Palasimme maanataina rikospaikalle, jäähallin pihaan.
Jäynä kykeni ja taas ei kyennyt keskittymään luistelukentältä kuuluvien äänien takia.
Tuo lisääntynyt häiriö ei tällä kertaa esiintynyt tuojotteluna niin pahasta, kuin viimeksi. Sitävastoin häiriö aiheutti yliyrittämisen, härväämisen ja kaikenlaisen kekkuloimisen sekameskan. Noh viimeisella kierroksella tehtin perusasentoa ja paikallaankäännöksiä naksutellen, rauhassa. Nämä onnistui hienosti ihan aidan takana pyörineistä luistelijoista huolimatta.
Luoksetulossa ei enään keilattu, mutta kyllä sinä armoton treenamattomuus näkyy..
Sinko sitten... (tähän tulee <3 )
Ruutu: Suorapalkkaa 2x paikan vahvistamiseen ja 2x tyhjään. Ekalla meni maahan seis-käskyllä, mutta tämä ei haittaa. Kunhan paikka saadaan kuntoon annankin sille pelkän maahan- käskyn.
Ohjattu nouto: Varmaan kolme kertaa meinasi karata suoraan kapuloille, mutta sitten hieno merkki ja oikean kapulan tuominen. Oli niin vauhdikas luovutus, että hyppäsi vasten. Toinen on hyvä myös, vasen kapula tuotiin. Muutamat pelkät kierrot lisäksi.
Z: Liikkestä seisominen on ekana asentona hankala, sitä pitää hioa. Ja koiran kuunnella. Muutoin tämä on hyvä ja asennot tulee nopeasti.
Lähetys ympyrään: Ensin piti muistella pari kertaa suorapalkalla, mitä se mene- käsky tarkoittikaan. N. viiden metrin matka sujui sitten, ruutuhäiriöstä huolimatta (ensin sinne sinnikkäästi tosin mentiin puolen kymmentä kertaa) kivasti. Huomasin vihdoin piirtää lumeen sen ympyränkin, n. 1,5 metriä halkaisijaltaan. Loppuun kokeilin vielä n.7 m matkalta lähetystä ja kun Sinko eteni suoraan, kunnes pysäytin (tarkoitus oli kyllä palkata pelkästään hyvästä suoraan etenemisestä heittämällä pallo koiran yli menosuuntaan) ympyrän sisään ja sitten oli riemu ylimmillään. Ehkäpä tuokin liikkeenosa saadaan kuntoon joskus.
Kaket: Oli tosi hyvät. Matkaa + 10 m. Jos vain tommosina saan ne pysymään, kun venytetään matka täyteen niin hyvä juttu.
Tänään keskiviikkona Jäynä lähti yksin mukaan jöähallin pihaan. Eipähän tartte kiehua Sinkon takia (tai Sinkon treenaamisen takia lähinnä).
Jatkoimme samaa rauhallista oloa, naksutellen ja froligeja syöden. Tarkkavainen oli sopivassa vireessä ja sopivasti nälkäinen junnu. Vähän haukutin, kun totesin ettei siitä haittaakaan taida olla ja treenattava asia sekin on.
Muutamia kivalla asenteella tehtyjä maahanmenoja ja istumisia. Taas unohdin ne seisomiset..
Isku- ja vauhtinoutoja, joissa havaittavissa irrotusongelma, kun saisi lennosta vaihtaa leluun. Voivoi :D Onneksi pentunen tajuaa lopulta, ettei kapulan kanssa voi palloon tarttua. Lopuksi vielä pari pätkää kainalopallo- seuruuta, joka ei tuntunut yhtään pöllömmältä. :)
Pääsiasia kuitenkin, ettei höntyillyt autoihin tai ihmisiin ollenkaan, saatika luisteleviin lapsiin. Jes!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti