa yksin autoon mennä ja palasi maalimiesten luo keskilinjalle. ;)

8.8 Hummastilla

1. Oikea etukulma. Ajautui kullä ihan pois lähetyslinjasta ja eteni aluetta lähes 50 m eteenpäin. Sieltä sitten palasi kulmaan ja nosti ukon. Pressun alla oleva mm ilmaistiin hyvin (täysin vieras).
2. Vasen etukulma. Sama juttu. Kulma jäi tarkistamatta, Sinko kyllä muuten laajasti etsi, n 40 m eteni. Udsella pistolla meni kulmaan suoraan. Taas pressun alla ollut ventovieras ilmaistiin hyvin.
3. Pikasen yli alueen puolen välin pressun alla. Suorapalkka. Hyvin lähti ja etsi. Suopursuinen maasto oli raskas ja ilma lämmin.
4. Oli liikkunut sovittua enemmän alueella ja oli varmaan 80m kohdalla. Sinko tarkasti alueen hyvin ja löysi ukon, Suorapalkka.
5. Oikea satasen kulma. Umpipiilo, jolle lähetin lähempää, koska keli ja maasto oli tosi raskas meille molemmille. Lisäksi halusin nähdä piilolle, mitä siellä tapahtuu. Sinko oli saanut päänsä pressun välistä piilon sisään, mutta sen lähempää tuttavuutta ei jäänyt tekemään. Rulla suuhuun ja menoksi. Vähän pysähtyi paikantelemaan minua, (fiksu veto, koska suopursuinen kosteikko oli tosi raskasta kulkea) ja pikku vihjeellä lähti tulemaan luo. Jättö maalimiehelle.
6. Yliheitto pakevan mm:hen perään ja suorapalkka.

TOSI VÄSYNYT KOIRAKKO! Tuomarille ilmottautuminen meni nyt hyvin, eikä minun höpinät keskilinjatyypeille häirinny näytölle lähtöä yhtään. Harjoittelin siis kertomaan tuomarille, että hyväksyn ilmaisun. :)

Kun kaikki koirat oli treenattu tehtiin yhden esineen kaistale. Hyvin oli palautunut hausta ja esine(muovinen hammasharjaputkilo) hakastiin vikkelästi.

Tottiksessa ollaan hypitty metristä. Vähän meinaa pidempi tauko rikkoa tekniikkaa, mutta hyvin nyt menee. Viikko sitten ke oltiin Ala-Temmeksessä ja puhailtiin vähän sitä sun tätä. Olin jo lähdössä, kun muistin, että esteet piti ottaa. Eikun takasin kentälle... Metrinen meni kerrasta hyvin, A-lle kun lähetin, meinasi mennä taas metrisen... No mentiin sekin sitten. Eteenmeno alkaa erityisesti näyttää kivalta. Jopa maahanmeno on sujunut sen pari kertaa mitä oon uskaltanu sen ottaa.

Perjantaina käytiin Haapavedellä kuunteleen paukkuja luonnetestissä. Eihän tuo ole testien valossa pelkoa yms. osoittanut, mutta ajattelin, ettei oo reilua ekaa kertaa tottiksessa laukausia kuulla koetilanteessa. Siellä me sitten katsottiin kuuden koiran testit ja jokaisiin ampumisiin otin koiran autosta tottisteleen testialueen vieressä kulkevalle tielle.. Ei ongelmaa. Jäynäkin oli autossa mukana, auto noin 60m päässä siitä missä ammuttiin. Eikä se reagoinut mitenkään. Ekat paukut kattelin vaan auton vieressä, miten se reagoi.
Vieraiden metristen puutteessa oon modaillu tuota meidän omaa ja kantanu sitä ympäri tonttia: on ollu harmaa peitto ja nyt viimesimpanä valkoinen vahakangas tuomassa vaihtelua. Harmaa peitto oli eka vähän nounou, enpä hyppää kunnolla. Roiskas niin rumilla kosketuksilla, että koko kangas lensi pitkin kenturaa. Sitten ei meimannu hypätä ollenkaan, kun olin pahana. Lopuksi huikea ryhdistäytyminen ja ilman hipaisua loikkas. Valkoinen vahakangas hoidettiin heti kerrasta tänään hienosti. "Ihan pienesti hipas." Sanoi Ville. Nyt ei hypitä enenpää.

Jäynän jälkeilyt on olleet vähäisiä... pari kertaa vaan. Tuo haku oli niin kivaa, että voi kun me haluttais sitäki tehä.
Tottiksen osalta on pienistä kulmista istumisesta sivulle siirtymisiä tehty. Pikkusen alkaa jo näyttää, että sanalla "sivu" olisi jokin merkitys.
Parikertaa oon kokeillu nostaa imutuskättä ja perhana, sehän piti paikkansa!! Mutta eipä hosuta. Oppii se varmaan seuraamaan hänkin. ;) Paljon käännöksiä edelleen. Hyvin käyttää peräpäätä. Istu ja maahan alkaa editymään, eli onnistumaan pienemmillä avuilla. Yksin kun treenaan niin loppuun tehdään ruokakupille eteenmeno ja se on hauskaa J:stä se!
Ala-Temmeksessä J esitteli kyllä minusta ihan huikaisevan hienoa häiriönsietokykyä. Esim. Kristiinaa kierrettiin ilman hihnaa ympäri ja perusasennossakin pysyttiin nätisti. Ei edes vilkassu Kristiinaa.
Leikit on vähäisiä hammashommien ollessa vaiheessa edelleen.

Että semmosta meillä. Vielä pari viikkoa ja paluu koulunpuolelle (uuteen työpaikkaan)töihin on edessä. Vielä saa nauttia kesätyön keveydestä: 10pv/kk töitä.